Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Viime syksynä lupasimme, että Rusetti lähtee Siilinjärvelle Akkain Akatemiaan. Itä-Suomen alueen naiset ovat viidesti järjestäneet Akkain Akatemian. Autolla huristelimme Pirkko Justanderin kanssa 400-kilometrin matkan 20.4. 2018. Siilinjärven Kunnonpaikassa meitä odotteli hyväntuulinen Lehikoisen Seija. Onneli Wäck saapui Kouvolasta. Kävimme läpi ohjelman.

Lauantaina 21.4. 2018 odotimme jännittyneinä naisten tuloa. Paikalla oli 57 naista! Kyllä Itä-Suomessa saadaan naiset liikkeelle. Hienoa! Seija Lehikoinen ja Raija Patronen toivottelivat meidät tervetulleiksi. Päivää juonsi Onneli. Alkuun nähtiin myös hauska youtubepätkä Tyyne Kettusen päivitys sotesta.

Aluksi pohdimme, mitä kaikkea ihanaa sisältyykään naisen elämään. Naiset tuumivat, että ihanuutta on päästä laittautumaan, ostamaan kauniita vaatteita ja olla ihailun ja hemmottelun kohteena; ”rouva näyttää tänään kauniilta.” Monelle oli tärkeää olla äiti ja mummo. Todettiin, että on etuoikeus olla nainen. Naiseus on upeaa eikä sitä edes yhdellä lauseella voi kuvata. Tasa-arvo miesten kanssa oli tärkeää. Totta kai oltiin sitä mieltä, että nainen pystyy ajattelemaan monipuolisesti, myös miesten puolesta. Oma raha ja vapaus olivat naisille tärkeitä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että saamme yhteisissä tilaisuuksissa naisenergiaa ja näissä tapahtumissa uskallus jakaa ajatuksia lisääntyy.
Naisena olo ei ole pelkkää ihanuutta, vaan naisina ja erityisesti vammaisina naisina kohtaamme monenlaisia ongelmia, jotka vaativat voimia. Keskusteluissa nousi esiin omaishoitajan taakka, joka tekee arjesta kovaa. Miten jaksaa päivästä toiseen? Moni läsnäolija oli kohdannut alistamista ja vähättelyä jopa oman pätevyyden kyseenalaistamista. Oltiin koettu, etteivät naiset kelpaa johtamaan yhdistyksissä tai taloyhtiöissä. Seurustelukumppanin löytäminen voi olla hankalaa, toisaalta kokemusta oli myös siitä, että vammainen nainen on helppo nakki. Rakennetun ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista. Myös näkymättömät esteet ts. asenteet näkyvät kaikkialla: kysytään avustajalta asioita eikä vammaiselta ihmiseltä itseltään. Maamme palvelujärjestelmä sinänsä aiheutti myös monia harmaita hiuksia. Köyhyys ja yksinäisyys koskettavat myös vammaisia naisia.

Tämän jälkeen pohdittiin YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen artiklaa 6, joka korostaa sitä, että vammaisilla naisilla on oikeus nauttia täysimääräisesi ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet varmistavat kaikkien naisten kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen. Jokainen pääsi miettimään, mikä on asia, johon juuri minulla on oikeus.
Välillä hytkyttiin Makareenan tahdissa niin, että hiki virtasi.

Pirkko Justander pohti omassa osuudessaan, voiko onnellisuutta opetella? Pirkko kertoi, miten hän on opetellut onnellisuutta. Pirkko on treenannut aivojaan ja lukenut positiiviseen ajatteluun ja elämän tarkoitukseen liittyvää kirjallisuutta. Pirkko kertoi myös voimalauseuden merkityksestä sekä hyvän päiväkirjan tekemisestä. On hyvä muistaa, että aivot ohjautuvat näkemään hyviä asioita. Lisäksi kuultiin murehtimissessioista ja elämysten nauttimisesta.

Kahvitauon jälkeen tutustuttiin aivojumppaan. Aloitettiin juomalla vettä, jotta saatiin aivojen sähkömagneettiskemiallinen toiminta liikkeelle, hierottiin aivonappeja, tehtiin ristikäyntiä, energiakahdeksikkoa ja kehitettiin aivojumpalla näkemistä ja kuuntelua. Aivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä. Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison, joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Liikkeiden hauskoille nimille on pedagoginen syy: ne tekevät oppimisesta iloista! Sittemmin Paul on yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin kaikenikäisille.
Aivojumppa harjaannuttaa keskittymiskykyä, parantaa itseluottamusta, auttaa onnistumista ja stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.
Muutamat liikkeet kohdistuvat erityisesti näkemiseen ja kuulemiseen. Toisten liikkeiden vaikutus taas näkyy monimutkaisemmissa taidoissa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi. Aivojumppaa käytetään nykyisin yli 80 maassa.

Ensimmäisen päivän päätteeksi tutustuimme Pirkon habajumppaan. Neljä erilaista liikettä, jotka tehdään 30 kertaa varmistavat sen, että haba kasvaa ja allit pysyvät loitolla. Puntteina käytettiin vesipulloa. Lopuksi jaettiin kotiin vietäväksi paperi, jossa oli yhdeksän tapaa pitää itsestä huolta.
Tunnekierroksessa jokainen pääsi kertomaan lauseella päivästä ja lopuksi Pirkko kertoi, miten hän on käsitellyt tunteita.

Naiset jäivät jatkamaan vielä Akkain Akatemiaa seuraavana päivänä Seijan ja Onnelin johdolla. Me huristelimme takaisin Helsinkiin.

Marja Pihnala pj