Lauantaina 17.8.2019 Rusetin syyskausi pyörähti käyntiin hallituksen kehittämispäivän merkeissä. Kokoonnuttiin Kinaporin palvelukeskuksessa. Ihan ensimmäiseksi meillä oli tavallaan vieraana vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri Invalidiliitosta. Katselimme nimittäin yhdessä Invalidiliiton verkkosivuilta webinaarin nimeltä Elinvoimaisen yhdistyksen tunnuspiirteet. Vinkiksi kaikille, että Liiton webinaareista löytyy todella monipuolista tietoa elämä eri alueilta. Tästä linkistä pääsee katsomaan tallenteita ja saa tietää mitä on tulossa.
Kehittämispäivän muut nuotit pitivät sisällään talous- ja hallintosäännön sekä viestintäsuunnitelman tekemistä. Yhdistyksen paperit pitää olla aina kunnossa!
Syksyn tarjonnasta jäsenille muistuttelen, että parasta
aikaa on käynnissä haku, Löydä itsesi liiderinä -kurssille. Siitä on hakuohjeet
sekä verkkosivuilla että Facebookissa. Hakuaika päättyy 5.9.2019 ja valituiksi
tulleille ilmoitetaan 9.9. 2019. Tapahtuma järjestetään Kauniaisissa 21.9-22.9.
2019.
Lokakuussa pidetään Helsingissä kirjallisuusterapiapäivä ja
siitä tulee tarkempi ilmoitus 5.9. 2019 jälkeen, kun Kauniaisten kurssin hakuaika
on päättynyt.
Rusetin syyskokous pidetään Tampereella, pääkirjasto Metsossa
23.11. 2019. Syyskokouksessa mm. valitaan Rusetille hallitus vuodelle 2020.
Tervetuloa!
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n järjestämä Löydä itsesi liiderinä -kurssi
Aika ja paikka: 21.–22.9.2019 Työväen Akatemia, Vanha Turuntie 14, Kauniainen
Kohderyhmä: Kurssille otetaan noin 20 vammaista naista, jotka haluavat positiivista muutosta elämäänsä ja unelmoivat vastuullisista tehtävistä.
Tavoitteet: Rohkaista ja tukea kurssilaisia vahvistamaan itseluottamustaan ja itsetuntoaan. Lisätä ymmärrystä itsensä johtamisen merkityksestä ja kiinnostusta muiden johtamisesta. Rohkaista tarttumaan haasteisiin, olemaan esillä, jopa löytämään oma johtajuuspolkunsa vastuullisiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin tai järjestötehtäviin.
Ilmoittautuminen: Ilmoittautumislomake löytyy tästä linkistä
Täytä lomake huolellisesti ja lähetä 5.9.2019. Saat vahvistuksen pääsystä kurssille 9.9.2019.
Hinta: Täysihoito ja osallistumismaksu on yhteensä 30 euroa (myös henkilökohtaisilta avustajilta). Matkakorvausta ei makseta. Lisätietoja kurssista: Sähköposti rusettiry@gmail.com ja Marja Pihnala puh. 040 0987748 Tervetuloa!
Lauantai 21.9.2019
12.30 Ilmoittautuminen, kahvi tai tee sekä pientä suolaista PÄIVÄN TEEMA: OMA ELÄMÄ JA JOHTAJUUS
13.00 TULLAAN TUTUIKSI – KURSSILAISTEN ODOTUKSET JA JOHDANTO KURSSIIN Rusetin vpj, Invalidiliiton toimitusjohtaja el. Marja Pihnala ja Rusetin pj, kehittäjä Pirkko Justander
14.30 MITÄ ON VOIMAANTUMINEN? MISTÄ POWERIA? Marja Pihnala
15.30 Päivällinen
16.45 LÖYDÄ VOIMAVARASI yhdenvertaisuusaktiivi, hankepäällikkö Milla Ilonen JOHDA ROHKEAKSI – TYÖKALUJA ITSENSÄ JOHTAMISEEN kehitysvalmentaja Kristiina Blom
19.00 Iltapala sekä vapaamuotoista illanviettoa ja ajatustenvaihtoa
Sunnuntai 22.9.2019 PÄIVÄN TEEMA: LÖYDÄ OMA JOHTAJUUSPOLKUSI
7.30 Aamiaisbuffet
9.00 MITEN SAAN YSTÄVIÄ, MENESTYSTÄ JA VAIKUTUSVALTAA Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson
10.15 ROOLIMALLEJA JA LASIKATTOJEN RIKKOJIA vammaisaktivisti, sosiaalialan opiskelija Jaana Tiiri Näkövammaisten liiton puheenjohtaja Sari Loijas Rusetin sihteeri, Invalidiliiton vpj, vanhempi tutkija el. Riitta Jolanki
11.30 Lounas
12:30 ROOLIMALLEJA JA LASIKATTOJEN RIKKOJIA (jatkuu) harrasteurheilija, motivaatiopuhuja Veera Priha mumme Pirkko Justander tanssija Maija Karhunen
13.30 OMAT UNELMAT EDETÄ LIIDERINÄ -RYHMÄTYÖ Mentoreina Pirkko Justander, Marja Pihnala, Rusetin hallituksen jäsen Kristiina Karhos ja Riitta Jolanki
Vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä intiimioikeuksista on vaiettu pitkään. Vammaisten ihmisten seksuaalisuutta vähätellään ja se jätetään usein huomiotta.
Vammaiset ihmiset ja erityisesti vaikeimmin vammaiset nähdään usein sukupuolettomina hoidon kohteina, joita periaatteessa kuka tahansa avustava henkilö voi ilman lupaa tulla koskettamaan iholle, pukemaan, tekemään intiimipesuja jne. Tilanteet toistuvat ja tapahtuvat ilman, että tilanteessa laisinkaan avustavan tahon puolelta heräisi kysymys siitä, että vammaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus koskemattomuuteen. On kuitenkin hämmentävää, ettei asiaan olla aiemmin kiinnitetty suurtakaan huomiota, lukuun ottamatta niitä rohkeita yksittäisiä vaikeavammaisia ihmisiä, jotka itse ovat yrittäneet saada oikeutusta sille, kuka heitä intiimiasioissa auttaa.
Tutkimusten mukaan erityisesti vammaiset naiset ja tytöt ovat keskimääräisesti muita naisia ja tyttöjä alttiimpia seksuaaliselle kaltoinkohtelulle ja hyväksikäytölle. Muutenkin vammaiset ihmiset, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön antamasta avusta, joutuvat herkemmin erityisesti henkisen, mutta myös fyysisen vallankäytön kohteeksi. Asiasta on valitettavan vähän tieteellistä tutkimusta, mutta käytännön kokemuksia sen sijaan löytyy. Asialla on suurta merkitystä tilanteissa, joissa vammaisella ihmisellä ei käytännössä ole vaihtoehtoa olla ottamatta vastaan apua, mutta jossa vammaisen ihmisen koskemattomuutta ja yhdenvertaisuutta tulisi jo ihmisarvona kunnioittaa.
On perusoikeus valita avustaja sukupuolisensitiivisissä toimissa Tätä ihmisarvoa ja syvälle yksilön perusoikeuksiin kuuluvaa oikeudellista tilaa on nyt raotettu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen nimittäin antoi vammaisten ihmisten oikeuksien näkökulmasta historiallisen ratkaisun maaliskuussa 2019. Ratkaisussa otettiin kantaa siihen, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa ns. sukupuolisensitiivisissä avustamistoimissa ja tilanteissa.
Apulaisoikeuskansleri tutki vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista erityisesti liittyen intiimihygienian hoitamiseen palveluasunnoissa. Puumalainen totesi, että avustettaessa vammaista henkilöä esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, puututaan hänen yksityisyyteensä, koskemattomuuteensa ja itsemääräämisoikeuteensa. Tilanteet ovat arkaluontoisia, minkä johdosta perusoikeuksien tulisi toteutua tilanteessa mahdollisimman täysimääräisesti. Edelleen hän totesi, että nykyinen oikeustila ei vastaa sitä, että vammaisella henkilöllä olisi käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa.
Perus- ja ihmisoikeussäännökset yleensä ja erityisesti YK:n vammaisyleissopimus velvoittavat kuitenkin toteuttamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määrätä itsestään sekä kehostaan myös avustustoimenpiteiden yhteydessä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota ohjauksen riittävyyteen sekä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä toimia tilanteen korjaamiseksi.
Vammaisten ihmisten koskemattomuutta sekä oikeutta määrätä itsestään ja siitä henkilöstä, joka esimerkiksi koskettaa hänen alastonta vartaloaan, suorittaa hänelle alapääpesua tai on läsnä saunomistilanteessa, on rikottu tähän asti räikeästi. Onneksi nyt vihdoin tähän vammaisuuden karuun historian ikeeseen on saatu oikeudellinen ratkaisu. Tämä kuulostaa selviöltä ihmiselle, joka ei ole riippuvainen toisen ihmisen avusta.
Tosiasiassa näin ei ole ja on suorastaan käsittämätöntä, että me vammaiset ihmiset olemme saaneet odottaa vuoteen 2019, jotta asiaan vihdoin saadaan oikeudellista perustelua, jonka tulisi vihdoin muuttaa asumispalveluita ja niiden palveluita sukupuolisensitiivisyyttä ja itsemääräämisoikeutta turvaaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan vastauksensa apulaisoikeuskanslerille, mihin toimiin se aikoo asian osalta ryhtyä.
Mielenkiinnolla odotan, mitkä nämä mahdolliset toimenpiteet ovat.
Henkilökohtainen apu itsenäisen elämän mahdollistajana.
Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme, että jo usean hallituskauden kuluessa laaja-alaisessa yhteistyössä huolellisesti valmisteltu uusi vammaispalvelulaki saatetaan voimaan.
Henkilökohtainen apu on ollut vammaisten ihmisten yhtenä palvelumuotona käytössä kohta 10 vuotta.
Ennen sen voimaantuloa vammaiset ihmiset olivat taistelleet oikeudesta avustajaan ja itsenäisyyteen vuosikymmeniä. Itsenäisyys tarkoittaa vammaisille ihmisille mahdollisuutta kantaa vastuu omasta elämästään sekä järjestää arkeaan, johon voi kuulua asumisen lisäksi vaikkapa opinnot, työssäkäynti ja vanhemmuus. Tämä on tavanomaista elämää, ilman riippuvuussuhteita – itsenäisesti.
Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme varmistaa, että vammaisten ihmisten itsenäisyyden menestystarina jatkuu.
Itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa Henkilökohtaisen avun tunnusmerkki on, että vammainen ihminen määrittelee henkilökohtaisen avustajan tekemiä työtehtäviä; missä, milloin ja millä tavoin apua tarvitaan. Vammainen ihminen arvioi omista lähtökohdistaan ja omalla vastuullaan avustajan tarvittavan osaamistason ja kyvyn suoriutua työtehtävistä sekä valvoo työn laatua ja suorittamista. Henkilökohtaisessa avussa vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa. Tämä edellyttää kykyä päätöksentekoon ja vastuunkantamiseen. Itsemääräämisoikeus lähtee vammaisesta ihmisestä itsestään, ei esimerkiksi läheisen tai avustajan näkemyksestä tai tulkinnasta. Henkilökohtainen apu edellyttää selkeää vastuun- ja roolien jakoa.
Jotta henkilökohtainen apu toimii tarkoituksenmukaisesti, tulee vammaisen ihmisen itse mieltää roolinsa ja vastuunsa sekä määrittää, miten toimitaan. Henkilökohtainen apu on tilannesidonnaista toimintaa. Avustajan on ymmärrettävä, että hän auttaa vammaista ihmistä vain vammaisen ihmisen itse esittämien toiveiden, valintojen ja ohjeistuksen mukaisesti. Vammaispalveluiden lähtökohtana on aina oltava vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet. Sama palvelumuoto ei takaa yhdenvertaista kohtelua kaikille vammaisille ihmisille. Jos vammaista ihmistä auttava henkilö ottaa ohjauksellista vastuuta tai tulkitsee käsillä olevaa tilannetta, kyse ei ole enää henkilökohtaisesta avusta. Tällöin vammaisen ihmisen oma itsenäisyys, työtehtävien toiminnallinen ohjaus ja vastuu eivät tosiasiallisesti toteudu.
Me allekirjoittaneet järjestöt edellytämme, että:
• Henkilökohtainen apu osana palvelujärjestelmää on säilytettävä nykyisen kaltaisena sekä vammaisen ihmisen työnjohdollinen vastuu ja hänen henkilökohtaisen avustajansa roolit on pidettävä selkeinä.
• Tilanteissa, joissa ulkopuolinen taho ottaa aktiivisen roolin ja kantaa vastuun avusta ja siihen liittyvästä toiminnasta, vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa on oltava eri palvelu kuin henkilökohtainen apu. Viime hallituskaudella annettu vammaispalvelulakia koskeva lakiesitys antaa tähän hyvän pohjan. Rauennut esitys parantaisi vammaisten ihmisten ja vammaispalveluiden tilaa ja toisi ne YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen edellyttämälle tasolle. Lakiesitys lisäisi myös kaikkien eri tavoin vammaisten itsemääräämisoikeuksia, osallistumismahdollisuuksia sekä turvallisuutta.
On ihmisarvo- ja ihmisoikeuskysymys, että erilaisista avun ja tuen tarpeista riippuvaiset vammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Kyse on nimenomaan jokaisen erilailla vammaisen ihmisen yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä niiden toteuttamisesta. Tätä me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tukea ja toteuttaa myös jatkossa yhteistyössä.
Helsingissä 15.5.2019
Finlands Svenska Handikappförbund rf (FSH) Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Invalidiliitto ry Kuurojen Liitto ry Lihastautiliitto ry Neuroliitto ry Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry Selkäydinvammaiset Akson ry SMA Finland ry Suomen Polioliitto ry Suomen Vammaisyrittäjät ry Uudenmaan CP-Yhdistys Ry
Henkilökohtaisen avun paraati ensimmäistä kertaa Suomessa Yhdessä henkilökohtaisen avun asialla!
Henkilökohtaiset avustajat ja henkilökohtaisen avun käyttäjät kannatusjoukkoineen kerääntyvät kesäkuun alussa juhlistamaan tänä vuonna 10 vuotta täyttävää henkilökohtaista apua ja näyttävät, mikä voima avussa piilee.
Henkilökohtainen apu on monelle vammansa vuoksi apua tarvitsevalle ensisijainen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen elämän perusta. Se toteuttaa oikeutta vapauteen ja turvaa päivittäiset toimet, mutta se on paljon muutakin. Henkilökohtainen apu avaa oven maailmaan: se mahdollistaa opiskelun ja työelämän, harrastukset ja ihmissuhteet – ylipäänsä kuulumisen yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Henkilökohtaiset avustajat tekevät tärkeää työtä sydämellä ja ajatuksella. He mahdollistavat sitoutumisellaan ja osaamisellaan vammaisen ihmisen itsenäisen elämän. Henkilökohtaisten avustajien työ saattaa olla usein ulkopuolisille huomaamatonta, vaikka avun saajalle se onkin kaiken toiminnan avain.
Henkilökohtaisen avun kentän erilaiset toimijat haluavat näyttää kaikille, mistä meidät on tehty: elinvoimasta ja ylpeydestä! Kokoonnumme yhteen ja kutsumme kaikki muutkin mukaan ensimmäiseen henkilökohtaisen avun juhlakulkueeseen. Näytetään, että me olemme ja me toimimme!
Henkilökohtaisen avun paraati järjestetään 11.6.2019. Tapaamme Helsingin Kampin Narinkkatorilla klo 14 ja sieltä marssimme kulkueena eduskuntatalolle. Tapahtumassa on nollatoleranssi rasismille, syrjinnälle, vihapuheelle, väkivallalle ja kaikenlaiselle kiusaamiselle.
Henkilökohtaisen avun paraatin suojelijana toimii Paula Risikko.
Tapahtuman järjestävät: Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Näkövammaisten liitto ry sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Rusetti perustettiin 31.3. 2016. Mennyt vuosi 2018 oli järjestyksessä vasta toinen kokonainen toimintavuosi. Viime vuoden lopussa meitä rusettilaisia, ihaNaisia oli 134. Edellisen vuoden, siis vuoden 2017, lopussa meitä oli 109. Tätä kirjoittaessani on jäsenmäärä 142 ja tänään on tullut yksi hakemus. Kuulumme Invalidiliittoon, Naisjärjestöjen Keskusliittoon ja Vammaisjärjestöjen naisverkostoon. Toiminnassa otetaan huomioon niin Invalidiliiton kuin Naisjärjestöjen Keskusliiton painopisteet. Invalidiliiton painotuksista meille ovat tärkeitä avoin järjestö ja esteettömyys. Seurasimme luonnollisesti vammaispalvelulain uudistumista sekä maakunta- ja sotelain etenemistä, mutta jätimme varsinaisen vaikuttamistyön Invalidiliitolle. Rusetin tapa vaikuttaa on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun naisnäkökulmasta. Viime vuonna osallistuimme seuraavasti:
meetoo- kampanja
Rusetti kirjoitti yhdessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kanssa 10.1. mielipidekirjotuksen ”Jos tahtoa on” Helsingin Sanomille. Mielipide julkaistiin. Kirjoitus käsitteli vammaisen naisen oikeutta valita asumisyksiköissä avustaja intiimeissä toimissa. Kuluvan vuoden maaliskuussa apulaisoikeuskansleri antoi asiasta ratkaisun https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1172/ jonka mukaan vammaisten henkilöiden oikeudet sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa tulee turvata. Sattumalta vain muutamia hetki aiemmin Rusetti oli lähettänyt Invalidiliiton liittovaltuustolle aloitteen tästä samasta asiasta! Rusetti todellakin on ajan valtimolla.
YK-sopimus ja sen naisartikla 6
Jukka Kumpuvuori pyysi kesällä Rusetilta testiä Suomi- vammaisoikeuksien mallimaa 2030- julkaisua varten. Teksti lähettiin. Artiklan tiimoilta vierailtiin myös THL:ässä.
Rusetin tasa-arvoteko Rusetti oli vuonna 2017 mukana Suomi 100 juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa hankkeessa. Rusetin tasa-arvoteko oli kartoittaa, miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestökentällä. Loppuraportti toimitettiin 29.10.2018 Naisjärjestöjen Keskusliitolle.
Istanbulin sopimuksen rinnakkaisraportti
Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseksi. Maaraportin lisäksi, jonka laatii Ulkoministeriö, naisjärjestöt tekevät oman selonteon. Selontekoa varten järjestettiin 29.10. Amnestyllä päivän mittainen kuuleminen. Euroopan neuvoston komitean jäsenet kyselivät Suomen tilanteesta. Rusetti oli mukana.
Operaatio itsenäinen elämä Rusetti on ollut mukana 11 muun vammaisjärjestön kanssa Operaatio itsenäinen elämä- hankkeessa. Rusetti haluaa osaltaan olla varmistamassa, että tulevassa vammaispalvelulaissa säilytetään kaikki nykyisen henkilökohtaisen avun muodot, siten kun ne tälläkin hetkellä ovat, jotta voidaan varmistaa vammaisen naisen täysimääräinen osallistuminen yhteiskunnan eri alueilla, opiskelijana, työtekijänä, äitinä sekä vaikuttajana.
Valtuustoaloite Invalidiliitolle Joukko Invalidiliiton harvinaisia diagnoosiyhdistyksiä sekä valtakunnallisista Rusetti tekivät yhdessä viime vuonna valtuustoaloitteen siitä, miten Invalidiliitto turvaa vammaisten nuorten edunvalvonnan laadun nyt ja jatkossa.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen lisäksi Rusetilla oli edustuksia eri puolilla: Invalidiliitto Valtuusto ja hallitus Rusetin oma liittovaltuutettu Anna-Stina Lindén sen lisäksi Rusetin hallituksesta Kristiina Karhos liittovaltuustossa Rusetin sihteeri Riitta Jolanki liittohallituksessa. Heidät valittiin Etelä-Suomen edustajina. Digi-hanke Anna-Stina Lindén Vaikuttamisen työryhmä Kristiina Karhos sekä HIY, että Rusetti
Vammaisjärjestöjen naisverkosto Pirkko Justander Kristiina Karhos Aune Menna
Rusetilla oli myös omia hankkeita: Digihanke Anna-Stina Lindén
Vammaisten naisten liikuntahanke, jossa oli viisi osiota KokoNaisseminaari 9.3.-10.3. Pajulahti Vesijuoksutapahtuma 7.4. Helsinki Rusetin ja Invalidiliiton Itä-Suomen alueen Akkain Akatemia 21.4.-22.4. Siilinjärvi Invalidiliiton Vammaisten naisten woimaviikonloppu 15.09.-16.09 Keho ja mieli virkistyneenä 6.10-7.10. Peurunka Näiden viiden tapahtuman synteesinä syntyi Liikkumaan naiset tapahtuman malli, jota voi käydä tutkimassa Rusetin netistä ylhäällä oikealle olevasta otsikosta LIIKKUMAAN! Vuonna 2020 on tarkoitus pilotoida tapahtuma toivottavasti Vantaalla ja Seinäjoella. Kiitokset Ahos-säätiölle ja Kansansivistysrahastolle hankkeen mahdollistamisesta.
Vielä pari asiaa viime vuodelta: Rusetin strategia KokoNainen elämä valmistui. Visiomme on: Voimaantuneet vammaiset naiset toteuttavat omia oikeuksiaan yhdenvertaisessa ja esteettömässä Suomessa.
Royalistijuhlat toukokuu 2018
Royalistijuhlat toukokuu 2018
Minusta on ihanaa, kun Rusetti osaa myös hörsöttää, keventää ja hassutella. Viime vuoden ehdoton blig-bling oli toukokuussa järjestetyt Rojalistijuhlat. Meillä oli mekot, harsot, hatut ja kakut. Katsoimme yhdessä Prinssi Harryn ja neiti Megan Marklen häät.
Nyt kun tilinpäätös on tehty, vuosikertomus kirjoitettu ja vastuuvapaus annettu, voinen huokaista sekä kaihosta että helpotuksesta ja toivottaa: Kivaa Kesää Kaikille! Vappupäivänä 1.5.2019 Pirkko Justander puheenjohtaja
PS: Rusettilaisia juttuja kesällä ja syksyllä 2019: Nyt kesällä ollaan mukana: Henkilökohtaisen avun paraatissa Helsingissä ti.11.6. klo:14:00 alkaen. Lähtö Narkikkatorilta ja kuljetaan Eduskuntatalon eteen, jossa on kansanedustajia ottamassa meitä vastaan. Tapahtuman järjestävät Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Näkövammaisten liitto ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Rusetin hallituksen kokouksessa 28.4. sovittiin, että rusettilaisia lähtee paraatiin yhdessä ja kaikilla on joku rusetti kiinnitettynä johonkin. Pyritään myös tekemään oma kyltti.
Huomaa myös: Helsinki Pride viikko 24.6.-30.6. ja siihen liittyvässä marssi Marssipäivä ei ole vielä netissä. Naisjärjestöjen keskusliitto, johon Rusetti kuuluu, osallistuu tapahtumaan. Rusettilaisia voi mennä marssimaan heidän kanssaan. Emme järjestä marssille varsinaista omaa ryhmää, koska tapahtuma on niin lähellä Henkilökohtaisen avun paraatia.
Sitten syksyn omat tapahtumat, joita kannattaa laittaa jo alustavasti kalenteriin: La. 21.9.2019 seminaari Kauniaisissa. Tapahtuma voi laajenta kaksipäiväiseksi, jos toisen päivän rahoitus järjestyy. Tieto tulee heinäkuussa. La.12.10.Rusetin kirjallisuusterapiapäivä Helsingissä. Aiheena on Tyytyväisyystaidot. Päivän vetää Rusetin hallituksen jäsen ja kirjallisuusterapeutti Tuula Paasivirta. La.23.11 Rusetin syyskokous Tampereella, paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikista yllämainituista päivittyvät nettiin ja faceen!
