Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Operaatio itsenäinen elämä #itsenainenelama

Julkaisemme tässä Invalidiliiton: ” Vammaisen ihmisen oikeus itsenäiseen elämään säilytettävä ” operaation.

Invalidiliiton valtakunnalliset vammaisjärjestöt haluavat varmistaa, että vammaisella ihmisellä on oikeus myös tulevaisuudessa toimia työnantajana omille henkilökohtaisille avustajilleen. Yhdistykset käynnistävät valtakunnallisen Operaatio itsenäisen elämän 3. lokakuuta 2017. Tavoitteena on vaikuttaa päättäjiin ja nostaa esille työnantajamallin etuja.

Vammaislakeja ja niiden mukana henkilökohtaisen avun järjestämistä uudistetaan maakuntauudistuksen yhteydessä.
Työnantajamalli on yksi tapa järjestää vammaisen ihmisen henkilökohtainen apu. Järjestämistapa tulee aina valita yksilöllisesti niin, että vammainen ihminen saa apua itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

– Olemme huolissamme saamistamme viesteistä, joiden mukaan maakunnat eivät välttämättä järjestäisi henkilökohtaista apua enää työnantajamallilla. Tämä voi tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että joissakin maakunnissa henkilökohtaisen avun työnantajamalli ei olisi enää lainkaan mahdollinen. Työnantajamalli saatava yhdeksi henkilökohtaisen avun järjestämistavaksi yhdessä muiden tapojen kanssa, jotta se ei jäisi kunkin maakunnan päätöksenteon varaan. Se ei myöskään saa jäädä pelkästään järjestettäväksi henkilökohtaisen budjetin varaan. Tämä sitoisi myös toimeenpanevia viranomaisia ja varmistaisi oikeuden toteutumisen, toteaa Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.

OperaatioItsenainenElama_logonettiHenkilökohtainen avustaja on tie itsenäisyyteen. Henkilökohtainen avustaja tekee ne toimet, joita vammainen ihminen ei pysty itse tekemään, oli se sitten asennon kääntämistä yöllä sängyssä, tamponin asettamista, luottamuksellisen muistion kirjoittamista työpalaverissa tai henkilökohtaisen postin lukemista.

– Eikö jokainen apua tarvitseva ihminen halua itse vaikuttaa siihen, milloin ja millaista apua saa, minkä laatuista ja -sisältöistä apu on sekä myös siihen, kuka sinua avustaa?
Kyse ei ole siis kahvitteluseurasta, kotipalvelusta tai hoivasta, vaan avusta, joka mahdollistaa vammaisen ihmisen itsenäisen elämän.
Myös yhteiskunta hyötyy työnantajamallista. Sijoitetut eurot kohdistuvat suoraan avustajan henkilöstökuluihin, eikä välikäsien pankkitileille. Myös hallinto kevenee, kun vammainen työnantaja vastaa työsuhteesta.

Mukana ovat Assistentti.info, Suomen CP-liitto ry, Hengityslaitepotilaat ry, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Invalidiliitto, Kynnys ry, Lihastautiliitto, Näkövammaisten liitto, Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys, Tapaturma- ja sairausinvalidien Liitto ry, Vammaisfoorumi ry.

Lisätietoa: Lisätietoja: lakimies Elina Nieminen, elina.nieminen (at) invalidiliitto.fi, 09 613 191.

Operaatio itsenäisen elämän etenemistä voit seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #itsenainenelama ja Facebookissa


Jätä kommentti

Naisten Linja ja Rusetti- itsevahvistuspäivä 30.9.2017

Feministinen itsepuolustus ja sointumaljarentoutus, uutta minulle
Naisten Linja ja Rusetti järjestivät Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän vammaisille naisille lauantaina 30.9.2017.

En tiennyt feministisestä itsepuolustuksesta mitään, joten en osannut odottaa mitään. Lähdin avoimin mielin ja päivän aikana huomasin, että vammaiset naiset joutuvat elämänsä varrella moniin tilanteisiin, joissa feministisestä itsepuolustuksesta olisi ollut hyötyä.

Feministinen itsepuolustus
Alustajana oli Anna Saipio. Feministinen itsepuolustus on itsepuolustuslajien opetusta ja käyttöä osana feminististä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Feministisen itsepuolustuksen lähtökohtana on feministinen analyysi yhteiskunnasta ja sen sukupuolittuneesta väkivallasta.
Feministinen itsepuolustus sai alkunsa Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ajatuksena oli, että siellä, missä on valtaa, on vastarintaa. 60-70 luvulla Yhdysvalloissa naiset alkoivat kyseenalaistaa monia asioita. He nostivat esiin sen, että kotityö estää heiltä toimeentulon tai että raiskaus ei ollut uhrin syy. Nämä ja monet muut henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteisiä naisille ja ne erosivat miesten kokemuksista. Samalla henkilökohtaisesta tuli poliittista. Naiset katsoivat, että miehet eivät ymmärtäneet heidän erityiskysymyksiään. Perinteinen itsepuolustus ei lähtenyt naisten tarpeista eikä antanut myöskään mahdollisuutta jakaa kokemuksia ryhmässä. Näin kehittyi feministinen itsepuolustus, joka levisi Länsi-Eurooppaan 1970-luvun lopussa ja Suomeen 1980-luvun alussa.

Naisten Linja

Pirkko Justander, Anna Saipio, Marja Pihnala

Feministinen itsepuolustus ryhmässä merkitsee sitä, että jokainen vetää omat rajansa siitä, mitä kertoo. Toisen henkilökohtaista kokemusta ei kerrota missään muodossa eteenpäin. Toinen sääntö on se, että jokainen tulee kuulluksi. Siksi ryhmät aloitetaan ja lopetetaan kierroksella. Myös hyvät selviytymiskeinot jaetaan. Toisten tukeminen on tärkeää. Kun puolustaa jonkun elämäntilannetta, puolustaa samalla kaikkien naisten elämäntilaa.
Tutustuimme minä-ruutuun eli elämäntilaruutuun. Monet asiat, joko minä itse tai ympäristö rajaa minuutta ja omaa käyttäytymistä monin tavoin. Tällaiset asiat pienentävät minäruutua ja murentavat itsetuntoa. On opittava vetämään rajat asioille, jotka pienentävät minua ihmisenä. Esim. seksistiset vitsit aiheuttavat kiusallisia tilanteita naisille. Uskaltaako asettua vastustamaan sitä, että vitsit ovat huonoja ja mollaavat naisia vai tyytyykö tilanteeseen, jossa muut nauravat vitsille, joka tuntuu typerältä?

Feministiseen itsepuolustukseen kuuluu kolmen askeleen metodi, jolla voit muuttaa ikävää tilannetta:
Nimeä! Esim. ”kätesi on reidelläni”.
Kritisoi! ”En pidä siitä”.
Vaadi muutosta! ”Ota kätesi pois nyt heti”.

Opimme myös hallintatekniikoita, joita erityisesti miehet käyttävät hallitakseen naisia. On muistettava, että myös naiset saattavat käyttää näitä tekniikoita. On tärkeää tunnistaa hallintatekniikat ja oppia käyttämään vastatekniikoita.
Tällaisia hallintatekniikoita, jotka usein ovat tiedostamattomia ovat: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, tiedon pimittäminen, kaksoisrangaistus (teit niin tai näin, niin pieleen meni. Esim. nainen, joka lähtee hakemaan lastaan päiväkodista heti työajan päätyttyä on laiska eikä jousta. Jos et hae lastasi heti, olet huono äiti.) sekä häpäiseminen ja syyllistäminen.

Feministisestä itsepuolustuksesta voi lukea lisää: Lisa Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.
Sunniva Drake: Naisten itsepuolustus, ota yö takaisin.

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Naisten Linjalla on moninaisuuspäivystys numerossa 0800 02400. Puhelinpalvelu on naisille, joiden on esim. vammaisuuden, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi vaikeampaa saada tukea tai keskusteluapua kohdatessaan väkivaltaa. Väkivalta voi olla muutakin kuin seksuaalista väkivaltaa esim. rakenteellista.

Jutta Niala

Jutta Niala

Sointumaljarentoutus
Jutta Niala veti 25 minuutin sointumaljarentoutuksen, joka oli minulle uusi ja miellyttävä kokemus. Metallikuppien pehmeät soinnut veivät mennessään. Olin kuin tyhjiössä miellyttävien äänien ympäröimänä. Olo oli virkistynyt. Mukava kokemus.

Marja Pihnala, pj.


Jätä kommentti

Sä 18-25 nainen oot paras- päivä 29.10.2017- Tervetuloa!

SÄ OOT PARAS!

HEI SINÄ 18- 25 VUOTIAS NUORI NAINEN. KIINNOSTAAKO YHTEINEN KIVA PÄIVÄ, JOLLOIN PÄÄSISIT TAPAAMAAN MUITA NUORIA NAISIA JA POHTIMAAN SITÄ, MIKÄ TEKEE JUURI SINUSTA ERITYISEN, IHANAN JA PARHAAN JUURI ITSENÄSI?

RUSETTI- VAMMAISTEN NAISTEN VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS, JÄRJESTÄÄ NUORTEN NAISTEN PÄIVÄN,

29.10.17, OSOITTEESSA HIY, VOUDINTIE 6, HELSINKI,
TEEMOILLA ITSETUNTO, KAUNEUS JA HYVÄ OLO.

OHJELMASSA ON KESKUSTELUA ITSETUNNOSTA JA IHMISSUHTEISTA, KIVAA KAUNEUDEN PARISSA SEKÄ HYVÄÄ RUOKAA.

(Omavastuuosuus 10e)
TERVETULOA yli järjestörajojen!

Ilmoittautumiset ruoka-ainerajoitteineen 23.10.17 mennessä
pirkko.j@luukku.com. Lisätiedot: 0453131050/Tiia


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.


Jätä kommentti

Tyttöjen tie tähtiin- Vau tapahtuma Rovaniemellä 11.10.2017

Kansainvälisenä tyttöjen päivänä, keskiviikkona 11. lokakuuta 2017 järjestetään erityisesti tytöille suunnattu Tyttöjen Tie Tähtiin -kokeilutapahtuma, jossa voi tutustua erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin ja löytää oman juttunsa. Tapahtuma järjestetään klo 17–20 Rovaniemellä, Lapin urheiluopistolla (Hiihtomajantie 2).

Tapahtumassa on kokeiltavana mm. keilailua, kiipeilyä, sokkopingistä sekä muita hauskoja lajeja ja sovelluksia. Tavattavissa on myös talviparalympialaisiin valmistautuva kelkkahiihtäjä Sini Pyy.

Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille itsensä tytöksi mieltäville.  Tule mukaan ja tuo sisarukset ja kaverit myös!
Tapahtuman järjestävät Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU sekä Suomen Paralympiakomitea.
Lisätiedot: Jarno Saapunki, puh. 040 737 5882, jarno.saapunki@vammaisurheilu.fi

Tämä artikkeli järjestöyhteistyössä… toim. huom.

Kehonhuollon ja soveltavan liikunnan kurssi 21-22.10.2017 Pajulahdessa

Jätä kommentti

rusetti.kehonhuolto.kurssi (002)