Vammaiset naiset ja väkivalta

Vammaiset naiset ja väkivalta

Tänä vuonna Kansainvälisenä naisten päivänä Euroopan komission julisti vuoden 2017 vuodeksi, joka keskittyy naisten ja tyttöjen kohtaamaan väkivaltaan. Euroopassa on 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä. Vammaiset naiset ja tytöt kokevat 2-5 kertaa muita naisia todennäköisemmin väkivaltaa. Lisäksi heille tehdään sterilisaatioita ja abortteja vastoin tahtoa. Suuri ongelma on myös se, etteivät palvelut ja tilat ole esteettömiä. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota naisten kokemaan väkivaltaan koko Euroopassa.

Pirkko Justander totesi puheessaan, ettei vamma suojele väkivallalta. Tärkeästä aiheesta voit lukea lisää https://www.naistenlinja.fi/tietoa-vakivallasta/naisten-moninaisuus/vammaiset-naiset/

Vammaisjärjestöissä on tehty pitkään työtä väkivaltaa vastaan. Tutkija, itsekin vammainen nainen Vappu Viemerö Åbo Akademin professori tutki jo vuonna1993 vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tutkimuksessa hän havaitsi, että väkivaltaa tapahtuu niin kodeissa, perheissä kuin laitoksissakin. Väkivalta oli tuolloin tabu ja taitaa olla edelleenkin erityisesti, kun puhutaan vammaisista naisista ja tytöistä. Vappu Viemerö havaitsi vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan olevan jatkuvaa ja säännöllistä. Sitä voi esiintyä jo lapsuuden kodissa. Väkivaltaa on myös henkinen, taloudellinen tai seksuaalinen väkivalta. Tutkimus oli Suomessa ainutlaatuinen. Vasta nyt 20 vuotta myöhemmin asiaan on kiinnitetty huomiota ja ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin Naisten Linjan moninaisuustyössä.

Invalidiliiton naistyöryhmä perustettiin Marja Pihnalan, Pirjo Auerin ja Marja Pelkosen toimesta 1995. Työryhmä teki tärkeää työtä nostamalla esiin vammaisten naisten asemaa ja arjen haasteita. 2000-luvun alussa kuitenkin todettiin, että vammaisten naisten asiat ovat yhteisiä.

Vammaisjärjestöjen naiset perustivat EU:n vammaisten vuonna 2003 Vammaisjärjestöjen naisverkoston. Tuolloin pidettiin myös yhteinen seminaari Vammaiset naiset näkyviksi kaikilla areenoilla. Tämän jälkeen vuonna 2006 ilmestyi OlenNainen toimintaohjelma, joka muistuttaa, että vammainen nainen on otettava huomioon aktiivisena toimijana eikä hoivattavana objektina.

Naisten linjan perustamisessa 2003-2006 Tiina Lappalainen Invalidiliitosta oli innovoimassa Naisten Linjan hanketta.

2013 oli korkkarimarssi väkivaltaa vastaan. Samana vuonna valmistui Uskalla olla, uskalla puhua, vammainen nainen ja väkivalta. Väkivallan vastustamisopas tehtiin yhteistyössä THL:n kanssa. 2014 valmistui edellisen pohjalta työkirja Uskalla tutustua.

2016 Suomi ratifioi YK:n vammaisia naisia koskevan sopimuksen. Sopimuksen artiklassa 6 kerrotaan, että vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan moniperusteista syrjintää. Artikla muistuttaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että vammaiset tytöt ja naiset voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista.

2016 perustettiin Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys, joka on Invalidiliiton ja Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsen. Sen tehtävänä on edistää hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista.

Oli kunnia olla mukana juhlimassa Naisten Linjan moninaisuustyötä.

Marja Pihnala

Rusetin pj.