Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Invalidiliiton liittovaltuuston vaalin ehdokaslistat

Invalidiliiton liittovaltuuston vaalin ehdokaslistat:

2142361B-9253-4DE6-AF71-1C010EA709FARusetti on vahvasti vaaleissa mukana. Ehdokkaamme ovat Selda Demirtas ja Anna- Stina Lindén, valtakunnallisten yhdistysten vaalipiiri.

  • äänesi on tärkeä


Jätä kommentti

Rusetin Hyvinvointikiertue 13.5.2017 Tampereella

13.5.2017 iloinen ja energinen 30 hengen porukka kokoontui Scandic City Tampereelle.
SAM_0177Kuvassa keskellä lattialla istuu joogaopettaja Heidi Viheriälä, joka on kehitellyt vammaisille soveltuvan tuolijoogan. Kuvasta puuttuu niitä, joiden oli lähdettävä taipaleelle aiemmin.
Päivämme alkoi klo 11 ja päättyi klo 16.30. Tavoitteena oli tutustua tuolijoogaan, voimaantua, löytää vinkkejä onnelliseen elämään ja lauleskella. Kiitämme Invalidiliittoa, joka myönsi Rusetille hankeavustusta hyvinvointikiertueeseen. Jäi harmittamaan, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Päivästä vastasivat Pirkko Justander, Heidi Viheriälä, Kirsi Maria Mustonen ja Marja Pihnala.
”Onpa hienoa kuulua Rusetteihin. Vallan mahtava matka Tampereelle. Aloitus Heidin joogalla. Asiaa oli paljon, tyhmä pää oli ihan hukassa. Marjan vertaistuen voimaantumisesta oli mahtava ja Pirkon huumorillakin höystetty Hyvän mielen oppitunti todisti, että onnellisuutta voi opiskella. Lopuksi Kirsin johdatuksella laulettiin ja vaihdettiin kokemuksia, välillä syötiin ja kahviteltiin. Uusia tuttavuuksia tuli paljon vaikka nimet on vieläkin päässäni sekaisin. ” näin kommentoi osallistuja Leila Lehtinen Helsingistä.
TUOLIJOOGAA
SAM_0164
Jooga on itsehoitomenetelmä, jonka avulla voi hoitaa sekä kehoaan että mieltään, se on kehon ja mielen yhteistyötä. Useimmat vammaiset naiset eivät pysty menemään tavalliseen joogaan. Heidi Viheriälän kehittämä tuolijooga tuo tälle kentälle yhdenvertaisuutta. Menetelmässä henkilön ei tarvitse kyetä liikkumaan, vaan mielikuvien ja hengityksen avulla vaikeavammainenkin ihminen voi osallistua.
Heidi Viheriälän mukaan tuolijooga on istuen tehtyä sovellettua joogaa. Sen avulla henkilö, jolla on esim. jonkin tyyppinen liikuntarajoite saa joogaharjoituksesta täysin samat hyödyt kuin rajoitteeton henkilö saa seisten tehtävästä joogasta. Päivän aikana totesimme, että harmillista oli, että jos on epilepsia, ei tuolijoogaan voinut osallistua.
Tuolijoogan Suomeen kehitellyt Heidi Viheriälä sai massiivisen aivoinfarktin vuonna 2004. Hän halvaantui ja tasapaino katosi. Pari vuotta myöhemmin hän meni rollaattorin avulla kokeilemaan joogaa. Hän on vammautumisensa jälkeen kouluttautunut Suomen joogaliiton SJL jooganopettajaksi Suomen joogaopistolla Saarijärvellä. Nykyisin hän kiertää ohjaamassa joogaa ja tuolijoogaa eri yhdistyksissä.
SAM_0170Päivän aikana porukka ei jäänyt hiljaiseksi, sillä jokainen pääsi ääneen ryhmätöissä. Tässä emme voi kertoa ryhmätyöpohdinnoista, sillä niin Kaarinassa kuin Kouvolassakin toteutamme päivät saman sisältöisinä.

Täysin palkein laulettiin Kirsi Maria Mustosen vetämänä. Kirsi Maria on itsekin rusettilainen.

SAM_0176

Kuvassa Milla Ilonen ja Aila Peräjoki. Millalla oli kortti, jossa kehitysmaan nainen kantaa kuormaa päänsä päällä. Milla sanoi, että meillä vammaisilla naisilla on monenlaisia taakkoja kannettava. Selviydymme niistä yhdessä jakamalla kokemuksia ja voimaantumalla. Aila toimi vapaaehtoisena yleisavustajana.
SAM_0171
Tamperelaisen ja Rusetin hallituksen jäsenen Rita Järvisen kommentti päivästä:
”Päivä oli upea ja tykkäsin. Päivässä oli paljon kaikkea. Pirkon esitys oli niin hyvä, että olisi sinällään riittänyt. Jooga oli hyvä ja mielenkiintoinen. Kokonaisuutena päivä oli hyvä. Musiikkia voisi olla tipoteltuna siellä täällä.
Jatkamme Rusetin hyvinvointikiertuetta Kaarinassa Koivukankareella 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017.
MUKAVAA KESÄÄ!


2 kommenttia

Haku tv- ohjelman tekoon – Ilmoittaudu, jos olet 70+ ja kiinnostunut

Hei!

Etsimme syksyllä kuvattavaan tv-ohjelmaan avoimella mielellä
varustettuja, yli 70-vuotiaita ihmisiä, jotka haluavat oppia käyttämään nettiä arjen
apurina. Netti ja mobiililaitteet voivat helpottaa yhteydenpitoa
esimerkiksi sukulaisten tai ystävien kanssa, tai mahdollistaa asioinnin
vaikkapa kaupassa tai pankissa kotoa käsin. Ohjelmassamme ikäihmisten
opettajina toimivat reippaat nuoret, joille netin käyttäminen on
arkipäivää, ja monelle myös ammatti. Monet ikäihmiset kokevat jääneensä
kelkasta vauhdikkaan digitaalisen kehityksen myötä, ja olisivat
halukkaita oppia lisää, mutta kynnys aloittamiseen on korkea ja sopivan opastajan
löytäminen voi olla hankalaa.

maailmaJos teidän yhdistyksestänne löytyy henkilöitä, jotka olisivat  kiinnostuneita netin tarjoamista mahdollisuuksista hyvin ja selkeästi
opetettuna, sekä täysin heidän omista lähtökohdistaan suunniteltuna,
niin ottakaa yhteyttä!

Tässä vielä muutamia faktoja:

* Hakemamme henkilöt ovat iältään mieluiten yli 70-vuotiaita
miehiä tai naisia, jotka ovat kiinnostuneet oppimaan netin käyttöä apuvälineenä
arjessaan.

* Ohjelma kuvataan kuuden viikon aikana syys-lokakuussa 2017, ja
tuolloin ohjelmassa esiintyvän ihmisen täytyisi asua arkisin kotona.

* Valmistautumista kuvauksiin ei tarvita, omana itsenä  oleminen on tärkeintä.

* Soitamme kaikille ohjelmasta kiinnostuneille ja keskustelemme
ohjelmaan liittyvistä asioista vielä tarkemmin. Ilmoittautuminen tässä
vaiheessa ei ole sitovaa. Osa haastatelluista kutsutaan koekuvauksiin,
jotka järjestetään viikoilla 21 ja 22 (toukokuun lopulla) Helsingissä.

* Lisäksi ohjelmaan mukaan valitut ikäihmiset saavat omakseen
tablettitietokoneen ja monitoimikoneen (eli tulostimen, jossa on
skanneri), sekä tietenkin tietotaidon netin käyttöön heidän haluamallaan
osa-alueella.

Toivon, että kiinnostuneet olisivat yhteydessä minuun mahdollisimman
pian, alla yhteystietoni!

Mahdollisista innokkaista nettiopiskelijoista voi myös vinkata minulle,
jolloin olen yhteydessä heihin suoraan.

Aurinkoisin terveisin,
Kati Launiainen
puh. 040-481 0535
kati.launiainen@endemolshine.fi


Jätä kommentti

Puheenjohtajan raportti Naisjärjestöjen Sote-klinikalta

NAISJÄRJESTÖJEN SOTE-KLINIKALTA KONKREETTISET ESITYKSET PÄÄTTÄJILLE
Osallistuin Naisjärjestöjen Keskusliiton sote-klinikkaan 3.5.2017 Tilaisuus oli suunniteltu yhteistyössä monien naistoimijoiden kanssa. Vammaisjärjestöjen naisverkosto ja Vammaisfoorumi olivat mukana yhteistyössä. Soteklinikka käsitteli sote-uudistuksen vaikutuksia naisten näkökulmasta. Kuultiin Ison Britannian kokemuksia heidän sosiaali- ja terveydenhuollon reformin vaikutuksista naisiin. Suomen kannattaisi ottaa oppia siitä, mitä Iso-Britanniassa on havaittu.
Tilaisuuden avasi Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. Hän korosti, että sote vaikuttaa naisten palveluihin, naisten osallisuuteen ja terveyteen. Hän pahoitteli sitä, ettei naisnäkökulmaa ole otettu huomioon sotea valmisteltaessa. Hän kantoi huolta myös siitä, miten heikossa asemassa olevat voivat saada tietoa tai vaikuttaa, jos ei ole rahaa ja kanavia vaikuttamiseen. On sääli, ettei tässä uudistuksessa ole arvioitu sukupuolivaikutuksia.

Eva Biaudet
Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut saman katon alle
Suomen kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen oli koonnut edellisenä päivänä 6-vuotiaan poikansa kanssa palapeliä. Kun jokin pala ei tuntunut mahtuvan, poika runnoi voimalla palat tyhjiin kohtiin. Millariikka kertoi soten muistuttavan palapeliä. Hänen palapelissään äitiys- ja lastenneuvola ovat palapelin reunat, ne jotka asettavat raamit. Hänen mukaansa Sote tuntuu olevan myös palapeli, jossa asioita runnotaan kokonaisuuteen. Millariikka muistutti, että meillä naisilla on paljon palapelin osia, joista ei puhuta tai haluta puhuta. Tällaisia asioita ovat esim. ehkäisy, lapsettomuus, keskenmeno, raskaudenkeskeytys, keski-ikä. Emme puhu näistä vaikeista asioista, vaikka asiat pohdituttavat ja ahdistavat ja kaiken lisäksi koskettavat valtaosaa naisista. Esim. keskenmenon jälkeen tarvitsemme yhtenäiset hoitokäytännöt. Suosituksia meillä kyllä on, mutta käytäntö puuttuu ja ihminen jää kokemuksineen yksin. Rytkönen vaati, että nämä asiat on saatava saman katon alle. Meidän on löydettävä koti kaikille edellä mainituille palveluille eikä tämä uudistus edes vaadi taloudellisia resursseja, koska maassamme on jo resurssit ripoteltuna eri tahojen vastuulle.
Tasa-arvopykälä saatava maakuntalakiin
Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila vaati tasa-arvopykälää maakuntalakiin, josta se sitten siirtyy maakuntatasolle. Hän oli huolissaan siitä, että palkkatasa-arvo maakuntatasolla ei nyt toteudu Hän kehotti naisia asettumaan ehdolle maakuntavaaleissa. Nyt kuntien valtuustoihin valittiin 40 % naisia. Sote koskee 200 000 ihmistä ja näistä valtaosa on naisia. Kaikille ei tule löytymään töitä ja työmatkat pitenevät. Yhtiöittämiskuvio saattaa vaikuttaa myös siihen, että palkkasopimus ei turvaa yksityisellä puolella palkan tasa-arvoa. On vaara, että naisten asema huononee monin tavoin sekä palvelujen käyttäjinä että työntekijöinä.
Tina LappalainenSote-klinikka paneeli herätti kysymyksiä ja pohdintoja
Naisjärjestöjen sote-klinikka-paneeli oli mielenkiintoinen. Teemana olivat naiset sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjinä ja työntekijöinä sekä palveluiden tuottajina. Kansanedustajat Tuula Haatainen, Heli Järvinen, Arja Juvonen ja Sari Sarkomaa kommentoivat kuultuja alustuksia ja kysymyksiä. Asiat koskivat henkilöstön hyvinvointia, motivointia ja palkkausta, pienten yritysten asemaa kilpailutuksissa, kotoutumista, järjestöjen asemaa, turvakoteja, palkka-tasa-arvoa jne. Tässä tuon esiin vain muutamien alustajien näkemyksiä.
Zonta Internationalin varatuomari Petäjäniemi puhui ikääntyvien näkökulmasta. Sote-uudistuksessa ei ole juurikaan puhuttu sosiaalipuolesta. Ikääntyvät ihmiset ovat niin terveydenhuollon kuin sosiaalipuolen palveluiden käyttäjiä. Hän pohti, mitä palveluohjaus on ja miten se toteutetaan käytännössä. Ehdottoman tärkeää on, että palvelut ovat lähellä ja tapahtuvat kasvokkain. Etäällä olevat palvelut eristävät. Petäjäniemi kannatti henkilökohtaista budjetointia ja sanoi, että sen käytöstä tarvitaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Hän jäi kysymään, onko henkilökohtainen budjetti riittävä ja löytyykö maakuntien budjeteissa rahaa tämän toteuttamiseen? Hän piti tärkeänä, että vanhusten etäpalvelujen kehittämistä.
arvovaltaisiaUnohtaako sote lapset, naiset, vanhukset ja vammaiset
Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen muistutti siitä, että vammaiset ihmiset ovat sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakkaita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittaminen on haasteellista ja sitä lisää vielä valinnanvapaus. Hän sanoi, että soten taustalla ovat talousasiat, joka kantaa ihmiskuvaa robinsoncrusoesta, valkoisesta miehestä. Tämä ihmiskuva ei sisällä lapsia, naisia, vanhuksia, köyhiä. Vammaiset naiset ovat naisia ja siksi ongelmamme ovat naisten yhteiset.  Vammaisilla naisilla on kuitenkin monia erityiskysymyksiä, jotka liittyvät vaikkapa esteettömiin mammografia-, papa- tai muihin naisten tarvitsemiin palveluihin. Vammaisten naisten kohdalla esteettömyys on ensiarvoisen tärkeää. Miten sirpaleiset palvelut saadaan toimiviksi ja niin että esteettömyys saadaan lainsäädännöllä palveluihin. Myös kokemustietoa tarvitaan ammattilaisten teoriatiedon rinnalle muistutti Tiina.
Kansanedustaja Heli Järvinen otti vahvasti kantaa siihen, että sote muuttaa naisten asemaa. Jos valinnanvapaus toteutuu niin kuin hallitus nyt ajattelee, tulee jokaiselle valitsijalle olemaan neljä toimijaa ylitse muiden. Yksittäinen ihminen ei voi valita julkista terveyskeskusta eikä naisyrittäjän palveluita. Markkinoilla on Attendo, Mehiläinen, Aava ja Terveystalo. Hän ounasteli turbulensseja, jossa toimijat tulevat ja menevät.
Kiitos sote-klinikan suunnittelijoille
Tämä sote-klinikka oli konkreettinen. Asioita käsiteltiin ruohonjuuritasolta joko palveluja käyttävän naisen tai työtä tekevän naisen näkökulmasta. Selväksi tuli, että Sote-uudistus on keskittynyt aivan liikaa järjestelmäkeskeisiin näkökulmiin. Digitalisaatio on poppakonsti moneen. Hyvä asia sinänsä, mutta onko niin, että monet kymmenet tuhannet ihmiset tulevat jäämän sotepalvelujen ulkopuolelle. Yli 75-vuotiaista valtaosa ei käytä tietokoneita. Digitalisaatio haastaa tuottamaan palveluja myös niin, että aistivammaiset voivat hyödyntää digimuodossa olevia palveluja.
Itse haluan tiukasti kannattaa kotimaisia palveluja ja julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Olen varmaankin tässä kohtaa idealisti. En halua antaa veromarkkoja suurille monikansallisille yrittäjille, jotka vievät palveluihin tarkoitetut veromarkkani voiton muodossa ulkomaille. Toivon hartaasti, että valinnanvapautta kehitetään siihen suuntaan, että myös vaikeavammaisella ihmisellä on aidosti itsemääräämisoikeus omiin palveluihinsa ja jostain löytyy monipuolista vaadittavaa osaamista vaikkapa harvinaisista sairauksista. Toivottavasti maakunnissa otetaan järjestöt yhteistyökumppaneiksi ja nähdään vapaaehtoistyön merkitys ihmisten hyvinvointia lisäävinä. Marja Pihnala
Katso live-stream video Sen kautta voi jokaisen puheenvuoron katsoa erillisenä videonaan.
Kiitos kuvista Paula Ojansivu/ Studio Kraft


Jätä kommentti

Äänestysoikeus Liittovaaleissa 2017

Rusetin sihteeri Riitta Jolanki tiivistää:

” Invalidiliiton sääntöjen mukaan liittovaltuustovaaleissa äänioikeutettuja ovat ne jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet, joista on toimitettu tieto liiton jäsenrekisteriin vaalivuoden toukokuun loppuun mennessä.

”Invalidiliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuustoon kuuluu 49 jäsentä, jotka valitaan posti- ja sähköisellä äänestyksellä 6-17.11.2017 välisenä aikana vaalipiireittäin suoritettavalla enemmistövaalilla liittovaltuuston vahvistaman vaalipiirijaon mukaisesti.

Rusetin vaalipiiri on ” valtakunnalliset”

… Juuri nyt kannattaa liittyä

Lue lisää Liittovaalit 2017

Jäsenhakemus Tervetuloa!

Usealla rusettilaisista on tuplajäsenyyksiä. Jäsenmaksu on €12/ vuosi