Puheenjohtajan raportti Naisjärjestöjen Sote-klinikalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut saman katon alle
Suomen kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen oli koonnut edellisenä päivänä 6-vuotiaan poikansa kanssa palapeliä. Kun jokin pala ei tuntunut mahtuvan, poika runnoi voimalla palat tyhjiin kohtiin. Millariikka kertoi soten muistuttavan palapeliä. Hänen palapelissään äitiys- ja lastenneuvola ovat palapelin reunat, ne jotka asettavat raamit. Hänen mukaansa Sote tuntuu olevan myös palapeli, jossa asioita runnotaan kokonaisuuteen. Millariikka muistutti, että meillä naisilla on paljon palapelin osia, joista ei puhuta tai haluta puhuta. Tällaisia asioita ovat esim. ehkäisy, lapsettomuus, keskenmeno, raskaudenkeskeytys, keski-ikä. Emme puhu näistä vaikeista asioista, vaikka asiat pohdituttavat ja ahdistavat ja kaiken lisäksi koskettavat valtaosaa naisista. Esim. keskenmenon jälkeen tarvitsemme yhtenäiset hoitokäytännöt. Suosituksia meillä kyllä on, mutta käytäntö puuttuu ja ihminen jää kokemuksineen yksin. Rytkönen vaati, että nämä asiat on saatava saman katon alle. Meidän on löydettävä koti kaikille edellä mainituille palveluille eikä tämä uudistus edes vaadi taloudellisia resursseja, koska maassamme on jo resurssit ripoteltuna eri tahojen vastuulle.

Tasa-arvopykälä saatava maakuntalakiin
Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila vaati tasa-arvopykälää maakuntalakiin, josta se sitten siirtyy maakuntatasolle. Hän oli huolissaan siitä, että palkkatasa-arvo maakuntatasolla ei nyt toteudu Hän kehotti naisia asettumaan ehdolle maakuntavaaleissa. Nyt kuntien valtuustoihin valittiin 40 % naisia. Sote koskee 200 000 ihmistä ja näistä valtaosa on naisia. Kaikille ei tule löytymään töitä ja työmatkat pitenevät. Yhtiöittämiskuvio saattaa vaikuttaa myös siihen, että palkkasopimus ei turvaa yksityisellä puolella palkan tasa-arvoa. On vaara, että naisten asema huononee monin tavoin sekä palvelujen käyttäjinä että työntekijöinä.

Sote-klinikka paneeli herätti kysymyksiä ja pohdintoja
Naisjärjestöjen sote-klinikka-paneeli oli mielenkiintoinen. Teemana olivat naiset sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjinä ja työntekijöinä sekä palveluiden tuottajina. Kansanedustajat Tuula Haatainen, Heli Järvinen, Arja Juvonen ja Sari Sarkomaa kommentoivat kuultuja alustuksia ja kysymyksiä. Asiat koskivat henkilöstön hyvinvointia, motivointia ja palkkausta, pienten yritysten asemaa kilpailutuksissa, kotoutumista, järjestöjen asemaa, turvakoteja, palkka-tasa-arvoa jne. Tässä tuon esiin vain muutamien alustajien näkemyksiä.
Zonta Internationalin varatuomari Petäjäniemi puhui ikääntyvien näkökulmasta. Sote-uudistuksessa ei ole juurikaan puhuttu sosiaalipuolesta. Ikääntyvät ihmiset ovat niin terveydenhuollon kuin sosiaalipuolen palveluiden käyttäjiä. Hän pohti, mitä palveluohjaus on ja miten se toteutetaan käytännössä. Ehdottoman tärkeää on, että palvelut ovat lähellä ja tapahtuvat kasvokkain. Etäällä olevat palvelut eristävät. Petäjäniemi kannatti henkilökohtaista budjetointia ja sanoi, että sen käytöstä tarvitaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Hän jäi kysymään, onko henkilökohtainen budjetti riittävä ja löytyykö maakuntien budjeteissa rahaa tämän toteuttamiseen? Hän piti tärkeänä, että vanhusten etäpalvelujen kehittämistä.

Unohtaako sote lapset, naiset, vanhukset ja vammaiset
Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen muistutti siitä, että vammaiset ihmiset ovat sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakkaita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittaminen on haasteellista ja sitä lisää vielä valinnanvapaus. Hän sanoi, että soten taustalla ovat talousasiat, joka kantaa ihmiskuvaa robinsoncrusoesta, valkoisesta miehestä. Tämä ihmiskuva ei sisällä lapsia, naisia, vanhuksia, köyhiä. Vammaiset naiset ovat naisia ja siksi ongelmamme ovat naisten yhteiset.  Vammaisilla naisilla on kuitenkin monia erityiskysymyksiä, jotka liittyvät vaikkapa esteettömiin mammografia-, papa- tai muihin naisten tarvitsemiin palveluihin. Vammaisten naisten kohdalla esteettömyys on ensiarvoisen tärkeää. Miten sirpaleiset palvelut saadaan toimiviksi ja niin että esteettömyys saadaan lainsäädännöllä palveluihin. Myös kokemustietoa tarvitaan ammattilaisten teoriatiedon rinnalle muistutti Tiina.
Kansanedustaja Heli Järvinen otti vahvasti kantaa siihen, että sote muuttaa naisten asemaa. Jos valinnanvapaus toteutuu niin kuin hallitus nyt ajattelee, tulee jokaiselle valitsijalle olemaan neljä toimijaa ylitse muiden. Yksittäinen ihminen ei voi valita julkista terveyskeskusta eikä naisyrittäjän palveluita. Markkinoilla on Attendo, Mehiläinen, Aava ja Terveystalo. Hän ounasteli turbulensseja, jossa toimijat tulevat ja menevät.

Kiitos sote-klinikan suunnittelijoille
Tämä sote-klinikka oli konkreettinen. Asioita käsiteltiin ruohonjuuritasolta joko palveluja käyttävän naisen tai työtä tekevän naisen näkökulmasta. Selväksi tuli, että Sote-uudistus on keskittynyt aivan liikaa järjestelmäkeskeisiin näkökulmiin. Digitalisaatio on poppakonsti moneen. Hyvä asia sinänsä, mutta onko niin, että monet kymmenet tuhannet ihmiset tulevat jäämän sotepalvelujen ulkopuolelle. Yli 75-vuotiaista valtaosa ei käytä tietokoneita. Digitalisaatio haastaa tuottamaan palveluja myös niin, että aistivammaiset voivat hyödyntää digimuodossa olevia palveluja.
Itse haluan tiukasti kannattaa kotimaisia palveluja ja julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Olen varmaankin tässä kohtaa idealisti. En halua antaa veromarkkoja suurille monikansallisille yrittäjille, jotka vievät palveluihin tarkoitetut veromarkkani voiton muodossa ulkomaille. Toivon hartaasti, että valinnanvapautta kehitetään siihen suuntaan, että myös vaikeavammaisella ihmisellä on aidosti itsemääräämisoikeus omiin palveluihinsa ja jostain löytyy monipuolista vaadittavaa osaamista vaikkapa harvinaisista sairauksista. Toivottavasti maakunnissa otetaan järjestöt yhteistyökumppaneiksi ja nähdään vapaaehtoistyön merkitys ihmisten hyvinvointia lisäävinä. Marja Pihnala

Katso live-stream video Sen kautta voi jokaisen puheenvuoron katsoa erillisenä videonaan.

Kiitos kuvista Paula Ojansivu/ Studio Kraft