Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset

Kalle Könkkölän elämäntyöseminaari

Jätä kommentti

könkkölä pääsylippuOsallistuin tänään vammaisten päivänä 3.12. 2018 kunniatohtori Kalle Könkkölän elämäntyöseminaariin pikkuparlamentissa.

Oli voimaannuttavaa kuunnella, mitä kaikkea Kalle on merkinnyt eri ihmisille.

Presidentti Tarja Halonen

Presidentti Tarja Halonen avasi seminaarin. Hän muistutti, ettei kukaan jää tänne eikä elämää pidä katsoa hautajaisten kautta. Kalle Könkkölä oli väsymätön kansalaisaktivisti. Vaikka Kalle on poissa, hän muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja jokainen täyttää omat saappaansa itse omista kyvyistään lähtien. Se, mitä Kallesta voi ainakin oppia, on se, miten Kalle otti huumorilla itsensä ja muut. On kunnia jatkaa Kallen työtä. Tämä päivä on askel eteenpäin. Vammaisliikkeen vahvistaminen on prioriteetti, sanoi presidentti.

Kansanedustaja Pekka Haavisto

Kansanedustaja Pekka Haavisto oli kirjoittanut Kallelle kirjeen. Hän kertoi vihreiden perustamisesta ja Kallen matkasta poliitikosta kansanedustajaksi. Kalle rikkoi vammaisuuden katon. Kun potilaasta tulikin kansanedustaja, hänelle ei haluttu enää myöntää tukea avustajaan. Pohdittavaa tuli siitäkin, miten Kalle pääsee eduskuntaan. Tiedämme, että eduskunnan sisälle rakennettiin luiskia ja saipa Kalle oman ovenkin. Noihin aikoihin vihreitten sisällä käytiin ideologisia riitoja kokouksessa Tampereella. Haluttiin mm. säästää sähköjä ja joku ehdotti, että johdot vedetään irti töpseleistä. Silloin Kalle oli muistuttanut, että ”ennen kuin revitte johtoja, haluan muistuttaa, että yksi johdoista johtaa hengityskoneeseeni.” Pekka Haavisto kertoi Kallen ja Maijan kulttuurikodista ja siitä, miten siellä käytiin keskusteluja ja nasevaa sanailua. Maija Könkkölä oli sanonut, että vammaisella on oikeus olla ihminen ja ihmisellä on oikeus olla vammainen.

Kuuntelimme videolta Riikka Hännisen laulun To work, to be loved an to love.

Entinen STM:n ylitarkastaja Aini Kimpimäki

Aini Kimpimäki muisteli vammaisten ihmisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Vuosi 1981 oli YK:n kansainvälinen vammaisten vuosi. Tuolloin tajuttiin, että yhteiskunnan on muututtava, jotta vammaisten ihmisten täysi osallistuminen ja tasa-arvo toteutuu. Fyysiset ja näkymättömät esteet tulivat näkyviksi. Esteet eivät enää johtuneetkaan vammasta. Vammaispalvelulaki syntyi Kallen ollessa eduskunnassa ja mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto sisällytettiin lakiin.

Kalle oli dynamo, vahva vaikuttaja ja rohkea toimija, jolla oli paljon ideoita. Hän oli esimerkki ja roolimalli, joka rohkaisi ihmisiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kallen sydämeen mahtuivat kaikki vammaiset ihmiset ympäri maailmaa. Hän todellakin jätti jälkensä maailmaan. Hän oli myös visionääri, joka kehotti uskomaan päämäärään ja tekemään työtä sen eteen. Kalle ajoi inklusiivista opetusta ja koki hankalaksi sen. että vammaisten lasten vanhemmat halusivat suojella lapsiaan ja pistivät lapsensa erityiskouluihin. Vanhempien suojeleva asenne oli Kallelle kova paikka. Kallen mielestä vanhemmat leikkasivat lastensa siipiä ylisuojelulla.

kalle könkköläKalle löysi aina ratkaisuja ja huumorin avulla hän pehmitti ihmisiä. Kalle oli jatkuvasti tekemisissä virkamiesten kanssa. Siksi hän osasi kertoa ratkaisun asiasta kuin asiasta rautalankamallilla. Hän kykeni pelkistämään asioita. Kun ihmeteltiin, miksi tarvitaan invavessoja, hän totesi, että minunkin on päästävä vessaan. Hidas vauhti turhautti joskus Kallea.

Videotervehdyksiä ympäri maailmaa

Kallen elämäntyöseminaarissa kuultiin useita videotervehdyksiä. Judith Human oli Kallen pitkäaikainen ystävä ja hän oli mm Obaman hallituksessa. Hän muistutti siitä, että on tärkeää jatkaa työtä ihmis- ja vammaisten oikeuksien sekä itsenäisen elämän liikkeen puolesta. Hän toivoi, ettei Kalle lepää rauhassa, vaan taistelee kanssamme missä onkaan. Kosovon tervehdyksessä Afrikim Maliqi kertoi, miten Kalle tullessaan Kosovoon, keräsi kaikki kansalaisjärjestöt yhteen ja tapasi poliitikkoja. Hän voimaannutti kaikkia.

Kunniatohtori Liisa Kauppinen

Kunniatohtori Liisa Kauppinen kertoi YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen synnystä. Hän kertoi mm. siitä, miten Kalle peräsi globaalia, moniäänistä liikettä. Näin syntyi 1983 Disabled Persons International DPI. Työtä tehtiin vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Konvention synty muodostuu katkeamattomasta ketjusta 1980-luvulta 2006 vuoteen, jolloin se hyväksyttiin YKssa. Artikloiden muotoilu oli kovaa työtä. YK:ssa ei ollut lepoaikaa. Vammaiset muodostivat Steering komitean, jossa keskusteltiin ja valmistauduttiin sopimukseen ja kannanottoihin. Asiantuntijoilla oli oma paperinsa ja vammaisilla omansa. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus on menestys sinänsä ja siinä elää Kallen henki. Vammaisia ihmisiä, heidän identiteettiään ja osaamistaan on arvostettava.

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas kertoi Abiliksesta. Kallen ajatus vammaiselta vammaiselle, vammaisilta vammaisille on Abiliksen perusta. Säätiön hallitus ja työntekijät koostuvat vammaisista ihmisistä tai vammaisuutta lähellä olevista työntekijäistä. Abiliksen tuki kohdentuu ruohonjuuritasolle, jossa vammaiset ihmiset itse toteuttavat hankkeita ja rohkaisevat toinen toisiaan. Sari kertoi, että Kalle näki jokaisessa ihmisessä timantin. Piti vain ensiksi kuoria pois ympäristön ennakkoluulojen ja heikon itsetunnon jättämiä kuoria.
Abiliksen 20-vuotsjuhlajulkaisu on aivan upea.

Tavoitteena täysivaltainen osallisuus, paneeli

Lopuksi oli Tuomas Tuuren vetämä paneeli, jossa olivat Amu Urhonen, Antti Björklund, Merja Heikkonen ja Tytti Matsinen.

Ensimmäiseksi panelistit vastasivat kysymykseen: Mikä Kallessa teki vaikutuksen? Vastaukset kertoivat, että hän oli suuri esikuva, ystävä, sielunkumppani, tukija. Kallen verkostot olivat tehneet myös vaikutuksen. Vaikutuksen oli tehnyt myös, että Kalle kehotti käyttämään tilaisuudet hyväksi ja kasvattamaan uusia osaajia. Merkityksellistä oli myös se, että Kalle oli vuosikymmeniä edunvalvontatyössä. Vähemmistöjen on pidettävä puoliaan, Vähemmistö voi pärjätä, kun se pystyy konkretisoimaan tavoitteensa. ”Kun on tiukka paikka, niin rähjätään vain sen verran, ettei neuvotteluyhteys katkea.” Vammaisuutta ei pidä hävetä.

Mitkä ovat osallisuuden elementit? Panelistien mielestä osallisuuteen kuuluu se, että paikalla on ihmisiä, joilla on sanottavaa. Kuka sitten voi edustaa toista? Kalle lähetettiin joka paikkaan. Onko osallisuus sitä, että yksi puhuu vai että kaikki pääsevät ääneen kyseli Tytti Matsinen.

Vammaisten on saatava olla prosessissa alusta loppuun. Hän muistutti siitä, että ihmisillä pitää olla edellytykset kertoa mielipiteitään. Tarvitaan harjoitusta, koska ei kukaan kylmiltään osaa.

Amu korosti tiedon lähteelle pääsemistä ja siitä, että yhteiskunnassa kaikki osallistetaan.

Keskeisimmiksi esteiksi panelistit mainitsivat asenteet, tiedonpuutteen, palveluiden riittämättömyyden ja yleisen tavan toimia.

Ratkaisuja esteiden poistamiseksi ovat vaikutusten arviointi, ts. on selvitettävä, mitä ko. asia merkitsee vammaisille ihmisille. Merja Heikkonen pohti, pitäisikö sittenkin siirtyä vammaiskiintiöihin työelämässä? Nais- ja mieskiintiöt ovat johtaneet tasa-arvoon politiikassa, työelämässä hallituspaikoissa jne. Myös esteettömyysvaikutusten arviointia pitäisi tehdä. Vammaisten ihmisten on oltava esillä. Yhdenvertainen ja esteetön maailma toteutuu, kun tiedostetaan syrjintä ja syrjinnästä sanktioidaan.

Kallen elämäntyö jatkuu. Pidetään huoli siitä.
Marja Pihnala

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s