Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

HAP- Henkilökohtaisen Avun Paraati 11.6.2019 Helsinki

Henkilökohtaisen avun paraati ensimmäistä kertaa Suomessa
Yhdessä henkilökohtaisen avun asialla!

Henkilökohtaiset avustajat ja henkilökohtaisen avun käyttäjät kannatusjoukkoineen kerääntyvät kesäkuun alussa juhlistamaan tänä vuonna 10 vuotta täyttävää henkilökohtaista apua ja näyttävät, mikä voima avussa piilee.

Henkilökohtainen apu on monelle vammansa vuoksi apua tarvitsevalle ensisijainen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen elämän perusta. Se toteuttaa oikeutta vapauteen ja turvaa päivittäiset toimet, mutta se on paljon muutakin. Henkilökohtainen apu avaa oven maailmaan: se mahdollistaa opiskelun ja työelämän, harrastukset ja ihmissuhteet – ylipäänsä kuulumisen yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Henkilökohtaiset avustajat tekevät tärkeää työtä sydämellä ja ajatuksella. He mahdollistavat sitoutumisellaan ja osaamisellaan vammaisen ihmisen itsenäisen elämän. Henkilökohtaisten avustajien työ saattaa olla usein ulkopuolisille huomaamatonta, vaikka avun saajalle se onkin kaiken toiminnan avain.

Henkilökohtaisen avun kentän erilaiset toimijat haluavat näyttää kaikille, mistä meidät on tehty: elinvoimasta ja ylpeydestä! Kokoonnumme yhteen ja kutsumme kaikki muutkin mukaan ensimmäiseen henkilökohtaisen avun juhlakulkueeseen. Näytetään, että me olemme ja me toimimme!

Henkilökohtaisen avun paraati järjestetään 11.6.2019. Tapaamme Helsingin Kampin Narinkkatorilla klo 14 ja sieltä marssimme kulkueena eduskuntatalolle.
Tapahtumassa on nollatoleranssi rasismille, syrjinnälle, vihapuheelle, väkivallalle ja kaikenlaiselle kiusaamiselle.

Henkilökohtaisen avun paraatin suojelijana toimii Paula Risikko.

Tapahtuman järjestävät: Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Näkövammaisten liitto ry sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

Rusettilaiset joukolla mukaan!

http://www.facebook.com/henkilokohtaisenavunparaati


Jätä kommentti

Kevätkokouskutsu su 28.4.2019

Hyvä Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistysry:n varsinainen jäsen,
Tervetuloa Rusetin sääntömääräiseen vuoden 2019 kevätkokoukseen, joka pidetään 28.4.2019 klo 15.00 alkaen Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa (Voudintie 6, 00600 Helsinki). Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokouksiin voi osallistua myös etäyhteydellä (skype).

shallow focus photography of five people holding each other hands

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Huom.! Ennen vuosikokousta klo 14.00–14.45 Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui ja eteläafrikkalainen post-doc tutkija Lieketseng Ned alustavat aiheesta Livelihood support of mothers with disabled children.

Alustus tulkataan suomeksi.

Ole hyvä ja ilmoita tulostasi 24.4.2019 mennessä rusettiry@gmail.com Ilmoita myös siitä, jos osallistut kokoukseen etäyhteyden kautta.

Kahvitarjoilu!
Riitta Jolanki
Sihteeri
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry


Jätä kommentti

Tuolijumppaa & vesijoogaa 14.4.2019 Helsingissä

Rusettiry järjestää – vammaisliikunnan tuella su 14.4.2019 klo 09.00-12.00 Tenholantie 15 ( Ruskeasuo ) Helsinki

Tuolijumppaa & vesijogaa

Osallistumismaksu €5. Mukaan otetaan 12 ensiksi ilmoittautunutta. Tuolijumpan ohjaa Aune Menna ja vesijoogan ohjaa jooganopettaja SJL Heidi Viheriälä.

Ilmoittautumiset Marja Pihnala s-posti marjapihnala(at)gmail.com


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Yhteenvetoa Rusetin hallituksen toisesta kokouksesta, joka pidettiin 16.2. 2019:

Yhdistyksen facella on säännöt.

Ahos- säätiön urakka on tehty. Seuraava askel on, että helposti mallinnettava liikuntatapahtuman aineisto videoklippeineen tulee Rusetin nettisivuille. Sieltä ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Rusetin asiantuntijajäseninä jatkavat Pirkko Mahlamäki ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen Uutena jäsenenä toivotamme tervetulleeksi Leena Ruusuvuoren, joka on pitkäaikainen Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja, nyt emerita.

Yhdistyksen kevätkokous on Helsingissä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa 28.4.2019 klo: 14-16.

Syyskokous on Tampereella la.23.11.2019 kl:12-14. Paikka on vielä sopimatta. Rita on etsinyt meille useita vaihtoehtoja.

Invalidiliitto järjestää Naisten woimaviikonlopun Turussa. Teemoina seksuaalisuus, äitiys ja perhe
27.–28.4.2019. Kohderyhmä on Invalidiliiton jäsenyhdistysten kaikenikäiset naisjäsenet. Hinta on 50 € (sisältää täysihoidon). Ohjelma ja ilmoittautuminen 5.4. mennessä. https://kilta.invalidiliitto.fi/kurssikalenteri/kurssitiedot.aspx?id=372&kaid=

Hallituksen seuraava kokous on la.16.3. Saa laittaa terveisiä!

terveisin Pirkko Justander


Jätä kommentti

Tapahtumakalenteri 2019

14.4.2019 Vesijoogapäivä, Helsinki

28.4.2019 Kevätkokous klo 14-16, Helsinki, HIY

27-28.4.2019 Invalidiliiton Naisten Woimaviikonloppu, Turku

NAISTEN WOIMAVIIKONLOPPU
– TEEMOINA SEKSUAALISUUS, ÄITIYS JA PERHE
Aika ja paikka: 27.−28.4.2019 Linnasmäki, Turku
Tavoite: Saat tietoa vammaisten naisten seksuaalioikeuksista,
jaat ajatuksia ja vertaistukea vammaisena naisena ja/tai äitinä
toimimisesta
Kohderyhmä: Invalidiliiton jäsenyhdistysten kaikenikäiset naisjäsenet
Hinta: 50 € sisältää täysihoidon
Ilmoittautuminen: 5.4. mennessä

15.6.2019 Tuettujen lomien haku 3kk ennen – Invalidiliiton ja MTLH:n järjestämät tuetut lomat

15-20.9.2019 Voimaa vertaisuudesta, apua tarvitseville naisille, Mikkeli, Kyyhkylä Oy

Tuetut lomat- Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry järjestää yhteistyössä Invalidiliiton kanssa eri teemojen ympärille rakennettuja lomia, jotka toteutetaan STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) tuella.

7-9.11.2019 Apuvälinemessut, Tampere

23.11.2019 Syyskokous, Tampere

Photo by Kaboompics .com on Pexels.com


Jätä kommentti

Omat rajani, minun kehoni- itsevahvistuspäivä

Hei kaikki 60 vuotta täyttäneet naiset!

Naisten Linja ry, Suvanto ry ja Rusetti -Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry järjestävät ikääntyville naisille: Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän. Päivässä saa tietoa väkivallasta ja kaltoinkohtelusta sekä eväitä turvalliseen elämään. Tilaisuus on maksuton ja sisältää lounaan.

Aika: Maanantaina 17.12. klo: 9.30 – 15:00
Paikka: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki, kokoustila Jungman (esteetön)
OHJELMA:

9.30-10.00
Tervetuloa
Naisten Linja ry, Suvanto ry ja Rusetti ry esittäytyvät
Mehua ja keksejä

10.00-11.00
Sisäinen turvallisuus
Päivi Helakallio, Vertaistuesta vastaava vanhempi suunnittelija, Suvanto ry

11.00-11.15
Aivojumppatuokio
Marja Pihnala, Rusetti ry

11.30-12.30
Kevennetään kuormaa, ajatellaan positiivisesti
Pirkko Justander, Rusetti ry

12:30.13:30
Lounastauko
Leipää ja keittoa

13:30-14:30
Minun kehoni; sointumaljarentoutus
Joogakoulu Olotila
Jutta Niala

14:30-15:00
Loppukeskustelu ja päätöskahvit

Ilmoittautumiset 15.12.2018 mennessä Naisten Linjan sosiaalityöntekijälle p. 050 911 0432. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä. Kiinnostus asiaa kohtaan riittää syyksi osallistua päivään. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä ruokavaliosi sekä millä liikut ja tuotko oman avustajan mukanani. Paikalla on yleisavustaja. Lämpimästi tervetuloa!


Jätä kommentti

Kalle Könkkölän elämäntyöseminaari

könkkölä pääsylippuOsallistuin tänään vammaisten päivänä 3.12. 2018 kunniatohtori Kalle Könkkölän elämäntyöseminaariin pikkuparlamentissa.

Oli voimaannuttavaa kuunnella, mitä kaikkea Kalle on merkinnyt eri ihmisille.

Presidentti Tarja Halonen

Presidentti Tarja Halonen avasi seminaarin. Hän muistutti, ettei kukaan jää tänne eikä elämää pidä katsoa hautajaisten kautta. Kalle Könkkölä oli väsymätön kansalaisaktivisti. Vaikka Kalle on poissa, hän muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja jokainen täyttää omat saappaansa itse omista kyvyistään lähtien. Se, mitä Kallesta voi ainakin oppia, on se, miten Kalle otti huumorilla itsensä ja muut. On kunnia jatkaa Kallen työtä. Tämä päivä on askel eteenpäin. Vammaisliikkeen vahvistaminen on prioriteetti, sanoi presidentti.

Kansanedustaja Pekka Haavisto

Kansanedustaja Pekka Haavisto oli kirjoittanut Kallelle kirjeen. Hän kertoi vihreiden perustamisesta ja Kallen matkasta poliitikosta kansanedustajaksi. Kalle rikkoi vammaisuuden katon. Kun potilaasta tulikin kansanedustaja, hänelle ei haluttu enää myöntää tukea avustajaan. Pohdittavaa tuli siitäkin, miten Kalle pääsee eduskuntaan. Tiedämme, että eduskunnan sisälle rakennettiin luiskia ja saipa Kalle oman ovenkin. Noihin aikoihin vihreitten sisällä käytiin ideologisia riitoja kokouksessa Tampereella. Haluttiin mm. säästää sähköjä ja joku ehdotti, että johdot vedetään irti töpseleistä. Silloin Kalle oli muistuttanut, että ”ennen kuin revitte johtoja, haluan muistuttaa, että yksi johdoista johtaa hengityskoneeseeni.” Pekka Haavisto kertoi Kallen ja Maijan kulttuurikodista ja siitä, miten siellä käytiin keskusteluja ja nasevaa sanailua. Maija Könkkölä oli sanonut, että vammaisella on oikeus olla ihminen ja ihmisellä on oikeus olla vammainen.

Kuuntelimme videolta Riikka Hännisen laulun To work, to be loved an to love.

Entinen STM:n ylitarkastaja Aini Kimpimäki

Aini Kimpimäki muisteli vammaisten ihmisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Vuosi 1981 oli YK:n kansainvälinen vammaisten vuosi. Tuolloin tajuttiin, että yhteiskunnan on muututtava, jotta vammaisten ihmisten täysi osallistuminen ja tasa-arvo toteutuu. Fyysiset ja näkymättömät esteet tulivat näkyviksi. Esteet eivät enää johtuneetkaan vammasta. Vammaispalvelulaki syntyi Kallen ollessa eduskunnassa ja mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto sisällytettiin lakiin.

Kalle oli dynamo, vahva vaikuttaja ja rohkea toimija, jolla oli paljon ideoita. Hän oli esimerkki ja roolimalli, joka rohkaisi ihmisiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kallen sydämeen mahtuivat kaikki vammaiset ihmiset ympäri maailmaa. Hän todellakin jätti jälkensä maailmaan. Hän oli myös visionääri, joka kehotti uskomaan päämäärään ja tekemään työtä sen eteen. Kalle ajoi inklusiivista opetusta ja koki hankalaksi sen. että vammaisten lasten vanhemmat halusivat suojella lapsiaan ja pistivät lapsensa erityiskouluihin. Vanhempien suojeleva asenne oli Kallelle kova paikka. Kallen mielestä vanhemmat leikkasivat lastensa siipiä ylisuojelulla.

kalle könkköläKalle löysi aina ratkaisuja ja huumorin avulla hän pehmitti ihmisiä. Kalle oli jatkuvasti tekemisissä virkamiesten kanssa. Siksi hän osasi kertoa ratkaisun asiasta kuin asiasta rautalankamallilla. Hän kykeni pelkistämään asioita. Kun ihmeteltiin, miksi tarvitaan invavessoja, hän totesi, että minunkin on päästävä vessaan. Hidas vauhti turhautti joskus Kallea.

Videotervehdyksiä ympäri maailmaa

Kallen elämäntyöseminaarissa kuultiin useita videotervehdyksiä. Judith Human oli Kallen pitkäaikainen ystävä ja hän oli mm Obaman hallituksessa. Hän muistutti siitä, että on tärkeää jatkaa työtä ihmis- ja vammaisten oikeuksien sekä itsenäisen elämän liikkeen puolesta. Hän toivoi, ettei Kalle lepää rauhassa, vaan taistelee kanssamme missä onkaan. Kosovon tervehdyksessä Afrikim Maliqi kertoi, miten Kalle tullessaan Kosovoon, keräsi kaikki kansalaisjärjestöt yhteen ja tapasi poliitikkoja. Hän voimaannutti kaikkia.

Kunniatohtori Liisa Kauppinen

Kunniatohtori Liisa Kauppinen kertoi YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen synnystä. Hän kertoi mm. siitä, miten Kalle peräsi globaalia, moniäänistä liikettä. Näin syntyi 1983 Disabled Persons International DPI. Työtä tehtiin vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Konvention synty muodostuu katkeamattomasta ketjusta 1980-luvulta 2006 vuoteen, jolloin se hyväksyttiin YKssa. Artikloiden muotoilu oli kovaa työtä. YK:ssa ei ollut lepoaikaa. Vammaiset muodostivat Steering komitean, jossa keskusteltiin ja valmistauduttiin sopimukseen ja kannanottoihin. Asiantuntijoilla oli oma paperinsa ja vammaisilla omansa. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus on menestys sinänsä ja siinä elää Kallen henki. Vammaisia ihmisiä, heidän identiteettiään ja osaamistaan on arvostettava.

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas kertoi Abiliksesta. Kallen ajatus vammaiselta vammaiselle, vammaisilta vammaisille on Abiliksen perusta. Säätiön hallitus ja työntekijät koostuvat vammaisista ihmisistä tai vammaisuutta lähellä olevista työntekijäistä. Abiliksen tuki kohdentuu ruohonjuuritasolle, jossa vammaiset ihmiset itse toteuttavat hankkeita ja rohkaisevat toinen toisiaan. Sari kertoi, että Kalle näki jokaisessa ihmisessä timantin. Piti vain ensiksi kuoria pois ympäristön ennakkoluulojen ja heikon itsetunnon jättämiä kuoria.
Abiliksen 20-vuotsjuhlajulkaisu on aivan upea.

Tavoitteena täysivaltainen osallisuus, paneeli

Lopuksi oli Tuomas Tuuren vetämä paneeli, jossa olivat Amu Urhonen, Antti Björklund, Merja Heikkonen ja Tytti Matsinen.

Ensimmäiseksi panelistit vastasivat kysymykseen: Mikä Kallessa teki vaikutuksen? Vastaukset kertoivat, että hän oli suuri esikuva, ystävä, sielunkumppani, tukija. Kallen verkostot olivat tehneet myös vaikutuksen. Vaikutuksen oli tehnyt myös, että Kalle kehotti käyttämään tilaisuudet hyväksi ja kasvattamaan uusia osaajia. Merkityksellistä oli myös se, että Kalle oli vuosikymmeniä edunvalvontatyössä. Vähemmistöjen on pidettävä puoliaan, Vähemmistö voi pärjätä, kun se pystyy konkretisoimaan tavoitteensa. ”Kun on tiukka paikka, niin rähjätään vain sen verran, ettei neuvotteluyhteys katkea.” Vammaisuutta ei pidä hävetä.

Mitkä ovat osallisuuden elementit? Panelistien mielestä osallisuuteen kuuluu se, että paikalla on ihmisiä, joilla on sanottavaa. Kuka sitten voi edustaa toista? Kalle lähetettiin joka paikkaan. Onko osallisuus sitä, että yksi puhuu vai että kaikki pääsevät ääneen kyseli Tytti Matsinen.

Vammaisten on saatava olla prosessissa alusta loppuun. Hän muistutti siitä, että ihmisillä pitää olla edellytykset kertoa mielipiteitään. Tarvitaan harjoitusta, koska ei kukaan kylmiltään osaa.

Amu korosti tiedon lähteelle pääsemistä ja siitä, että yhteiskunnassa kaikki osallistetaan.

Keskeisimmiksi esteiksi panelistit mainitsivat asenteet, tiedonpuutteen, palveluiden riittämättömyyden ja yleisen tavan toimia.

Ratkaisuja esteiden poistamiseksi ovat vaikutusten arviointi, ts. on selvitettävä, mitä ko. asia merkitsee vammaisille ihmisille. Merja Heikkonen pohti, pitäisikö sittenkin siirtyä vammaiskiintiöihin työelämässä? Nais- ja mieskiintiöt ovat johtaneet tasa-arvoon politiikassa, työelämässä hallituspaikoissa jne. Myös esteettömyysvaikutusten arviointia pitäisi tehdä. Vammaisten ihmisten on oltava esillä. Yhdenvertainen ja esteetön maailma toteutuu, kun tiedostetaan syrjintä ja syrjinnästä sanktioidaan.

Kallen elämäntyö jatkuu. Pidetään huoli siitä.
Marja Pihnala