Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset

Tapahtuma 6-7.10.2018 Peurungassa- ilmoittaudu nyt

Jätä kommentti

keho ja mieli4

MIELI JA KEHO VIRKISTYNEENÄ
Missä: Kylpylähotelli Peurunka, Peurungantie 85, 41340 Laukaa
Milloin: 6.-7.10.2018
Tavoite: Kurssin tavoitteena on virkistää sekä kehoa että mieltä. Saada lisätietoa ravitsemuksen ja unen merkityksestä sekä saada eväitä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tule saamaan vinkkejä kehon huoltoon ja itsehoitoon sekä pitämään hauskaa!
Lauantai 6.10.2018
12.30 Kahvia, suolaista ja makeaa Peurankello Tastingin kahvitorilla
13.00 Tervetuloa, keitä olemme? Ennakkotehtävän purku, pj Marja Pihnala
14.45-16.00 Ollaan sitä, mitä syödään, ravitsemusterapeutti
17-18.30 Peurankello Tasting buffet-päivällinen
18.30 Rusetin Webmaster Anna-Stina Linden auttaa nettiongelmissa. Ota tabletti, puhelin tai kannettavasi mukaan.
19.30 -22.00 Mahdollisuus uintiin ja kuntosalin käyttöön
Illalla ravintola auki ja karaokea Apollo Barissa
Sunnuntaina 7.10. 2018
7.30-8.15 Aamujumppa Rusetin hallituksen jäsen Aune Menna
7.30 Aamiainen
9.00 Hyvää huomenta, nukuitko hyvin? Ft Aila Peräjoki
10.00 Millä mielellä? Kehittäjä Pirkko Justander
12.00 -13.00 Lounas, huoneiden luovutus 12.30
Apuvälineitten ja fyysisen kunnon tukipilarit, itsehoidon vinkit, Aila Peräjoki
14.30 Mitä jäi reppuun, millä fiiliksellä kotiin,
Hyvää kotimatkaa!
Omavastuu jäseniltä ja avustajilta 35€, muilta 60€. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 20.9. mennessä Pirkko Justanderille: pirkko.j@luukku.com . Valituille tulee vahvistus sähköpostilla.
Lisätiedot: Marja Pihnala 0400 98 7748 tai Pirkko Justander 050 525 4183


Jätä kommentti

Rojalisti- juhlat 19.5.2018

Rusetti ja Helsingin Invalidien Yhdistyksen Naisten Illat järjestivät lauantaina 19.5.2018 Rojalistijuhlat HIY:n toimintakeskuksessa. Katsoimme TV:stä Prinssi Harryn ja Ms. Meganin häät. Hääparin saatua toisensa kilistimme keväälle ja söimme kakkua.

Maljapuheen piti HIY:n puheenjohtaja Kristiina Karhos

Lopuksi osa juhlijoista meni ryhmäkuvaan vilkuttamaan kuninkaallisesti. Kaikkiaan juhlassa oli 15 ihaNaista ja 2 urheaa kiintiöMiestä.

Kiitos Pirkko Justander hyvästä ideasta.

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

 


Jätä kommentti

Mahdottomasta mahdollista

KokoNaiset Nastolassa
Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU, Pajulahden liikuntakeskus ja Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjestivät naisten viikon liikuntatapahtuman Nainen nyt KokoNais-seminaarin 9.-10.3.2018 Pajulahdessa. Rusettilaisia oli mukana 21.

file-1 (1)Lempeästi lumella
Perjantaina kokoonnuimme Pajulahden Kukkasjärven rantaan teemalla Lempeästi lumella. Nokipannukahvi lämmitti ja tuli räiskyi. Aurinkoisella jäällä erilaiset jää- ja potkukelkat odottivat kokeilijoita. Toiset luistelivat retkiluistimilla ja toiset pelasivat jääkolkkaa rannan pienpeliareenalla. Ranta ei ollut esteetön, mutta opiskelijat vetivät ja työnsivät jokaisen innokkaan kokeilijan jäälle. Lempeästi lumella oli nimensä veroinen tapahtuma.
Naiset pääsivät nauttimaan myös intialaisesta päähieronnasta ja kosmetologin hoidoista.
Illalla oli yhteinen illanvietto, jossa juotiin naisten päivän viikon kunniaksi kuplivaa, syötiin herkullisia salaatteja, tutustuttiin toisiimme ja nautittiin hulvattomasta stand-up esityksestä.

lumella[8704]Mahdottomasta mahdollista
Lauantaiaamu alkoi tiukalla aamujumpalla. Kello kymmenen KokoNais-seminaariin osallistui viitisenkymmentä naista. Päivän avasi videotervehdyksellä Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja Päivi Aalto-Nevalainen, joka korosti liikuntalain ja yhdenvertaisuuslain merkitystä. Hän kertoi, että vammaisten ihmisten liikunnasta kaivataan lisää tietoa. Hän piti tärkeänä sitä, että mietitään, miten liikuntakulttuurimme voisi olla tasa-arvoisempaa.
Sitten kuuntelimmekin nuorten naisurheilijoiden tarinoita. Esiintyjinä oli Anna Laitinen, yleisurheilija Ronja Oja, ratsastaja Lilli Vehmas, urheilija Lotta Pukkila, ratakelaaja Amanda Kotaja ja tanssija Birgitta Starast.

A06B03D0-6F8B-43A4-8EA8-CEE4C83535DDLopuksi kuultiin Pirkko Justanderin alustus. Hän kertoi olevansa sohvaperuna, joka pikkuhiljaa on innostumassa liikunnasta. Hän kävelee kerrostalonsa kellarikäytävillä rollaattorinsa kanssa muistojen Bulevardilla ja harrastaa helppoa punttijumppaa, joka kasvattaa habaa.
Eri-ikäisten naisten tarinat olivat inspiroivia. Tarinoista kuuli, että vammaisten naisten osallistuminen liikuntaan ja urheiluun lisää itseluottamusta, osallistaa monin tavoin ja voimaannuttaa. Urheilulla oli jokaiselle nuorelle naiselle käänteentekevä merkitys; suhtautuminen maailmaan ja itseen muuttui. Kaikille liikunta ja urheilu olivat tuoneet tunteen elämässä pärjäämisestä.

Urheilu oli merkinnyt yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, uuden oppimista, itsensä haastamista ja voittamista sekä onnistumista. Upeaa on ollut vertaistuki ja samanhenkisten ystävien löytäminen. Liikunnalla on ollut tietysti myös terveydellisiä vaikutuksia. Tulee hyvä mieli, kroppa voi hyvin, nukkuu paremmin ja paino pysyy kurissa.

Haasteita oli jokaisen tiellä ollut vaikka millaisia. Kaiken kaikkiaan tarinoista tuli selvästi esiin se, ettei mikään ole mahdotonta. Tarvitaan ympäristössä olevia mahdollistajia ja tukijoita. Liikunnan ilo ja tämä on minun juttuni toi iloa elämään.

Onko sukupuolella välillä liikunnan maailmassa?

9AEE65BE-8F39-4533-A3A1-418F2CA4F762Seminaarissa pohdittiin, onko sukupuolella väliä? Kyllä on. Viime vuosina on puhuttu siitä, miten tavallisessakin urheilun maailmassa naisten sanomiset on ohitettu eikä naisten työtä ole arvostettu.
On tärkeää, että tasa-arvosta, arvostuksesta ja osallistumisesta keskustellaan myös vammaisurheilun ja – liikunnan piirissä. Päätöksenteossakaan ei juuri naisia näy. Tarvitsemme kannustavia tarinoita ja roolimalleja. Meidän on saatava hankkeita, joissa vammaisia naisia rohkaistaan ja voimaannutetaan ottamaan vastuuta ja rohkeasti osallistumaan myös päätöksentekoon yhdistys- ja järjestöelämässä.

Kiitos yhteistyökumppanit VAU ja Pajulahti. Olimme iloisia saamastamme Ahos-apurahasta, joka käytettiin rusettilaisten majoituskustannuksiin.


Jätä kommentti

Arki huolesi kaikki heitä…

JoulukorttiArkihuolesi kaikki heitä,
mieles nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa.
Syttyi siunattu joulutähti
yöhön maailman raskaaseen,
hohde määrätön siitä lähti,
viel´ on auvona ihmisten;
kun se loistavi lasten teille,
päilyy järvet ja kukkii haat,
kuusen kirkkahan luona heille
siintää onnelan kaukomaat.

t. Rusetti ry hallitus

 


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.


Jätä kommentti

Rusetin hyvinvointikiertue 26.8.2017 Lomakotikoivukankareella

Hyvinvointikiertueen toinen etappi oli Lomakeskus Koivukankareella Kuusistossa. Tavoitteena oli tutustua tuolijoogaan, voimaantua ja löytää ideoita onnelliseen elämään sekä laulaa. Kiitämme Invalidiliittoa hankeavustuksesta, joka mahdollisti hyvinvointikiertueen.
35 eri-ikäistä ladya oli kokoontunut jo klo 11.00 tuolijoogaamaan jooganopettaja Heidi Viheriälän kanssa. joogaa

Heidi muistutti, että joogan avulla voi hoitaa sekä kehoaan että mieltään. Heidin kehittämässä tuolijoogassa ei ole väliä toimivatko kädet tai jalat. Mielikuvien ja hengityksen avulla voi osallistua vaikeavammaisenakin.

Hilkka Suominen Paraisilta kertoi fiiliksistään seuraavana päivänä: ”Olen vieläkin intoa täynnä tuosta joogasta. Tämä oli aivan uutta. Heidi toi hienosti esille, miten hengityksen sai mielikuvissa ohjattua eri aluille ja sitä tunsi, miten se vaikutti myönteisesti. Tunsin, kuinka elämä virtasi eri osissa kehoani. Tällaista en aiemmin ollut havainnut. Voimaantunut tunne on seurannut minua illalla sänkyyn asti ja mikä myönteinen havainto, että jalat eivät ole kylmät. Tästä sain kipinän, että tätä voisi itsekseenkin harjoitella. Oli hieno päivä.”kuusistossa

Kuvassa Ritva Soukka, joka oli porukan ikäleidi 87-v, Hilkka Suominen, Leila Häkkinen ja Marja Pihnala.
Ryhmätöissä pääsivät kaikki kertomaan ajatuksiaan naisena ja vammaisena naisena olemisesta. Kokemuksiahan riitti kaikille jaettavaksi. Vertaistuen kautta voimaannuttiin. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää erityisen artiklan 6, joka käsittelee naisia. Miksi emme voimaantuisi?
”Heidi Huttunen Helsingistä kommentoi päivää: ” Lauantai Kuusistossa oli aivan upea päivä. Erityisen iloinen olen siitä, kuinka Rusetti kokoaa erilaisia, eri-ikäisiä, niin taitavia osaavia ja ajattelevia naisia yhteen. Kun on itse ollut hyvin yksin oman vammaisuutensa kanssa, edelläkävijänä monessa ja joutunut usein elämään tehotytön viitta hartioilla, oli mielenkiintoista kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia. Oli ihana huomata, kuinka tässä vertaisessa porukassa sai olla ylpeästi oma vaivainen ja ihana itsensä. Tämän jälkeen jaksan taas vähän paremmin.”
Tiina Kumpuvuori Turusta kertoi päivästä näin: ”Olen puolittain laitoslapsi ja muistan lapsena, kun olin Folkhälsanin kuntoutusosastolla 4-8 kk vuodessa. Se on samananlainen paikka kuin Lastenlinna, mutta ruotsiksi. Muistan vielä, kun meitä siellä esiteltiin lääkärikandeille alasti kuin kanat orrella. Meidän kehomme oli julkista riistaa. Kerrottiin, että kun tämä jalka vääntyy näin, niin tapahtuu näin. Muistan sen vielä niin kuin eilisen päivän. Ei ollut kiva olla siellä pikkuhoususillaan. Kukaan ei kysynyt, että sopiiko sinulle. Nämä alistavat ja syrjivät rakenteet voimme saada yhdessä pois naisenergiaa käyttämällä. Meidän pitää yhdistää kaikki vammaisten naisten voimat ja tehdä siitä jotain värikästä ja hauskaa, mutta kuitenkin samalla vaikuttavaa. Se ei ole pelkästään hauskanpitoa, vaan vaikuttamista asioihin. Tätä tarkoitin ”Girlpowerilla”, jota koimme yhdessä Kuusistossa. Rakenteissa oleva alistaminen ei näy. Esimerkiksi Kelan ja lääkäreiden toiminta on sellaista.”
Pirkko Justanderin alustus sai kaikki nauramaan ja välillä taas pohdiskelemaan, mitä kaikkea pitäisikään omissa aivoissa tapahtua. Onnellisuus on mahdollista!

Päivän päätteeksi lauloimme Kirsi Maria Mustosen säestämänä ja päätimme hankkia Rusetille naisten oman laulukirjan.
Totesimme päivän päätteeksi, että päivä oli hieno. Vielä, jos jotain lisäisi, se olisi taukojumppa. Sehän otetaan seuraavalla kerralla mukaan ohjelmaan.koko jengi


Jätä kommentti

Hyvinvointipäivä Kouvolassa 16.9.2017

Rusetti.kouvola (002)

Kiitos tukijat: Invalidiliitto ry, Kansan Sivistysrahasto ja STEA-sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.