Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

IT-lehti 5/2018- Kaikki samalle viivalle

Suomen kokemukset urheilun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä saivat hyvin näkyvyyttä kansainvälisen naisliikuntaverkosto IWG:n (International Working Group on Women and Sport) maailmankonferenssissa 17.-20. toukokuuta 2018 Botswanassa.

IWG on kansainvälinen naisliikuntaverkosto, jonka toiminta tähtää naisten roolin ja aseman edistämiseen ja vahvistamiseen liikunnan eri osa-alueilla maailmanlaajuisesti. Verkosto perustettiin vuonna 1994. Verkoston arvoja ovat yhteistyö, erilaisuuden hyväksyminen sekä läpinäkyvyys.

WP_20180518_10_11_34_RichIWG:n edellinen maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 2014 Suomessa. Silloin konferenssiin osallistuivat muun muassa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n edustajat.

IWG- maailmankonferenssissa Botswanan Gaboronessa oli yli 800 edustajaa. Suomen 32 ihmisen delegaatio oli ylivoimaisesti suurin. Suomen osallistumisesta konferenssiin vastasivat pääyhteistyökumppaneina opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry, Yleisradio ja Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe. Itse edustin Rusettia, ja Ahos-apuraha mahdollisti matkani.

IMG-20180519-WA0008Myös Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Mina Mojtahedi osallistui konferenssiin. Presidentti Tarja Halonen avasi kongressin ja oli yksi pääpuhujista.

Suomen kokemukset esillä. Yksi teemoista oli Change Maker – Yhdessä – Remmogo – Together. Suomella oli oma esittelypiste ja järjestimme myös Suomi-session 18.5. edellämainitusta teemasta. Koko tapahtuman ajan esittelypisteellä esiteltiin suomalaisia kokemuksia siitä, miten Suomessa on edistetty urheilun tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta.
Pisteellä esiteltiin myös tasa-arvokäytäntöjä johtajuudesta, valmentamisesta ja naisten näkyvyydestä urheilussa ja liikunnassa. Suomi-session avasi luonnollisesti Tarja Halonen.

Tapahtuman aikana jaoimme osallistujien penkeille esitteen, johon jokainen osallistuja kirjoitti kirjallisen lupauksen siitä, minkä konkreettisen tasa-arvoteon hän toteuttaa kotimaassaan. Tämän lupauksen näyttämällä esittelypisteellä osallistuja sai mukaansa omalla nimellään olevan I’m a Change Maker -rintamerkin. Tätä sitouttamisen mallia voidaan mielestäni soveltaa monin tavoin myös vammaisten naisten tapahtumissa.

Kaiken aikaa hyödynsimme sosiaalisen median kanavia kuten Facebookia, Twitteriä ja Instagramia. Toivonkin somesta muodostuvan kattavan tiedotusvälineen meille naisille.

WP_20180517_21_48_44_Rich (1)Botswanalaiset järjestäjät pistivät parastaan IWG- maailmankonferenssin viihdenumeroissa.

Paljon evästyksiä. Olin kiinnostunut niistä teemoista, jotka edistäisivät Suomessakin vammaisten naisten liikuntaa. Kiinnostava teema oli se, miten tarinoiden kertominen innostaa osallistumaan liikuntaan. Käytännön esimerkit kannustavat kohti muutosta. Muiden tekemisestä oppii ja niistä on helppo tuoda käytäntöön eri malleja.

Ennen matkaa oli jo hyvin verkostoiduttu oman maamme lähtijöiden kanssa. Verkostoituminen ja suhteiden luominen jatkui konferenssissa.

Repussa oli paljon evästyksiä kotiin tuomisiksi. Vammaisurheilussa ja -liikunnassa tulee pitää huolta siitä, että lastenhoito, turvallisuus ja kuljetukset ovat kunnossa. Kaikilla on oikeus urheilla ja liikkua. Sportti-kaveri tutustuttaisi ja auttaisi lajin valinnassa. Tätähän on jo maassamme kokeiltu.
Tarvitsemme eri lajien roolimalleja inspiroimaan meitä. Tarvitsemme myös naisia johtotasolle ja valmentajiksi. Näkyvyyden kannalta on tärkeää, että järjestämiimme liikunnallisiin tilaisuuksiin kutsutaan aina median edustajia.

Muutos tarpeen. Suomessa on arviolta yli miljoona henkilöä, jotka tarvitsevat sairauden, vamman, sosiaalisen tilanteen tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi liikunnan harrastamisessa soveltamista tai erityisosaamista.
Työtä on vielä tehtävä niin tutkimuksen ja päätöksenteon kuin käytännön toiminnan tasolla. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen liikuntakulttuuri edellyttää lukuisten ennakkoluulojen, vakiintuneiden asenteiden sekä rakenteiden ja käytäntöjen muutosta. Samaa muutosta vaaditaan myös ympäröivältä yhteiskunnalta.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää artiklan 30, jossa muistutetaan viranomaisia varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus järjestää ja kehittää vammaisille erityistä urheilutoimintaa sekä että he pääsevät urheilu- ja matkailupaikkoihin. Nyt kunnat ja järjestäjät huolehtivat lähinnä kustannuksista, kun pitäisi huolehtia ihmisoikeuksista.

IMG-20180519-WA0006Suomella oli konferenssin suurin delegaatio, jossa olivat mukana muun muassa Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Mina Mojtahedi (eturivissä pyörätuolissa), ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar (takarivi neljäs oikealta) ja Suomen Olympiakomitean tasa-arvoasioista vastaava Sari Kuosmanen (takarivi viides vasemmalta). Jutun kirjoittaja keskellä punaisessa liivissään ja hänen takanaan ENGSO:n eli Euroopan urheilujärjestöjen liiton puheenjohtaja Birgitta Kervinen.

Kirjoittaja edusti konferenssissa Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:tä.
Teksti Anna-Stina Lindén Kuvat Anna-Stina Lindén ja IWG
www.invalidiliittonyt.fi  


Jätä kommentti

Järjestöyhteistyössä julkaisemme Naisten Linjan alkavia ryhmätoimintoja

Naisten Linja, joka on Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsen, kuten Rusettikin, tarjoaa pian alkavia ryhmätoimintojaan. Toinen on Nettiryhmä ja toinen Aivoliiton Helsingin tiloissa Helsingissä kokoontuva Avoin ryhmä.

Lue lisää Nettiryhmästä ja Avoimesta ryhmästä

Helsingin Avoimen ryhmän esteettömyystiedot: Esteetön sisäänkäynti, iso hissi. Ilta-aikaan luultavasti löytää omalle autolle parkkipaikan Annantalon läheltä. Taksin kanssa sama juttu. Ei inva-vessaa, mutta vessan oven vieressä tukikaide ja wc-istuimen korotus, jossa on myös ylös-alas liikkuvat kaiteet. Omalle avustajalle taukotilaa järkättävissä.
Avoin ryhmä on tosi hyvä matalan kynnyksen palvelu pohtia yhdessä toisten kanssa, ammattilaisten ohjauksessa, kohtaamaansa väkivaltaa tai sen uhkaa!

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Voit soittaa tai ottaa yhteyttä verkon kautta. Sinulle vastaavat vapaaehtoiset naiset, jotka ovat koulutettuja tukemaan sinua. Toimintamme on luottamuksellista.

puh. 0800 02400 – Naisten Linjan maksuton tukinumero apunasi ma-pe 16-20, la-su 12-16
Neuvontaa ja tukea väkivallasta huolestuneille naisille ja tytöille.

  • Naisten Linja- Naisten puolella- Väkivaltaa vastaan


Jätä kommentti

Invalidiliitto kouluttaa jäseniä syksy 2018

” Invalidiliiton koulutusten tavoitteena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten oikeuksien toteutumista arjessa, lisätä tietoisuutta vammaisuudesta sekä ylläpitää ja uudistaa järjestön toimintavalmiuksia. Kurssit ovat edullisia – varsinkin Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Viikonloppukursseihin sisältyy täysihoito. Jäsenistölle liitto korvaa myös matkakuluja järjestökoulutuksen käytäntöjen mukaisesti. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita liiton maksuttomiin webinaareihin.

Tarjolla • kursseja, seminaareja, verkkokursseja ja webinaareja • tilauskoulutusta yhdistyksille, yhteisöille ja yrityksille • kaikille avointa sekä vain jäsenistölle suunnattua koulutusta. ”
Klikkaa: ILMOITTAUTUMINEN JA KURSSIOHJELMAT

wp_20180812_11_17_10_rich-e1534063095960.jpg

Invalidiliitto kouluttaa syksy 2018


Jätä kommentti

Tule apuvälinekummiksi

Kannustamme rusettilaisia ryhtymään apuvälinekummiksi esim naisnäkökulmasta:

Onko käytössäsi pyörätuoli, sähköpyörätuoli, rollaattori vai sähkömopo? Oletko käyttänyt tätä liikkumisen apuvälinettä jo pidempään ja liikut sujuvasti arjessasi myös julkisilla liikennevälineillä? Kiinnostaako vertaistukitoiminta ja haluatko rohkaista myös muita sujuvaan apuvälineen käyttöön osana arkea?

Pääkaupunkiseudulla aloitettava Apuvälinekummitoiminta on osa Invalidiliiton TuleApu – tukea ja tule-terveyttä apuvälineenkäyttäjille 2018–2020 hanketta. Kyseessä on liikkumisen apuvälineiden käyttöön liittyvä vertaistukitoiminta, jossa Invalidiliitto yhdistää koulutetun liikkumisen apuvälinettä käyttävän apuvälinekummin ja uuden liikkumisen apuvälineen saaneen apuvälineenkäyttäjän.

tuleapuKokenut apuvälinekummi pystyy omalla esimerkillään ja käytännön neuvoin antamaan vinkkejä uudelle apuvälineenkäyttäjälle apuvälineen käyttöönotossa ja rohkaisemaan liikkeelle lähtemisessä sekä uusien tilanteiden kohtaamisessa. Apuvälinekummitoiminta ei korvaa yhteiskunnan antamaa apuvälineen käyttöönotto-opastusta, vaan täydentää sitä vertaistuellisella esimerkillä ja rohkaisulla. Apuvälinekummista on apua uudelle apuvälineenkäyttäjälle, jos esimerkiksi apuvälineen kanssa liikkeelle lähteminen jännittää, apuvälineen käyttäminen ei vielä tunnu sujuvalta tai haluat harjoitella vaikka yhdessä kynnyksen ylittämistä, kaupassa käymistä tai metrolla liikkumista.

Haluatko Invalidiliiton apuvälinekummiksi?

Oletko liikkunut sujuvasti apuvälineesi kanssa vähintään kaksi vuotta? Invalidiliiton apuvälinekummina pääset jakamaan omaa kokemustietoasi eteenpäin. Apuvälinekummina rohkaiset ja ohjaat apuvälineenkäyttäjää liikkumaan uuden apuvälineensä kanssa. Koulutamme sinut tehtävääsi ja tuemme sinua apuvälinekummina!

Ole yhteydessä TuleApu -hankkeen työntekijöihin laittamalla sähköpostia osoitteeseen tuleapu@invalidiliitto.fi tai soittamalla meille:
Maarit Honkasola, hankevastaava, p. 044 765 0434 (klo 10-15)
Hanna Solja, hankesuunnittelija, p. 050 534 1001 (klo 10-15)


Jätä kommentti

Rojalisti- juhlat 19.5.2018

Rusetti ja Helsingin Invalidien Yhdistyksen Naisten Illat järjestivät lauantaina 19.5.2018 Rojalistijuhlat HIY:n toimintakeskuksessa. Katsoimme TV:stä Prinssi Harryn ja Ms. Meganin häät. Hääparin saatua toisensa kilistimme keväälle ja söimme kakkua.

Maljapuheen piti HIY:n puheenjohtaja Kristiina Karhos

Lopuksi osa juhlijoista meni ryhmäkuvaan vilkuttamaan kuninkaallisesti. Kaikkiaan juhlassa oli 15 ihaNaista ja 2 urheaa kiintiöMiestä.

Kiitos Pirkko Justander hyvästä ideasta.

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

 


1 kommentti

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Viime syksynä lupasimme, että Rusetti lähtee Siilinjärvelle Akkain Akatemiaan. Itä-Suomen alueen naiset ovat viidesti järjestäneet Akkain Akatemian. Autolla huristelimme Pirkko Justanderin kanssa 400-kilometrin matkan 20.4. 2018. Siilinjärven Kunnonpaikassa meitä odotteli hyväntuulinen Lehikoisen Seija. Onneli Wäck saapui Kouvolasta. Kävimme läpi ohjelman.

Lauantaina 21.4. 2018 odotimme jännittyneinä naisten tuloa. Paikalla oli 57 naista! Kyllä Itä-Suomessa saadaan naiset liikkeelle. Hienoa! Seija Lehikoinen ja Raija Patronen toivottelivat meidät tervetulleiksi. Päivää juonsi Onneli. Alkuun nähtiin myös hauska youtubepätkä Tyyne Kettusen päivitys sotesta.

Aluksi pohdimme, mitä kaikkea ihanaa sisältyykään naisen elämään. Naiset tuumivat, että ihanuutta on päästä laittautumaan, ostamaan kauniita vaatteita ja olla ihailun ja hemmottelun kohteena; ”rouva näyttää tänään kauniilta.” Monelle oli tärkeää olla äiti ja mummo. Todettiin, että on etuoikeus olla nainen. Naiseus on upeaa eikä sitä edes yhdellä lauseella voi kuvata. Tasa-arvo miesten kanssa oli tärkeää. Totta kai oltiin sitä mieltä, että nainen pystyy ajattelemaan monipuolisesti, myös miesten puolesta. Oma raha ja vapaus olivat naisille tärkeitä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että saamme yhteisissä tilaisuuksissa naisenergiaa ja näissä tapahtumissa uskallus jakaa ajatuksia lisääntyy.
Naisena olo ei ole pelkkää ihanuutta, vaan naisina ja erityisesti vammaisina naisina kohtaamme monenlaisia ongelmia, jotka vaativat voimia. Keskusteluissa nousi esiin omaishoitajan taakka, joka tekee arjesta kovaa. Miten jaksaa päivästä toiseen? Moni läsnäolija oli kohdannut alistamista ja vähättelyä jopa oman pätevyyden kyseenalaistamista. Oltiin koettu, etteivät naiset kelpaa johtamaan yhdistyksissä tai taloyhtiöissä. Seurustelukumppanin löytäminen voi olla hankalaa, toisaalta kokemusta oli myös siitä, että vammainen nainen on helppo nakki. Rakennetun ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista. Myös näkymättömät esteet ts. asenteet näkyvät kaikkialla: kysytään avustajalta asioita eikä vammaiselta ihmiseltä itseltään. Maamme palvelujärjestelmä sinänsä aiheutti myös monia harmaita hiuksia. Köyhyys ja yksinäisyys koskettavat myös vammaisia naisia.

pexels-photo-1054803.jpegTämän jälkeen pohdittiin YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen artiklaa 6, joka korostaa sitä, että vammaisilla naisilla on oikeus nauttia täysimääräisesi ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet varmistavat kaikkien naisten kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen. Jokainen pääsi miettimään, mikä on asia, johon juuri minulla on oikeus.
Välillä hytkyttiin Makareenan tahdissa niin, että hiki virtasi.

Pirkko Justander pohti omassa osuudessaan, voiko onnellisuutta opetella? Pirkko kertoi, miten hän on opetellut onnellisuutta. Pirkko on treenannut aivojaan ja lukenut positiiviseen ajatteluun ja elämän tarkoitukseen liittyvää kirjallisuutta. Pirkko kertoi myös voimalauseuden merkityksestä sekä hyvän päiväkirjan tekemisestä. On hyvä muistaa, että aivot ohjautuvat näkemään hyviä asioita. Lisäksi kuultiin murehtimissessioista ja elämysten nauttimisesta.

Kahvitauon jälkeen tutustuttiin aivojumppaan. Aloitettiin juomalla vettä, jotta saatiin aivojen sähkömagneettiskemiallinen toiminta liikkeelle, hierottiin aivonappeja, tehtiin ristikäyntiä, energiakahdeksikkoa ja kehitettiin aivojumpalla näkemistä ja kuuntelua. Aivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä. Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison, joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Liikkeiden hauskoille nimille on pedagoginen syy: ne tekevät oppimisesta iloista! Sittemmin Paul on yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin kaikenikäisille.
Aivojumppa harjaannuttaa keskittymiskykyä, parantaa itseluottamusta, auttaa onnistumista ja stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.
Muutamat liikkeet kohdistuvat erityisesti näkemiseen ja kuulemiseen. Toisten liikkeiden vaikutus taas näkyy monimutkaisemmissa taidoissa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi. Aivojumppaa käytetään nykyisin yli 80 maassa.

pexels-photo-735656.jpegEnsimmäisen päivän päätteeksi tutustuimme Pirkon habajumppaan. Neljä erilaista liikettä, jotka tehdään 30 kertaa varmistavat sen, että haba kasvaa ja allit pysyvät loitolla. Puntteina käytettiin vesipulloa. Lopuksi jaettiin kotiin vietäväksi paperi, jossa oli yhdeksän tapaa pitää itsestä huolta.
Tunnekierroksessa jokainen pääsi kertomaan lauseella päivästä ja lopuksi Pirkko kertoi, miten hän on käsitellyt tunteita.

Naiset jäivät jatkamaan vielä Akkain Akatemiaa seuraavana päivänä Seijan ja Onnelin johdolla. Me huristelimme takaisin Helsinkiin.

Marja Pihnala pj


Jätä kommentti

Mahdottomasta mahdollista

KokoNaiset Nastolassa
Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU, Pajulahden liikuntakeskus ja Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjestivät naisten viikon liikuntatapahtuman Nainen nyt KokoNais-seminaarin 9.-10.3.2018 Pajulahdessa. Rusettilaisia oli mukana 21.

file-1 (1)Lempeästi lumella
Perjantaina kokoonnuimme Pajulahden Kukkasjärven rantaan teemalla Lempeästi lumella. Nokipannukahvi lämmitti ja tuli räiskyi. Aurinkoisella jäällä erilaiset jää- ja potkukelkat odottivat kokeilijoita. Toiset luistelivat retkiluistimilla ja toiset pelasivat jääkolkkaa rannan pienpeliareenalla. Ranta ei ollut esteetön, mutta opiskelijat vetivät ja työnsivät jokaisen innokkaan kokeilijan jäälle. Lempeästi lumella oli nimensä veroinen tapahtuma.
Naiset pääsivät nauttimaan myös intialaisesta päähieronnasta ja kosmetologin hoidoista.
Illalla oli yhteinen illanvietto, jossa juotiin naisten päivän viikon kunniaksi kuplivaa, syötiin herkullisia salaatteja, tutustuttiin toisiimme ja nautittiin hulvattomasta stand-up esityksestä.

lumella[8704]Mahdottomasta mahdollista
Lauantaiaamu alkoi tiukalla aamujumpalla. Kello kymmenen KokoNais-seminaariin osallistui viitisenkymmentä naista. Päivän avasi videotervehdyksellä Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja Päivi Aalto-Nevalainen, joka korosti liikuntalain ja yhdenvertaisuuslain merkitystä. Hän kertoi, että vammaisten ihmisten liikunnasta kaivataan lisää tietoa. Hän piti tärkeänä sitä, että mietitään, miten liikuntakulttuurimme voisi olla tasa-arvoisempaa.
Sitten kuuntelimmekin nuorten naisurheilijoiden tarinoita. Esiintyjinä oli Anna Laitinen, yleisurheilija Ronja Oja, ratsastaja Lilli Vehmas, urheilija Lotta Pukkila, ratakelaaja Amanda Kotaja ja tanssija Birgitta Starast.

A06B03D0-6F8B-43A4-8EA8-CEE4C83535DDLopuksi kuultiin Pirkko Justanderin alustus. Hän kertoi olevansa sohvaperuna, joka pikkuhiljaa on innostumassa liikunnasta. Hän kävelee kerrostalonsa kellarikäytävillä rollaattorinsa kanssa muistojen Bulevardilla ja harrastaa helppoa punttijumppaa, joka kasvattaa habaa.
Eri-ikäisten naisten tarinat olivat inspiroivia. Tarinoista kuuli, että vammaisten naisten osallistuminen liikuntaan ja urheiluun lisää itseluottamusta, osallistaa monin tavoin ja voimaannuttaa. Urheilulla oli jokaiselle nuorelle naiselle käänteentekevä merkitys; suhtautuminen maailmaan ja itseen muuttui. Kaikille liikunta ja urheilu olivat tuoneet tunteen elämässä pärjäämisestä.

Urheilu oli merkinnyt yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, uuden oppimista, itsensä haastamista ja voittamista sekä onnistumista. Upeaa on ollut vertaistuki ja samanhenkisten ystävien löytäminen. Liikunnalla on ollut tietysti myös terveydellisiä vaikutuksia. Tulee hyvä mieli, kroppa voi hyvin, nukkuu paremmin ja paino pysyy kurissa.

Haasteita oli jokaisen tiellä ollut vaikka millaisia. Kaiken kaikkiaan tarinoista tuli selvästi esiin se, ettei mikään ole mahdotonta. Tarvitaan ympäristössä olevia mahdollistajia ja tukijoita. Liikunnan ilo ja tämä on minun juttuni toi iloa elämään.

Onko sukupuolella välillä liikunnan maailmassa?

9AEE65BE-8F39-4533-A3A1-418F2CA4F762Seminaarissa pohdittiin, onko sukupuolella väliä? Kyllä on. Viime vuosina on puhuttu siitä, miten tavallisessakin urheilun maailmassa naisten sanomiset on ohitettu eikä naisten työtä ole arvostettu.
On tärkeää, että tasa-arvosta, arvostuksesta ja osallistumisesta keskustellaan myös vammaisurheilun ja – liikunnan piirissä. Päätöksenteossakaan ei juuri naisia näy. Tarvitsemme kannustavia tarinoita ja roolimalleja. Meidän on saatava hankkeita, joissa vammaisia naisia rohkaistaan ja voimaannutetaan ottamaan vastuuta ja rohkeasti osallistumaan myös päätöksentekoon yhdistys- ja järjestöelämässä.

Kiitos yhteistyökumppanit VAU ja Pajulahti. Olimme iloisia saamastamme Ahos-apurahasta, joka käytettiin rusettilaisten majoituskustannuksiin.