Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Hupsista! -niin vierähti syksy!

Aika kuluu, kello käy. Kauhukseni huomasin, että puheenjohtajan kynästä ei ole tavun tavua lähtenyt bittiavaruuteen sitten elokuisen kehittämispäivien. Rusetti on siitä huolimatta ollut topAkkana.

Hallitus on syksyn mittaan kokoontunut sekä kasvokkain että s-postissa. Meillä on nyt kasassa kaikki tarvittavat asiakirjat hallintosäännöstä taloussäännön kautta viestintästrategiaan.

Yhteiskunnallisen keskustelun puolella olemme taittaneet peistä vammaisen henkilön ja etenkin vammaisen naisen oikeudesta valita avustajansa intiimihygieniaan liittyvissä asioissa. Kirjoitimme siitä IT-lehdessä 6/2019. Samassa numerossa oli myös Heta-liiton kannanotto. Molemmat järjestöt olivat, apulaisoikeuskanslerin 28.3.2019 tekemään kannanottoon viitaten finlex.fi sitä mieltä, että avustajan valitsemiseen tulee olla oikeus. Rusetti teki asiasta aloitteen Invalidiliitolle valtuustoaloitteen, jossa kysyimme, miten asia on Validia asumisessa hoidettu. Vastineeksi saimme lupauksen, että asiasta tehdään asukkaille kysely. Jäämme seuraamaan tilannetta.
Peking 95 on eräs naisten oikeuksien sopimus. Ihmisoikeussopimusten mukaan sitä tarkastellaan määrävuosin. Tämä vuosi on ollut raportointi vuosi. Ulkoministeriö tekee omansa.

Tapana on, että naisjärjestöt tekevät oman rinnakkaisraporttinsa.
Suomessa rinnakkaisraportointia koordinoi Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL). Rusettilainen Marja Pihnala on NJKL:n hallituksessa ja hän kirjoitti kansalaisraporttiin huomioita rusettilainen Pirkko Mahlamäen kanssa. 3.10.2019 oli raportin julkistamistilaisuus, jossa sekä Marja että Pirkko olivat panelisteina. Loppukaneettinaan Pirkko kiinnitti huomioita rikoslainsäädännössä olevaan uudistamistarpeeseen, joka liittyy laitoksessa asuvien oikeusturvaan, jos laitoksessa tapahtuu seksuaalista väkivaltaa. Seminaarin jälkeen saimme pyynnön kirjoittaa asiasta suoraan oikeusministerille. Rusetin erityisasiatuntija Pirkko Mahlamäki kirjotti. Ennen oikeusministerin yhteydenottoa, Rusetti oli 2.9.2019 lähettänyt rikoslainuudistamiskomitealle kirjelmän samasta aiheesta.

Yhdistyksen tapahtumarintamalla meillä oli tänä syksynä kaksi kohokohtaa ja joulukuussa jättipotti. Ensimmäinen kohokohta oli 21.9.-22.9. Kauniaisissa pidetty Löydä itsesi liiderinä kurssi. Etsimme yhdessä johtamispolkuja sekä omassa elämässä, että yhteiskunnallisessa johtamisessa. Kaikki toivoivat kurssille jatkoa.

Marraskuussa pidettiin Rusetin syyskokous Tampereella. Valittiin uusi hallitus. Suljetun lippuäänestyksen jälkeen valituksi tulivat (aakkosjärjestys)
Selda Demirtas (Helsinki)
Rita Järvinen (Tampere)
Kristiina Karhos (Helsinki)
Maija Karhunen (Helsinki)
Reija Lampinen (Tampere)
Tuula Paasivirta (Helsinki)
Tiia Tallgren (Huittinen)
Puheenjohtajistossa jatkavat allekirjoittanut puheenjohtajana ja Marja Pihnala varapuheenjohtajana.

Joulukuussa jysähti. Saimme kolmivuotisen hankkeen, jonka aikana kuljetaan vammaisen naisen elämänkaari nuoresta naisesta äitiyden kautta ikääntyviin naisiin. Liideri teemaa voidaan myös jatkaa
– Rusetti siis rulettaa!!!

Haluan sydämestäni kiittää kaikkia tänä vuonna Rusetin toiminnassa mukana olleita jäseniä sekä hallituksen jäseniä. Erityiskiitoksen lähetän hallituksen vaihtumisen myötä pois jääville Sari Lehikoiselle, Anna-Stina Lindénille ja Aune Mennalle. Anna-Stina myös kirjoitetaan Rusetin aikakirjaan meidän ihka ensimmäisenä webmasterina ja koko somemaailman meille luoneena ihaNaisena.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.1. 2019. Uuden vuoden lupaukseni olkoon, että ensi vuonna puheenjohtajan kynästä tulee enemmän kirjoituksia.

Photo by Todd Trapani on Pexels.com

Toivotan kaikille rusettilaisille oikein hyvää joulua sekä ihanuuksia ja ihmemaita tulevalle vuosikymmenelle.
Pirkko Justander, pj


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Lauantaina 17.8.2019 Rusetin syyskausi pyörähti käyntiin hallituksen kehittämispäivän merkeissä. Kokoonnuttiin Kinaporin palvelukeskuksessa. Ihan ensimmäiseksi meillä oli tavallaan vieraana vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri Invalidiliitosta. Katselimme nimittäin yhdessä Invalidiliiton verkkosivuilta webinaarin nimeltä Elinvoimaisen yhdistyksen tunnuspiirteet. Vinkiksi kaikille, että Liiton webinaareista löytyy todella monipuolista tietoa elämä eri alueilta. Tästä linkistä pääsee katsomaan tallenteita ja saa tietää mitä on tulossa.

Kehittämispäivän muut nuotit pitivät sisällään talous- ja hallintosäännön sekä viestintäsuunnitelman tekemistä. Yhdistyksen paperit pitää olla aina kunnossa!

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Syksyn tarjonnasta jäsenille muistuttelen, että parasta aikaa on käynnissä haku, Löydä itsesi liiderinä -kurssille. Siitä on hakuohjeet sekä verkkosivuilla että Facebookissa. Hakuaika päättyy 5.9.2019 ja valituiksi tulleille ilmoitetaan 9.9. 2019. Tapahtuma järjestetään Kauniaisissa 21.9-22.9. 2019.

Lokakuussa pidetään Helsingissä kirjallisuusterapiapäivä ja siitä tulee tarkempi ilmoitus 5.9. 2019 jälkeen, kun Kauniaisten kurssin hakuaika on päättynyt.

Rusetin syyskokous pidetään Tampereella, pääkirjasto Metsossa 23.11. 2019. Syyskokouksessa mm. valitaan Rusetille hallitus vuodelle 2020. Tervetuloa!

Pirkko Justander


Jätä kommentti

Onko sukupuolella väliä?

Kirjoittanut Elina Nieminen Ke, 05.06.2019

Vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä intiimioikeuksista on vaiettu pitkään. Vammaisten ihmisten seksuaalisuutta vähätellään ja se jätetään usein huomiotta.

Vammaiset ihmiset ja erityisesti vaikeimmin vammaiset nähdään usein sukupuolettomina hoidon kohteina, joita periaatteessa kuka tahansa avustava henkilö voi ilman lupaa tulla koskettamaan iholle, pukemaan, tekemään intiimipesuja jne. Tilanteet toistuvat ja tapahtuvat ilman, että tilanteessa laisinkaan avustavan tahon puolelta heräisi kysymys siitä, että vammaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus koskemattomuuteen.
On kuitenkin hämmentävää, ettei asiaan olla aiemmin kiinnitetty suurtakaan huomiota, lukuun ottamatta niitä rohkeita yksittäisiä vaikeavammaisia ihmisiä, jotka itse ovat yrittäneet saada oikeutusta sille, kuka heitä intiimiasioissa auttaa.

Tutkimusten mukaan erityisesti vammaiset naiset ja tytöt ovat keskimääräisesti muita naisia ja tyttöjä alttiimpia seksuaaliselle kaltoinkohtelulle ja hyväksikäytölle. Muutenkin vammaiset ihmiset, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön antamasta avusta, joutuvat herkemmin erityisesti henkisen, mutta myös fyysisen vallankäytön kohteeksi. Asiasta on valitettavan vähän tieteellistä tutkimusta, mutta käytännön kokemuksia sen sijaan löytyy. Asialla on suurta merkitystä tilanteissa, joissa vammaisella ihmisellä ei käytännössä ole vaihtoehtoa olla ottamatta vastaan apua, mutta jossa vammaisen ihmisen koskemattomuutta ja yhdenvertaisuutta tulisi jo ihmisarvona kunnioittaa.

On perusoikeus valita avustaja sukupuolisensitiivisissä toimissa
Tätä ihmisarvoa ja syvälle yksilön perusoikeuksiin kuuluvaa oikeudellista tilaa on nyt raotettu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen nimittäin antoi vammaisten ihmisten oikeuksien näkökulmasta historiallisen ratkaisun maaliskuussa 2019. Ratkaisussa otettiin kantaa siihen, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa ns. sukupuolisensitiivisissä avustamistoimissa ja tilanteissa.

Apulaisoikeuskansleri tutki vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista erityisesti liittyen intiimihygienian hoitamiseen palveluasunnoissa. Puumalainen totesi, että avustettaessa vammaista henkilöä esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, puututaan hänen yksityisyyteensä, koskemattomuuteensa ja itsemääräämisoikeuteensa. Tilanteet ovat arkaluontoisia, minkä johdosta perusoikeuksien tulisi toteutua tilanteessa mahdollisimman täysimääräisesti. Edelleen hän totesi, että nykyinen oikeustila ei vastaa sitä, että vammaisella henkilöllä olisi käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa.

Perus- ja ihmisoikeussäännökset yleensä ja erityisesti YK:n vammaisyleissopimus velvoittavat kuitenkin toteuttamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määrätä itsestään sekä kehostaan myös avustustoimenpiteiden yhteydessä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota ohjauksen riittävyyteen sekä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä toimia tilanteen korjaamiseksi.

Vammaisten ihmisten koskemattomuutta sekä oikeutta määrätä itsestään ja siitä henkilöstä, joka esimerkiksi koskettaa hänen alastonta vartaloaan, suorittaa hänelle alapääpesua tai on läsnä saunomistilanteessa, on rikottu tähän asti räikeästi. Onneksi nyt vihdoin tähän vammaisuuden karuun historian ikeeseen on saatu oikeudellinen ratkaisu. Tämä kuulostaa selviöltä ihmiselle, joka ei ole riippuvainen toisen ihmisen avusta.

Tosiasiassa näin ei ole ja on suorastaan käsittämätöntä, että me vammaiset ihmiset olemme saaneet odottaa vuoteen 2019, jotta asiaan vihdoin saadaan oikeudellista perustelua, jonka tulisi vihdoin muuttaa asumispalveluita ja niiden palveluita sukupuolisensitiivisyyttä ja itsemääräämisoikeutta turvaaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan vastauksensa apulaisoikeuskanslerille, mihin toimiin se aikoo asian osalta ryhtyä.

Mielenkiinnolla odotan, mitkä nämä mahdolliset toimenpiteet ovat.

Alkuperäinen kirjoitus Invalidiliitto


Jätä kommentti

Julkilausuma 15.5.2019

Henkilökohtainen apu itsenäisen elämän mahdollistajana.

Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme, että jo usean hallituskauden kuluessa laaja-alaisessa yhteistyössä huolellisesti valmisteltu uusi vammaispalvelulaki saatetaan voimaan.

Henkilökohtainen apu on ollut vammaisten ihmisten yhtenä palvelumuotona käytössä kohta 10 vuotta.

Ennen sen voimaantuloa vammaiset ihmiset olivat taistelleet oikeudesta avustajaan ja itsenäisyyteen vuosikymmeniä. Itsenäisyys tarkoittaa vammaisille ihmisille mahdollisuutta kantaa vastuu omasta
elämästään sekä järjestää arkeaan, johon voi kuulua asumisen lisäksi vaikkapa opinnot, työssäkäynti ja vanhemmuus. Tämä on tavanomaista elämää, ilman riippuvuussuhteita – itsenäisesti.

Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme varmistaa, että vammaisten ihmisten itsenäisyyden menestystarina jatkuu.

Itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa
Henkilökohtaisen avun tunnusmerkki on, että vammainen ihminen määrittelee henkilökohtaisen avustajan tekemiä työtehtäviä; missä, milloin ja millä tavoin apua tarvitaan. Vammainen ihminen arvioi
omista lähtökohdistaan ja omalla vastuullaan avustajan tarvittavan osaamistason ja kyvyn suoriutua työtehtävistä sekä valvoo työn laatua ja suorittamista.
Henkilökohtaisessa avussa vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa. Tämä edellyttää kykyä päätöksentekoon ja vastuunkantamiseen. Itsemääräämisoikeus lähtee vammaisesta ihmisestä itsestään, ei esimerkiksi läheisen tai avustajan näkemyksestä tai tulkinnasta. Henkilökohtainen apu edellyttää selkeää vastuun- ja roolien jakoa.

Jotta henkilökohtainen apu toimii tarkoituksenmukaisesti, tulee vammaisen ihmisen itse mieltää roolinsa ja vastuunsa sekä määrittää, miten toimitaan. Henkilökohtainen apu on tilannesidonnaista toimintaa. Avustajan on ymmärrettävä, että hän auttaa vammaista ihmistä vain vammaisen ihmisen itse esittämien toiveiden, valintojen ja ohjeistuksen mukaisesti.
Vammaispalveluiden lähtökohtana on aina oltava vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet. Sama palvelumuoto ei takaa yhdenvertaista kohtelua kaikille vammaisille ihmisille. Jos vammaista ihmistä auttava henkilö ottaa ohjauksellista vastuuta tai tulkitsee käsillä olevaa tilannetta, kyse ei ole enää henkilökohtaisesta avusta. Tällöin vammaisen ihmisen oma itsenäisyys, työtehtävien toiminnallinen ohjaus ja vastuu eivät tosiasiallisesti toteudu.

Me allekirjoittaneet järjestöt edellytämme, että:

• Henkilökohtainen apu osana palvelujärjestelmää on säilytettävä nykyisen kaltaisena sekä vammaisen ihmisen työnjohdollinen vastuu ja hänen henkilökohtaisen avustajansa roolit on pidettävä selkeinä.

• Tilanteissa, joissa ulkopuolinen taho ottaa aktiivisen roolin ja kantaa vastuun avusta ja siihen liittyvästä toiminnasta, vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa on oltava eri palvelu kuin henkilökohtainen apu. Viime hallituskaudella annettu vammaispalvelulakia koskeva lakiesitys antaa tähän hyvän pohjan.
Rauennut esitys parantaisi vammaisten ihmisten ja vammaispalveluiden tilaa ja toisi ne YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen edellyttämälle tasolle. Lakiesitys lisäisi myös kaikkien eri
tavoin vammaisten itsemääräämisoikeuksia, osallistumismahdollisuuksia sekä turvallisuutta.

On ihmisarvo- ja ihmisoikeuskysymys, että erilaisista avun ja tuen tarpeista riippuvaiset vammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Kyse on nimenomaan jokaisen erilailla vammaisen ihmisen yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä niiden toteuttamisesta. Tätä me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tukea ja toteuttaa myös jatkossa yhteistyössä.

Helsingissä 15.5.2019

Finlands Svenska Handikappförbund rf (FSH)
Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
Invalidiliitto ry
Kuurojen Liitto ry
Lihastautiliitto ry
Neuroliitto ry
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Selkäydinvammaiset Akson ry
SMA Finland ry
Suomen Polioliitto ry
Suomen Vammaisyrittäjät ry
Uudenmaan CP-Yhdistys Ry


Jätä kommentti

HAP- Henkilökohtaisen Avun Paraati 11.6.2019 Helsinki

Henkilökohtaisen avun paraati ensimmäistä kertaa Suomessa
Yhdessä henkilökohtaisen avun asialla!

Henkilökohtaiset avustajat ja henkilökohtaisen avun käyttäjät kannatusjoukkoineen kerääntyvät kesäkuun alussa juhlistamaan tänä vuonna 10 vuotta täyttävää henkilökohtaista apua ja näyttävät, mikä voima avussa piilee.

Henkilökohtainen apu on monelle vammansa vuoksi apua tarvitsevalle ensisijainen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen elämän perusta. Se toteuttaa oikeutta vapauteen ja turvaa päivittäiset toimet, mutta se on paljon muutakin. Henkilökohtainen apu avaa oven maailmaan: se mahdollistaa opiskelun ja työelämän, harrastukset ja ihmissuhteet – ylipäänsä kuulumisen yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Henkilökohtaiset avustajat tekevät tärkeää työtä sydämellä ja ajatuksella. He mahdollistavat sitoutumisellaan ja osaamisellaan vammaisen ihmisen itsenäisen elämän. Henkilökohtaisten avustajien työ saattaa olla usein ulkopuolisille huomaamatonta, vaikka avun saajalle se onkin kaiken toiminnan avain.

Henkilökohtaisen avun kentän erilaiset toimijat haluavat näyttää kaikille, mistä meidät on tehty: elinvoimasta ja ylpeydestä! Kokoonnumme yhteen ja kutsumme kaikki muutkin mukaan ensimmäiseen henkilökohtaisen avun juhlakulkueeseen. Näytetään, että me olemme ja me toimimme!

Henkilökohtaisen avun paraati järjestetään 11.6.2019. Tapaamme Helsingin Kampin Narinkkatorilla klo 14 ja sieltä marssimme kulkueena eduskuntatalolle.
Tapahtumassa on nollatoleranssi rasismille, syrjinnälle, vihapuheelle, väkivallalle ja kaikenlaiselle kiusaamiselle.

Henkilökohtaisen avun paraatin suojelijana toimii Paula Risikko.

Tapahtuman järjestävät: Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Näkövammaisten liitto ry sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

Rusettilaiset joukolla mukaan!

http://www.facebook.com/henkilokohtaisenavunparaati


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Rusetin toimintakatsaus vuodesta 2018

Rusetti perustettiin 31.3. 2016. Mennyt vuosi 2018 oli järjestyksessä vasta toinen kokonainen toimintavuosi. Viime vuoden lopussa meitä rusettilaisia, ihaNaisia oli 134. Edellisen vuoden, siis vuoden 2017, lopussa meitä oli 109. Tätä kirjoittaessani on jäsenmäärä 142 ja tänään on tullut yksi hakemus.
Kuulumme Invalidiliittoon, Naisjärjestöjen Keskusliittoon ja Vammaisjärjestöjen naisverkostoon. Toiminnassa otetaan huomioon niin Invalidiliiton kuin Naisjärjestöjen Keskusliiton painopisteet. Invalidiliiton painotuksista meille ovat tärkeitä avoin järjestö ja esteettömyys. Seurasimme luonnollisesti vammaispalvelulain uudistumista sekä maakunta- ja sotelain etenemistä, mutta jätimme varsinaisen vaikuttamistyön Invalidiliitolle.
Rusetin tapa vaikuttaa on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun naisnäkökulmasta.
Viime vuonna osallistuimme seuraavasti:

meetoo- kampanja

Rusetti kirjoitti yhdessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kanssa 10.1. mielipidekirjotuksen ”Jos tahtoa on” Helsingin Sanomille. Mielipide julkaistiin. Kirjoitus käsitteli vammaisen naisen oikeutta valita asumisyksiköissä avustaja intiimeissä toimissa. Kuluvan vuoden maaliskuussa apulaisoikeuskansleri antoi asiasta ratkaisun https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1172/ jonka mukaan vammaisten henkilöiden oikeudet sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa tulee turvata.
Sattumalta vain muutamia hetki aiemmin Rusetti oli lähettänyt Invalidiliiton liittovaltuustolle aloitteen tästä samasta asiasta! Rusetti todellakin on ajan valtimolla.

YK-sopimus ja sen naisartikla 6

Jukka Kumpuvuori pyysi kesällä Rusetilta testiä Suomi- vammaisoikeuksien mallimaa 2030- julkaisua varten. Teksti lähettiin. Artiklan tiimoilta vierailtiin myös THL:ässä.

Rusetin tasa-arvoteko
Rusetti oli vuonna 2017 mukana Suomi 100 juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa hankkeessa. Rusetin tasa-arvoteko oli kartoittaa, miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestökentällä. Loppuraportti toimitettiin 29.10.2018 Naisjärjestöjen Keskusliitolle.

Istanbulin sopimuksen rinnakkaisraportti
Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseksi. Maaraportin lisäksi, jonka laatii Ulkoministeriö, naisjärjestöt tekevät oman selonteon. Selontekoa varten järjestettiin 29.10. Amnestyllä päivän mittainen kuuleminen. Euroopan neuvoston komitean jäsenet kyselivät Suomen tilanteesta. Rusetti oli mukana.

Operaatio itsenäinen elämä
Rusetti on ollut mukana 11 muun vammaisjärjestön kanssa Operaatio itsenäinen elämä- hankkeessa. Rusetti haluaa osaltaan olla varmistamassa, että tulevassa vammaispalvelulaissa säilytetään kaikki nykyisen henkilökohtaisen avun muodot, siten kun ne tälläkin hetkellä ovat, jotta voidaan varmistaa vammaisen naisen täysimääräinen osallistuminen yhteiskunnan eri alueilla, opiskelijana, työtekijänä, äitinä sekä vaikuttajana.

Valtuustoaloite Invalidiliitolle
Joukko Invalidiliiton harvinaisia diagnoosiyhdistyksiä sekä valtakunnallisista Rusetti tekivät yhdessä viime vuonna valtuustoaloitteen siitä, miten Invalidiliitto turvaa vammaisten nuorten edunvalvonnan laadun nyt ja jatkossa.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen lisäksi Rusetilla oli edustuksia eri puolilla:
Invalidiliitto
Valtuusto ja hallitus
Rusetin oma liittovaltuutettu Anna-Stina Lindén
sen lisäksi Rusetin hallituksesta Kristiina Karhos liittovaltuustossa Rusetin sihteeri
Riitta Jolanki liittohallituksessa. Heidät valittiin Etelä-Suomen edustajina.
Digi-hanke
Anna-Stina Lindén
Vaikuttamisen työryhmä
Kristiina Karhos sekä HIY, että Rusetti

Naisjärjestöjen Keskusliitto
Tasa-arvolla vaikuttavuutta (jatkoa Suomi 100 tasa-arvotekoa hankkeelle)
Marja Pihnala

Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Pirkko Justander
Kristiina Karhos
Aune Menna

Rusetilla oli myös omia hankkeita:
Digihanke Anna-Stina Lindén

Vammaisten naisten liikuntahanke, jossa oli viisi osiota
KokoNaisseminaari
9.3.-10.3. Pajulahti
Vesijuoksutapahtuma
7.4. Helsinki
Rusetin ja Invalidiliiton Itä-Suomen alueen Akkain Akatemia
21.4.-22.4. Siilinjärvi
Invalidiliiton Vammaisten naisten woimaviikonloppu
15.09.-16.09
Keho ja mieli virkistyneenä
6.10-7.10. Peurunka
Näiden viiden tapahtuman synteesinä syntyi Liikkumaan naiset tapahtuman malli, jota voi käydä tutkimassa Rusetin netistä ylhäällä oikealle olevasta otsikosta LIIKKUMAAN! Vuonna 2020 on tarkoitus pilotoida tapahtuma toivottavasti Vantaalla ja Seinäjoella. Kiitokset Ahos-säätiölle ja Kansansivistysrahastolle hankkeen mahdollistamisesta.

Vielä pari asiaa viime vuodelta:
Rusetin strategia KokoNainen elämä valmistui. Visiomme on: Voimaantuneet vammaiset naiset toteuttavat omia oikeuksiaan yhdenvertaisessa ja esteettömässä Suomessa.

Royalistijuhlat toukokuu 2018
Royalistijuhlat toukokuu 2018

Minusta on ihanaa, kun Rusetti osaa myös hörsöttää, keventää ja hassutella. Viime vuoden ehdoton blig-bling oli toukokuussa järjestetyt Rojalistijuhlat. Meillä oli mekot, harsot, hatut ja kakut. Katsoimme yhdessä Prinssi Harryn ja neiti Megan Marklen häät.

Nyt kun tilinpäätös on tehty, vuosikertomus kirjoitettu ja vastuuvapaus annettu, voinen huokaista sekä kaihosta että helpotuksesta ja toivottaa:
Kivaa Kesää Kaikille!
Vappupäivänä 1.5.2019
Pirkko Justander
puheenjohtaja

PS: Rusettilaisia juttuja kesällä ja syksyllä 2019:
Nyt kesällä ollaan mukana:
Henkilökohtaisen avun paraatissa Helsingissä ti.11.6. klo:14:00 alkaen.
Lähtö Narkikkatorilta ja kuljetaan Eduskuntatalon eteen, jossa on kansanedustajia ottamassa meitä vastaan. Tapahtuman järjestävät Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Näkövammaisten liitto ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Rusetin hallituksen kokouksessa 28.4. sovittiin, että rusettilaisia lähtee paraatiin yhdessä ja kaikilla on joku rusetti kiinnitettynä johonkin. Pyritään myös tekemään oma kyltti.

Huomaa myös:
Helsinki Pride viikko 24.6.-30.6. ja siihen liittyvässä marssi
Marssipäivä ei ole vielä netissä. Naisjärjestöjen keskusliitto, johon Rusetti kuuluu, osallistuu tapahtumaan. Rusettilaisia voi mennä marssimaan heidän kanssaan. Emme järjestä marssille varsinaista omaa ryhmää, koska tapahtuma on niin lähellä Henkilökohtaisen avun paraatia.

Sitten syksyn omat tapahtumat, joita kannattaa laittaa jo alustavasti kalenteriin:
La. 21.9.2019 seminaari Kauniaisissa. Tapahtuma voi laajenta kaksipäiväiseksi, jos toisen päivän rahoitus järjestyy. Tieto tulee heinäkuussa.
La.12.10.Rusetin kirjallisuusterapiapäivä Helsingissä. Aiheena on Tyytyväisyystaidot. Päivän vetää Rusetin hallituksen jäsen ja kirjallisuusterapeutti Tuula Paasivirta.
La.23.11 Rusetin syyskokous Tampereella, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikista yllämainituista päivittyvät nettiin ja faceen!


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä ja kamerasta

Tänään 10.4.2019 olin Vantaan Invalidien naisten vertaisryhmän tapaamisessa. Aune Menna Rusetin hallituksesta oli kaverina. Saatiin yksi jäsenhakemus. Mahtavaa!

Kerroin verkostosta ja tietysti Rusetista. Katsottiin yhdessä verkoston 15 vee juhlavideo Uskalla olla nainen. Nyt, kun ei ole enää juhlavuodesta paineita, niin videon katsominen olikin yhtä juhlaa!

Kuvissa Vantaan ryhmää vetävä Minna ja Vantaan yhdistyksen puhis Eeva. Solmittiin puhiksen kanssa vähän lankoja ensi vuodelle. Siitä lisää myöhemmin.

Kiitos kutsusta ja keskityksestä!

Pirkko Justander, pj


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Tätä kirjoittaessa ovat kellot kääntyneet toiseksi viimeistä kertaa kesäaikaan. Nautitaan täysillä, että vielä näitä on yksi jäljellä tai kohta tästä päästään. Itse kuulun ensiksi mainittuihin.

Rusetin hallituksen seuraava kokous on su.7.4.2019. Maaliskuun kokouksessa päätimme tehdä valtuustoaloitteen Invalidiliitolle oikeudesta valita avustaja palveluasumisyksiköissä intiimissä avustamisessa. Olemmekin ajan hermoilla. Apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa samasta asiasta.

Vesijooga-tapahtuma on 14.4.2019 ja se on täynnä.

Ihanaa kevätaikaa IhaNaiset!

Pirkko Justander, pj

Perusoikeuksien toteutuminen sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa tulisi varmistaa konkreettisemmalla ohjauksella
28.3.2019 /


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Yhteenvetoa Rusetin hallituksen toisesta kokouksesta, joka pidettiin 16.2. 2019:

Yhdistyksen facella on säännöt.

Ahos- säätiön urakka on tehty. Seuraava askel on, että helposti mallinnettava liikuntatapahtuman aineisto videoklippeineen tulee Rusetin nettisivuille. Sieltä ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Rusetin asiantuntijajäseninä jatkavat Pirkko Mahlamäki ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen Uutena jäsenenä toivotamme tervetulleeksi Leena Ruusuvuoren, joka on pitkäaikainen Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja, nyt emerita.

Yhdistyksen kevätkokous on Helsingissä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa 28.4.2019 klo: 14-16.

Syyskokous on Tampereella la.23.11.2019 kl:12-14. Paikka on vielä sopimatta. Rita on etsinyt meille useita vaihtoehtoja.

Invalidiliitto järjestää Naisten woimaviikonlopun Turussa. Teemoina seksuaalisuus, äitiys ja perhe
27.–28.4.2019. Kohderyhmä on Invalidiliiton jäsenyhdistysten kaikenikäiset naisjäsenet. Hinta on 50 € (sisältää täysihoidon). Ohjelma ja ilmoittautuminen 5.4. mennessä. https://kilta.invalidiliitto.fi/kurssikalenteri/kurssitiedot.aspx?id=372&kaid=

Hallituksen seuraava kokous on la.16.3. Saa laittaa terveisiä!

terveisin Pirkko Justander


Jätä kommentti

Hyvää ystävänpäivää

Rusetin vuoden ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin 19.1.2019 Synapsiassa sen jälkeen kun olimme tehneet tanssi- ja opetusvideot Ahos-apurahalla. Kokous oli minun elämäni ihan ensimmäinen kokous minkään yhdistyksen puheenjohtajana, joten oli todella ihaNaista asetella tätä tietä juurikin Rusetin lipun alla. Kokouksessa käytiin läpi mm. yhdistyksen tämän vuoden lakisääteisiä velvollisuuksia jne.

rose-invitation-coupon-pink.jpgRusetti järjestää Helsingissä Ruskeasuon koululla vesijoogatapahtuman su.14.4. 2019 Laittakaa päivä jo kalentereihinne odottamaan ilmoittautumisohjeita. Kevätkokous on Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa su. 28.4.2019. Syyskokousta puuhataan kovaa vauhtia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Sinne tulisi sitten myös se keväällä väliin jäänyt TuleKlubi. Paikkakunta varmistuu ensi viikon lauantaina, kun on järjestyksessä toinen Rusetin hallituksen kokous tämä vuonna.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun ollaan ehditty mukaan tuplasti. Ensin tehtiin kannanotto henkilökohtaisen avun voimavararajauksen puolesta itse. Se lähti 18.1.2019 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Siitä viiden päivän kuluttua allekirjoitimme kannanoton yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Kannanotot löytyvät kohdasta `yhteiskunnallinen keskustelu` (oikea ylänurkka).

Olin viime lauantaina 2.2.2019 kertomassa Invalidiliiton järjestöpäivillä miten Rusetti on osallistanut jäseniään. Mielipiteet, jotka aiheesta Rusetin facesivun kautta sain, olivat esityksessä sanasta sanaan mukana. Kiitos niistä!

Olen edelleenkin isosti vahakantinen ruutuvihko- fani, joten viikolla hankin uuden Rusetin hallitusmuistiinpanoja varten. Ihan pakko oli huiskauttaa parit unelmaiset bling-blingi tarrat somistamaan vihkon synkkää kantta.

Synkästä puheenollen; nythän me kaikki kärvistellään tämän kelin kanssa. Toivoksi meille lähetän kuvan 82 vuotiaan tätini keittiön ikkunalla yks´kaks kukkimaan puhjenneesta ruususta.

Kyllä se siitä!

Pirkko Justander, pj

PS: Hallitukseen voi aina olla yhteydessä, jos tulee mieleen innovaatio mitä voitaisiin alkaa tekemään tai haluaa lähettää ruusuja tai risuja!


2 kommenttia

KokoNAIS- seminaari 8-9.3.2019

KokoNAIS-seminaari 8.-9.3.2019
Uskallan olla, kuulua ja näkyä vai pitääkö istua muottiin?
Liikunnallinen tapahtuma ja seminaari kaikille liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille!
Tapahtuman teemana liikunnan positiiviset pöhinät, yhdenvertaisuus ja rohkeus olla oma itsensä.

Yhteistyössä:
Liikuntakeskus Pajulahti
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Suomen Paralympiakomitea ry

file-1 (1)Tule mukaan, ylitä itsesi, inspiroidu liikunnasta!
Tapahtumassa on yleisavustajia.

UNELMIEN ILTAPÄIVÄ perjantaina 8.3. klo 15 – 17
Tutustutaan unelmien liikuntamuotoihin, kuten paracheerleadingiin, crossfitiin, pilates, nyrkkeilyyn ja tanssin pyörteisiin. Ohjaksissa Liikuntakeskus Pajulahden liikuntaneuvoja opiskelijat ja alan ammattilaiset.
Ohjelmallinen illanvietto Olympia-kabinetissa klo 19 – 22
Illallinen, ohjelmaa ja seurustelua.

A06B03D0-6F8B-43A4-8EA8-CEE4C83535DDKokoNAIS-seminaari lauantaina 9.3. klo 10 – 16.30
Seminaari on suunnattuna niille, joiden mielestä liikunnan ja urheilun miesvaltaiseen maailmaan tarvitaan lisää moniarvoisuutta ja tilaa naisille erilaisissa rooleissa.
10.00 Tervetuloa seminaariin, Tiina Siivonen
Videotervehdys, presidentti Tarja Halonen
10.30 Pitääkö istua muottiin?
Kokemuspuheenvuoroja aiheesta (a’ 20 min)
12.00 Lounas
14.00 Stereotypiat urheilussa erilaisissa ryhmissä paneelikeskustelu
14.30 Kahvitauko ja pöytäporinat
15.00 Millaisia haluamme olla? Minä olen, mitä olen!
Ritva Nikkilä – miten minusta tuli minä?
Katja Saarinen – vammaisurheilijan uran päättyminen
ja luopumisen tunnemyrsky
Sini Pyy – minut itseni kanssa
16.00 Seminaarin yhteenveto ja päätös

Hinta
Koko seminaari pe-la 100 e/hlö (2hh)
Hinta sisältää ohjelman, ohjelman mukaiset ruokailut ja majoituksen esteettömissä kahden hengen huoneessa.

Olemme jatkaneet ilmoittautumisaikaa 15.2. saakka.
–          Lisäksi tarjoamme seminaarin Ystävänpäivä kampanjalla: kaksi yhden hinnalla

Seminaariin ilmoittautuminen
15.2.2019 mennessä Virpi Remahl, virpi.remahl@pajulahti.com
Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse nimi, yhteystiedot/laskutustiedot, majoitustoive, avustajatarve, kyytitarve Lahdesta Pajulahteen.
Seminaarin osallistumismaksu laskutetaan etukäteen.


Jätä kommentti

Omat rajani, minun kehoni- itsevahvistuspäivä

Hei kaikki 60 vuotta täyttäneet naiset!

Naisten Linja ry, Suvanto ry ja Rusetti -Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry järjestävät ikääntyville naisille: Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän. Päivässä saa tietoa väkivallasta ja kaltoinkohtelusta sekä eväitä turvalliseen elämään. Tilaisuus on maksuton ja sisältää lounaan.

Aika: Maanantaina 17.12. klo: 9.30 – 15:00
Paikka: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki, kokoustila Jungman (esteetön)
OHJELMA:

9.30-10.00
Tervetuloa
Naisten Linja ry, Suvanto ry ja Rusetti ry esittäytyvät
Mehua ja keksejä

10.00-11.00
Sisäinen turvallisuus
Päivi Helakallio, Vertaistuesta vastaava vanhempi suunnittelija, Suvanto ry

11.00-11.15
Aivojumppatuokio
Marja Pihnala, Rusetti ry

11.30-12.30
Kevennetään kuormaa, ajatellaan positiivisesti
Pirkko Justander, Rusetti ry

12:30.13:30
Lounastauko
Leipää ja keittoa

13:30-14:30
Minun kehoni; sointumaljarentoutus
Joogakoulu Olotila
Jutta Niala

14:30-15:00
Loppukeskustelu ja päätöskahvit

Ilmoittautumiset 15.12.2018 mennessä Naisten Linjan sosiaalityöntekijälle p. 050 911 0432. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä. Kiinnostus asiaa kohtaan riittää syyksi osallistua päivään. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä ruokavaliosi sekä millä liikut ja tuotko oman avustajan mukanani. Paikalla on yleisavustaja. Lämpimästi tervetuloa!


Jätä kommentti

Kalle Könkkölän elämäntyöseminaari

könkkölä pääsylippuOsallistuin tänään vammaisten päivänä 3.12. 2018 kunniatohtori Kalle Könkkölän elämäntyöseminaariin pikkuparlamentissa.

Oli voimaannuttavaa kuunnella, mitä kaikkea Kalle on merkinnyt eri ihmisille.

Presidentti Tarja Halonen

Presidentti Tarja Halonen avasi seminaarin. Hän muistutti, ettei kukaan jää tänne eikä elämää pidä katsoa hautajaisten kautta. Kalle Könkkölä oli väsymätön kansalaisaktivisti. Vaikka Kalle on poissa, hän muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja jokainen täyttää omat saappaansa itse omista kyvyistään lähtien. Se, mitä Kallesta voi ainakin oppia, on se, miten Kalle otti huumorilla itsensä ja muut. On kunnia jatkaa Kallen työtä. Tämä päivä on askel eteenpäin. Vammaisliikkeen vahvistaminen on prioriteetti, sanoi presidentti.

Kansanedustaja Pekka Haavisto

Kansanedustaja Pekka Haavisto oli kirjoittanut Kallelle kirjeen. Hän kertoi vihreiden perustamisesta ja Kallen matkasta poliitikosta kansanedustajaksi. Kalle rikkoi vammaisuuden katon. Kun potilaasta tulikin kansanedustaja, hänelle ei haluttu enää myöntää tukea avustajaan. Pohdittavaa tuli siitäkin, miten Kalle pääsee eduskuntaan. Tiedämme, että eduskunnan sisälle rakennettiin luiskia ja saipa Kalle oman ovenkin. Noihin aikoihin vihreitten sisällä käytiin ideologisia riitoja kokouksessa Tampereella. Haluttiin mm. säästää sähköjä ja joku ehdotti, että johdot vedetään irti töpseleistä. Silloin Kalle oli muistuttanut, että ”ennen kuin revitte johtoja, haluan muistuttaa, että yksi johdoista johtaa hengityskoneeseeni.” Pekka Haavisto kertoi Kallen ja Maijan kulttuurikodista ja siitä, miten siellä käytiin keskusteluja ja nasevaa sanailua. Maija Könkkölä oli sanonut, että vammaisella on oikeus olla ihminen ja ihmisellä on oikeus olla vammainen.

Kuuntelimme videolta Riikka Hännisen laulun To work, to be loved an to love.

Entinen STM:n ylitarkastaja Aini Kimpimäki

Aini Kimpimäki muisteli vammaisten ihmisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Vuosi 1981 oli YK:n kansainvälinen vammaisten vuosi. Tuolloin tajuttiin, että yhteiskunnan on muututtava, jotta vammaisten ihmisten täysi osallistuminen ja tasa-arvo toteutuu. Fyysiset ja näkymättömät esteet tulivat näkyviksi. Esteet eivät enää johtuneetkaan vammasta. Vammaispalvelulaki syntyi Kallen ollessa eduskunnassa ja mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto sisällytettiin lakiin.

Kalle oli dynamo, vahva vaikuttaja ja rohkea toimija, jolla oli paljon ideoita. Hän oli esimerkki ja roolimalli, joka rohkaisi ihmisiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kallen sydämeen mahtuivat kaikki vammaiset ihmiset ympäri maailmaa. Hän todellakin jätti jälkensä maailmaan. Hän oli myös visionääri, joka kehotti uskomaan päämäärään ja tekemään työtä sen eteen. Kalle ajoi inklusiivista opetusta ja koki hankalaksi sen. että vammaisten lasten vanhemmat halusivat suojella lapsiaan ja pistivät lapsensa erityiskouluihin. Vanhempien suojeleva asenne oli Kallelle kova paikka. Kallen mielestä vanhemmat leikkasivat lastensa siipiä ylisuojelulla.

kalle könkköläKalle löysi aina ratkaisuja ja huumorin avulla hän pehmitti ihmisiä. Kalle oli jatkuvasti tekemisissä virkamiesten kanssa. Siksi hän osasi kertoa ratkaisun asiasta kuin asiasta rautalankamallilla. Hän kykeni pelkistämään asioita. Kun ihmeteltiin, miksi tarvitaan invavessoja, hän totesi, että minunkin on päästävä vessaan. Hidas vauhti turhautti joskus Kallea.

Videotervehdyksiä ympäri maailmaa

Kallen elämäntyöseminaarissa kuultiin useita videotervehdyksiä. Judith Human oli Kallen pitkäaikainen ystävä ja hän oli mm Obaman hallituksessa. Hän muistutti siitä, että on tärkeää jatkaa työtä ihmis- ja vammaisten oikeuksien sekä itsenäisen elämän liikkeen puolesta. Hän toivoi, ettei Kalle lepää rauhassa, vaan taistelee kanssamme missä onkaan. Kosovon tervehdyksessä Afrikim Maliqi kertoi, miten Kalle tullessaan Kosovoon, keräsi kaikki kansalaisjärjestöt yhteen ja tapasi poliitikkoja. Hän voimaannutti kaikkia.

Kunniatohtori Liisa Kauppinen

Kunniatohtori Liisa Kauppinen kertoi YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen synnystä. Hän kertoi mm. siitä, miten Kalle peräsi globaalia, moniäänistä liikettä. Näin syntyi 1983 Disabled Persons International DPI. Työtä tehtiin vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Konvention synty muodostuu katkeamattomasta ketjusta 1980-luvulta 2006 vuoteen, jolloin se hyväksyttiin YKssa. Artikloiden muotoilu oli kovaa työtä. YK:ssa ei ollut lepoaikaa. Vammaiset muodostivat Steering komitean, jossa keskusteltiin ja valmistauduttiin sopimukseen ja kannanottoihin. Asiantuntijoilla oli oma paperinsa ja vammaisilla omansa. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus on menestys sinänsä ja siinä elää Kallen henki. Vammaisia ihmisiä, heidän identiteettiään ja osaamistaan on arvostettava.

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas kertoi Abiliksesta. Kallen ajatus vammaiselta vammaiselle, vammaisilta vammaisille on Abiliksen perusta. Säätiön hallitus ja työntekijät koostuvat vammaisista ihmisistä tai vammaisuutta lähellä olevista työntekijäistä. Abiliksen tuki kohdentuu ruohonjuuritasolle, jossa vammaiset ihmiset itse toteuttavat hankkeita ja rohkaisevat toinen toisiaan. Sari kertoi, että Kalle näki jokaisessa ihmisessä timantin. Piti vain ensiksi kuoria pois ympäristön ennakkoluulojen ja heikon itsetunnon jättämiä kuoria.
Abiliksen 20-vuotsjuhlajulkaisu on aivan upea.

Tavoitteena täysivaltainen osallisuus, paneeli

Lopuksi oli Tuomas Tuuren vetämä paneeli, jossa olivat Amu Urhonen, Antti Björklund, Merja Heikkonen ja Tytti Matsinen.

Ensimmäiseksi panelistit vastasivat kysymykseen: Mikä Kallessa teki vaikutuksen? Vastaukset kertoivat, että hän oli suuri esikuva, ystävä, sielunkumppani, tukija. Kallen verkostot olivat tehneet myös vaikutuksen. Vaikutuksen oli tehnyt myös, että Kalle kehotti käyttämään tilaisuudet hyväksi ja kasvattamaan uusia osaajia. Merkityksellistä oli myös se, että Kalle oli vuosikymmeniä edunvalvontatyössä. Vähemmistöjen on pidettävä puoliaan, Vähemmistö voi pärjätä, kun se pystyy konkretisoimaan tavoitteensa. ”Kun on tiukka paikka, niin rähjätään vain sen verran, ettei neuvotteluyhteys katkea.” Vammaisuutta ei pidä hävetä.

Mitkä ovat osallisuuden elementit? Panelistien mielestä osallisuuteen kuuluu se, että paikalla on ihmisiä, joilla on sanottavaa. Kuka sitten voi edustaa toista? Kalle lähetettiin joka paikkaan. Onko osallisuus sitä, että yksi puhuu vai että kaikki pääsevät ääneen kyseli Tytti Matsinen.

Vammaisten on saatava olla prosessissa alusta loppuun. Hän muistutti siitä, että ihmisillä pitää olla edellytykset kertoa mielipiteitään. Tarvitaan harjoitusta, koska ei kukaan kylmiltään osaa.

Amu korosti tiedon lähteelle pääsemistä ja siitä, että yhteiskunnassa kaikki osallistetaan.

Keskeisimmiksi esteiksi panelistit mainitsivat asenteet, tiedonpuutteen, palveluiden riittämättömyyden ja yleisen tavan toimia.

Ratkaisuja esteiden poistamiseksi ovat vaikutusten arviointi, ts. on selvitettävä, mitä ko. asia merkitsee vammaisille ihmisille. Merja Heikkonen pohti, pitäisikö sittenkin siirtyä vammaiskiintiöihin työelämässä? Nais- ja mieskiintiöt ovat johtaneet tasa-arvoon politiikassa, työelämässä hallituspaikoissa jne. Myös esteettömyysvaikutusten arviointia pitäisi tehdä. Vammaisten ihmisten on oltava esillä. Yhdenvertainen ja esteetön maailma toteutuu, kun tiedostetaan syrjintä ja syrjinnästä sanktioidaan.

Kallen elämäntyö jatkuu. Pidetään huoli siitä.
Marja Pihnala


Jätä kommentti

Digineuvontaa Turussa 28.11.2018

Tervetuloa rusettilaisten omaan digineuvontaan:
aika: ke 28.11.2018 klo 16.15- 18.15
paikka: Happy House, Turku ( Ursininkatu 11, 20100 Turku )
Happy House on esteetön lähellä Turun Kauppatoria

Tervetuloa rusettilaiset naiset & tytöt sekä jäsenyyttä vielä miettivät. Tilaisuus on open-house periaatteella.
– Käy vaikkapa vain piipahtamassa…kysymyksesi esittämässä

Meitä saapuu Leena Saari ja Anna- Stina Lindén, Rusetti ry digineuvojat vastaamaan kysymyksiin, opastamaan, kenties pitämään digi powerpoint esityksen. Osallistujilla olisi hyvä olla oma älylaite mukana, mutta ei välttämätön.

Tilaisuus on vapaamuotoinen ja matalan kynnyksen ilmainen osallistujille
– digineuvoja on vapaaehtoinen vertainen ja opastaja, joka toimii lähellä sinua
– neuvonta tapahtuu ystävältä ystävälle periaatteella
– selkeää, rauhallista ja ystävällistä
– neuvonta on luottamuksellista
– neuvotaan asiakkaan ehdoilla
– eteenpäin ohjaamista

  • Pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon: p 050 3704682 tai rusettiry(at)gmail.com Kiitos paljon ja Turussa nähdään

WP_20181027_20_43_28_Rich

 


Jätä kommentti

IT-lehti 5/2018- Kaikki samalle viivalle

Suomen kokemukset urheilun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä saivat hyvin näkyvyyttä kansainvälisen naisliikuntaverkosto IWG:n (International Working Group on Women and Sport) maailmankonferenssissa 17.-20. toukokuuta 2018 Botswanassa.

IWG on kansainvälinen naisliikuntaverkosto, jonka toiminta tähtää naisten roolin ja aseman edistämiseen ja vahvistamiseen liikunnan eri osa-alueilla maailmanlaajuisesti. Verkosto perustettiin vuonna 1994. Verkoston arvoja ovat yhteistyö, erilaisuuden hyväksyminen sekä läpinäkyvyys.

WP_20180518_10_11_34_RichIWG:n edellinen maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 2014 Suomessa. Silloin konferenssiin osallistuivat muun muassa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n edustajat.

IWG- maailmankonferenssissa Botswanan Gaboronessa oli yli 800 edustajaa. Suomen 32 ihmisen delegaatio oli ylivoimaisesti suurin. Suomen osallistumisesta konferenssiin vastasivat pääyhteistyökumppaneina opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry, Yleisradio ja Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe. Itse edustin Rusettia, ja Ahos-apuraha mahdollisti matkani.

IMG-20180519-WA0008Myös Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Mina Mojtahedi osallistui konferenssiin. Presidentti Tarja Halonen avasi kongressin ja oli yksi pääpuhujista.

Suomen kokemukset esillä. Yksi teemoista oli Change Maker – Yhdessä – Remmogo – Together. Suomella oli oma esittelypiste ja järjestimme myös Suomi-session 18.5. edellämainitusta teemasta. Koko tapahtuman ajan esittelypisteellä esiteltiin suomalaisia kokemuksia siitä, miten Suomessa on edistetty urheilun tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta.
Pisteellä esiteltiin myös tasa-arvokäytäntöjä johtajuudesta, valmentamisesta ja naisten näkyvyydestä urheilussa ja liikunnassa. Suomi-session avasi luonnollisesti Tarja Halonen.

Tapahtuman aikana jaoimme osallistujien penkeille esitteen, johon jokainen osallistuja kirjoitti kirjallisen lupauksen siitä, minkä konkreettisen tasa-arvoteon hän toteuttaa kotimaassaan. Tämän lupauksen näyttämällä esittelypisteellä osallistuja sai mukaansa omalla nimellään olevan I’m a Change Maker -rintamerkin. Tätä sitouttamisen mallia voidaan mielestäni soveltaa monin tavoin myös vammaisten naisten tapahtumissa.

Kaiken aikaa hyödynsimme sosiaalisen median kanavia kuten Facebookia, Twitteriä ja Instagramia. Toivonkin somesta muodostuvan kattavan tiedotusvälineen meille naisille.

WP_20180517_21_48_44_Rich (1)Botswanalaiset järjestäjät pistivät parastaan IWG- maailmankonferenssin viihdenumeroissa.

Paljon evästyksiä. Olin kiinnostunut niistä teemoista, jotka edistäisivät Suomessakin vammaisten naisten liikuntaa. Kiinnostava teema oli se, miten tarinoiden kertominen innostaa osallistumaan liikuntaan. Käytännön esimerkit kannustavat kohti muutosta. Muiden tekemisestä oppii ja niistä on helppo tuoda käytäntöön eri malleja.

Ennen matkaa oli jo hyvin verkostoiduttu oman maamme lähtijöiden kanssa. Verkostoituminen ja suhteiden luominen jatkui konferenssissa.

Repussa oli paljon evästyksiä kotiin tuomisiksi. Vammaisurheilussa ja -liikunnassa tulee pitää huolta siitä, että lastenhoito, turvallisuus ja kuljetukset ovat kunnossa. Kaikilla on oikeus urheilla ja liikkua. Sportti-kaveri tutustuttaisi ja auttaisi lajin valinnassa. Tätähän on jo maassamme kokeiltu.
Tarvitsemme eri lajien roolimalleja inspiroimaan meitä. Tarvitsemme myös naisia johtotasolle ja valmentajiksi. Näkyvyyden kannalta on tärkeää, että järjestämiimme liikunnallisiin tilaisuuksiin kutsutaan aina median edustajia.

Muutos tarpeen. Suomessa on arviolta yli miljoona henkilöä, jotka tarvitsevat sairauden, vamman, sosiaalisen tilanteen tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi liikunnan harrastamisessa soveltamista tai erityisosaamista.
Työtä on vielä tehtävä niin tutkimuksen ja päätöksenteon kuin käytännön toiminnan tasolla. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen liikuntakulttuuri edellyttää lukuisten ennakkoluulojen, vakiintuneiden asenteiden sekä rakenteiden ja käytäntöjen muutosta. Samaa muutosta vaaditaan myös ympäröivältä yhteiskunnalta.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää artiklan 30, jossa muistutetaan viranomaisia varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus järjestää ja kehittää vammaisille erityistä urheilutoimintaa sekä että he pääsevät urheilu- ja matkailupaikkoihin. Nyt kunnat ja järjestäjät huolehtivat lähinnä kustannuksista, kun pitäisi huolehtia ihmisoikeuksista.

IMG-20180519-WA0006Suomella oli konferenssin suurin delegaatio, jossa olivat mukana muun muassa Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Mina Mojtahedi (eturivissä pyörätuolissa), ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar (takarivi neljäs oikealta) ja Suomen Olympiakomitean tasa-arvoasioista vastaava Sari Kuosmanen (takarivi viides vasemmalta). Jutun kirjoittaja keskellä punaisessa liivissään ja hänen takanaan ENGSO:n eli Euroopan urheilujärjestöjen liiton puheenjohtaja Birgitta Kervinen.

Kirjoittaja edusti konferenssissa Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:tä.
Teksti Anna-Stina Lindén Kuvat Anna-Stina Lindén ja IWG
www.invalidiliittonyt.fi  


Jätä kommentti

Järjestöyhteistyössä julkaisemme Naisten Linjan alkavia ryhmätoimintoja

Naisten Linja, joka on Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsen, kuten Rusettikin, tarjoaa pian alkavia ryhmätoimintojaan. Toinen on Nettiryhmä ja toinen Aivoliiton Helsingin tiloissa Helsingissä kokoontuva Avoin ryhmä.

Lue lisää Nettiryhmästä ja Avoimesta ryhmästä

Helsingin Avoimen ryhmän esteettömyystiedot: Esteetön sisäänkäynti, iso hissi. Ilta-aikaan luultavasti löytää omalle autolle parkkipaikan Annantalon läheltä. Taksin kanssa sama juttu. Ei inva-vessaa, mutta vessan oven vieressä tukikaide ja wc-istuimen korotus, jossa on myös ylös-alas liikkuvat kaiteet. Omalle avustajalle taukotilaa järkättävissä.
Avoin ryhmä on tosi hyvä matalan kynnyksen palvelu pohtia yhdessä toisten kanssa, ammattilaisten ohjauksessa, kohtaamaansa väkivaltaa tai sen uhkaa!

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Voit soittaa tai ottaa yhteyttä verkon kautta. Sinulle vastaavat vapaaehtoiset naiset, jotka ovat koulutettuja tukemaan sinua. Toimintamme on luottamuksellista.

puh. 0800 02400 – Naisten Linjan maksuton tukinumero apunasi ma-pe 16-20, la-su 12-16
Neuvontaa ja tukea väkivallasta huolestuneille naisille ja tytöille.

  • Naisten Linja- Naisten puolella- Väkivaltaa vastaan


Jätä kommentti

Invalidiliitto kouluttaa jäseniä syksy 2018

” Invalidiliiton koulutusten tavoitteena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten oikeuksien toteutumista arjessa, lisätä tietoisuutta vammaisuudesta sekä ylläpitää ja uudistaa järjestön toimintavalmiuksia. Kurssit ovat edullisia – varsinkin Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Viikonloppukursseihin sisältyy täysihoito. Jäsenistölle liitto korvaa myös matkakuluja järjestökoulutuksen käytäntöjen mukaisesti. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita liiton maksuttomiin webinaareihin.

Tarjolla • kursseja, seminaareja, verkkokursseja ja webinaareja • tilauskoulutusta yhdistyksille, yhteisöille ja yrityksille • kaikille avointa sekä vain jäsenistölle suunnattua koulutusta. ”
Klikkaa: ILMOITTAUTUMINEN JA KURSSIOHJELMAT

wp_20180812_11_17_10_rich-e1534063095960.jpg

Invalidiliitto kouluttaa syksy 2018


Jätä kommentti

Tule apuvälinekummiksi

Kannustamme rusettilaisia ryhtymään apuvälinekummiksi esim naisnäkökulmasta:

Onko käytössäsi pyörätuoli, sähköpyörätuoli, rollaattori vai sähkömopo? Oletko käyttänyt tätä liikkumisen apuvälinettä jo pidempään ja liikut sujuvasti arjessasi myös julkisilla liikennevälineillä? Kiinnostaako vertaistukitoiminta ja haluatko rohkaista myös muita sujuvaan apuvälineen käyttöön osana arkea?

Pääkaupunkiseudulla aloitettava Apuvälinekummitoiminta on osa Invalidiliiton TuleApu – tukea ja tule-terveyttä apuvälineenkäyttäjille 2018–2020 hanketta. Kyseessä on liikkumisen apuvälineiden käyttöön liittyvä vertaistukitoiminta, jossa Invalidiliitto yhdistää koulutetun liikkumisen apuvälinettä käyttävän apuvälinekummin ja uuden liikkumisen apuvälineen saaneen apuvälineenkäyttäjän.

tuleapuKokenut apuvälinekummi pystyy omalla esimerkillään ja käytännön neuvoin antamaan vinkkejä uudelle apuvälineenkäyttäjälle apuvälineen käyttöönotossa ja rohkaisemaan liikkeelle lähtemisessä sekä uusien tilanteiden kohtaamisessa. Apuvälinekummitoiminta ei korvaa yhteiskunnan antamaa apuvälineen käyttöönotto-opastusta, vaan täydentää sitä vertaistuellisella esimerkillä ja rohkaisulla. Apuvälinekummista on apua uudelle apuvälineenkäyttäjälle, jos esimerkiksi apuvälineen kanssa liikkeelle lähteminen jännittää, apuvälineen käyttäminen ei vielä tunnu sujuvalta tai haluat harjoitella vaikka yhdessä kynnyksen ylittämistä, kaupassa käymistä tai metrolla liikkumista.

Haluatko Invalidiliiton apuvälinekummiksi?

Oletko liikkunut sujuvasti apuvälineesi kanssa vähintään kaksi vuotta? Invalidiliiton apuvälinekummina pääset jakamaan omaa kokemustietoasi eteenpäin. Apuvälinekummina rohkaiset ja ohjaat apuvälineenkäyttäjää liikkumaan uuden apuvälineensä kanssa. Koulutamme sinut tehtävääsi ja tuemme sinua apuvälinekummina!

Ole yhteydessä TuleApu -hankkeen työntekijöihin laittamalla sähköpostia osoitteeseen tuleapu@invalidiliitto.fi tai soittamalla meille:
Maarit Honkasola, hankevastaava, p. 044 765 0434 (klo 10-15)
Hanna Solja, hankesuunnittelija, p. 050 534 1001 (klo 10-15)


Jätä kommentti

Rojalisti- juhlat 19.5.2018

Rusetti ja Helsingin Invalidien Yhdistyksen Naisten Illat järjestivät lauantaina 19.5.2018 Rojalistijuhlat HIY:n toimintakeskuksessa. Katsoimme TV:stä Prinssi Harryn ja Ms. Meganin häät. Hääparin saatua toisensa kilistimme keväälle ja söimme kakkua.

Maljapuheen piti HIY:n puheenjohtaja Kristiina Karhos

Lopuksi osa juhlijoista meni ryhmäkuvaan vilkuttamaan kuninkaallisesti. Kaikkiaan juhlassa oli 15 ihaNaista ja 2 urheaa kiintiöMiestä.

Kiitos Pirkko Justander hyvästä ideasta.

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

 


1 kommentti

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Viime syksynä lupasimme, että Rusetti lähtee Siilinjärvelle Akkain Akatemiaan. Itä-Suomen alueen naiset ovat viidesti järjestäneet Akkain Akatemian. Autolla huristelimme Pirkko Justanderin kanssa 400-kilometrin matkan 20.4. 2018. Siilinjärven Kunnonpaikassa meitä odotteli hyväntuulinen Lehikoisen Seija. Onneli Wäck saapui Kouvolasta. Kävimme läpi ohjelman.

Lauantaina 21.4. 2018 odotimme jännittyneinä naisten tuloa. Paikalla oli 57 naista! Kyllä Itä-Suomessa saadaan naiset liikkeelle. Hienoa! Seija Lehikoinen ja Raija Patronen toivottelivat meidät tervetulleiksi. Päivää juonsi Onneli. Alkuun nähtiin myös hauska youtubepätkä Tyyne Kettusen päivitys sotesta.

Aluksi pohdimme, mitä kaikkea ihanaa sisältyykään naisen elämään. Naiset tuumivat, että ihanuutta on päästä laittautumaan, ostamaan kauniita vaatteita ja olla ihailun ja hemmottelun kohteena; ”rouva näyttää tänään kauniilta.” Monelle oli tärkeää olla äiti ja mummo. Todettiin, että on etuoikeus olla nainen. Naiseus on upeaa eikä sitä edes yhdellä lauseella voi kuvata. Tasa-arvo miesten kanssa oli tärkeää. Totta kai oltiin sitä mieltä, että nainen pystyy ajattelemaan monipuolisesti, myös miesten puolesta. Oma raha ja vapaus olivat naisille tärkeitä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että saamme yhteisissä tilaisuuksissa naisenergiaa ja näissä tapahtumissa uskallus jakaa ajatuksia lisääntyy.
Naisena olo ei ole pelkkää ihanuutta, vaan naisina ja erityisesti vammaisina naisina kohtaamme monenlaisia ongelmia, jotka vaativat voimia. Keskusteluissa nousi esiin omaishoitajan taakka, joka tekee arjesta kovaa. Miten jaksaa päivästä toiseen? Moni läsnäolija oli kohdannut alistamista ja vähättelyä jopa oman pätevyyden kyseenalaistamista. Oltiin koettu, etteivät naiset kelpaa johtamaan yhdistyksissä tai taloyhtiöissä. Seurustelukumppanin löytäminen voi olla hankalaa, toisaalta kokemusta oli myös siitä, että vammainen nainen on helppo nakki. Rakennetun ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista. Myös näkymättömät esteet ts. asenteet näkyvät kaikkialla: kysytään avustajalta asioita eikä vammaiselta ihmiseltä itseltään. Maamme palvelujärjestelmä sinänsä aiheutti myös monia harmaita hiuksia. Köyhyys ja yksinäisyys koskettavat myös vammaisia naisia.

pexels-photo-1054803.jpegTämän jälkeen pohdittiin YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen artiklaa 6, joka korostaa sitä, että vammaisilla naisilla on oikeus nauttia täysimääräisesi ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet varmistavat kaikkien naisten kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen. Jokainen pääsi miettimään, mikä on asia, johon juuri minulla on oikeus.
Välillä hytkyttiin Makareenan tahdissa niin, että hiki virtasi.

Pirkko Justander pohti omassa osuudessaan, voiko onnellisuutta opetella? Pirkko kertoi, miten hän on opetellut onnellisuutta. Pirkko on treenannut aivojaan ja lukenut positiiviseen ajatteluun ja elämän tarkoitukseen liittyvää kirjallisuutta. Pirkko kertoi myös voimalauseuden merkityksestä sekä hyvän päiväkirjan tekemisestä. On hyvä muistaa, että aivot ohjautuvat näkemään hyviä asioita. Lisäksi kuultiin murehtimissessioista ja elämysten nauttimisesta.

Kahvitauon jälkeen tutustuttiin aivojumppaan. Aloitettiin juomalla vettä, jotta saatiin aivojen sähkömagneettiskemiallinen toiminta liikkeelle, hierottiin aivonappeja, tehtiin ristikäyntiä, energiakahdeksikkoa ja kehitettiin aivojumpalla näkemistä ja kuuntelua. Aivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä. Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison, joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Liikkeiden hauskoille nimille on pedagoginen syy: ne tekevät oppimisesta iloista! Sittemmin Paul on yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin kaikenikäisille.
Aivojumppa harjaannuttaa keskittymiskykyä, parantaa itseluottamusta, auttaa onnistumista ja stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.
Muutamat liikkeet kohdistuvat erityisesti näkemiseen ja kuulemiseen. Toisten liikkeiden vaikutus taas näkyy monimutkaisemmissa taidoissa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi. Aivojumppaa käytetään nykyisin yli 80 maassa.

pexels-photo-735656.jpegEnsimmäisen päivän päätteeksi tutustuimme Pirkon habajumppaan. Neljä erilaista liikettä, jotka tehdään 30 kertaa varmistavat sen, että haba kasvaa ja allit pysyvät loitolla. Puntteina käytettiin vesipulloa. Lopuksi jaettiin kotiin vietäväksi paperi, jossa oli yhdeksän tapaa pitää itsestä huolta.
Tunnekierroksessa jokainen pääsi kertomaan lauseella päivästä ja lopuksi Pirkko kertoi, miten hän on käsitellyt tunteita.

Naiset jäivät jatkamaan vielä Akkain Akatemiaa seuraavana päivänä Seijan ja Onnelin johdolla. Me huristelimme takaisin Helsinkiin.

Marja Pihnala pj


Jätä kommentti

Mahdottomasta mahdollista

KokoNaiset Nastolassa
Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU, Pajulahden liikuntakeskus ja Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjestivät naisten viikon liikuntatapahtuman Nainen nyt KokoNais-seminaarin 9.-10.3.2018 Pajulahdessa. Rusettilaisia oli mukana 21.

file-1 (1)Lempeästi lumella
Perjantaina kokoonnuimme Pajulahden Kukkasjärven rantaan teemalla Lempeästi lumella. Nokipannukahvi lämmitti ja tuli räiskyi. Aurinkoisella jäällä erilaiset jää- ja potkukelkat odottivat kokeilijoita. Toiset luistelivat retkiluistimilla ja toiset pelasivat jääkolkkaa rannan pienpeliareenalla. Ranta ei ollut esteetön, mutta opiskelijat vetivät ja työnsivät jokaisen innokkaan kokeilijan jäälle. Lempeästi lumella oli nimensä veroinen tapahtuma.
Naiset pääsivät nauttimaan myös intialaisesta päähieronnasta ja kosmetologin hoidoista.
Illalla oli yhteinen illanvietto, jossa juotiin naisten päivän viikon kunniaksi kuplivaa, syötiin herkullisia salaatteja, tutustuttiin toisiimme ja nautittiin hulvattomasta stand-up esityksestä.

lumella[8704]Mahdottomasta mahdollista
Lauantaiaamu alkoi tiukalla aamujumpalla. Kello kymmenen KokoNais-seminaariin osallistui viitisenkymmentä naista. Päivän avasi videotervehdyksellä Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja Päivi Aalto-Nevalainen, joka korosti liikuntalain ja yhdenvertaisuuslain merkitystä. Hän kertoi, että vammaisten ihmisten liikunnasta kaivataan lisää tietoa. Hän piti tärkeänä sitä, että mietitään, miten liikuntakulttuurimme voisi olla tasa-arvoisempaa.
Sitten kuuntelimmekin nuorten naisurheilijoiden tarinoita. Esiintyjinä oli Anna Laitinen, yleisurheilija Ronja Oja, ratsastaja Lilli Vehmas, urheilija Lotta Pukkila, ratakelaaja Amanda Kotaja ja tanssija Birgitta Starast.

A06B03D0-6F8B-43A4-8EA8-CEE4C83535DDLopuksi kuultiin Pirkko Justanderin alustus. Hän kertoi olevansa sohvaperuna, joka pikkuhiljaa on innostumassa liikunnasta. Hän kävelee kerrostalonsa kellarikäytävillä rollaattorinsa kanssa muistojen Bulevardilla ja harrastaa helppoa punttijumppaa, joka kasvattaa habaa.
Eri-ikäisten naisten tarinat olivat inspiroivia. Tarinoista kuuli, että vammaisten naisten osallistuminen liikuntaan ja urheiluun lisää itseluottamusta, osallistaa monin tavoin ja voimaannuttaa. Urheilulla oli jokaiselle nuorelle naiselle käänteentekevä merkitys; suhtautuminen maailmaan ja itseen muuttui. Kaikille liikunta ja urheilu olivat tuoneet tunteen elämässä pärjäämisestä.

Urheilu oli merkinnyt yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, uuden oppimista, itsensä haastamista ja voittamista sekä onnistumista. Upeaa on ollut vertaistuki ja samanhenkisten ystävien löytäminen. Liikunnalla on ollut tietysti myös terveydellisiä vaikutuksia. Tulee hyvä mieli, kroppa voi hyvin, nukkuu paremmin ja paino pysyy kurissa.

Haasteita oli jokaisen tiellä ollut vaikka millaisia. Kaiken kaikkiaan tarinoista tuli selvästi esiin se, ettei mikään ole mahdotonta. Tarvitaan ympäristössä olevia mahdollistajia ja tukijoita. Liikunnan ilo ja tämä on minun juttuni toi iloa elämään.

Onko sukupuolella välillä liikunnan maailmassa?

9AEE65BE-8F39-4533-A3A1-418F2CA4F762Seminaarissa pohdittiin, onko sukupuolella väliä? Kyllä on. Viime vuosina on puhuttu siitä, miten tavallisessakin urheilun maailmassa naisten sanomiset on ohitettu eikä naisten työtä ole arvostettu.
On tärkeää, että tasa-arvosta, arvostuksesta ja osallistumisesta keskustellaan myös vammaisurheilun ja – liikunnan piirissä. Päätöksenteossakaan ei juuri naisia näy. Tarvitsemme kannustavia tarinoita ja roolimalleja. Meidän on saatava hankkeita, joissa vammaisia naisia rohkaistaan ja voimaannutetaan ottamaan vastuuta ja rohkeasti osallistumaan myös päätöksentekoon yhdistys- ja järjestöelämässä.

Kiitos yhteistyökumppanit VAU ja Pajulahti. Olimme iloisia saamastamme Ahos-apurahasta, joka käytettiin rusettilaisten majoituskustannuksiin.


Jätä kommentti

Julkaisemme Vammaisfoorumi ry:n kyselyn

Vammaisfoorumi ry:n kysely vammaisten henkilöiden oikeuksien tilasta Suomessa

YK:ssa hyväksyttiin vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia koskeva yleissopimus jo kymmenen vuotta sitten. Sopimus tuli sitovaksi osaksi Suomen lainsäädäntöä kesäkuussa 2016. Suomen valtio antaa ensimmäisen raporttinsa YK:lle kesäkuussa 2018 toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt vammaissopimuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi.
Valtakunnalliset vammaisjärjestöt laativat rinnakkaisraportin, jossa arvioidaan vammaisten henkilöiden omasta näkökulmasta, miten YK:n vammaissopimuksen voimaantulo on vaikuttanut heidän elämäänsä. Kysely kattaa vammaissopimuksen aihealueet.
Rinnakkaisraporttia varten tarvitsemme vammaisilta henkilöiltä itseltään tietoja ja kokemuksia vuodesta 2016 lähtien. Vastatessasi kysymyksiin mieti vastauksiasi oman vammasi ja toimintarajoitteesi kannalta. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisina. Voit siis kirjoittaa hyvinkin henkilökohtaisista kokemuksistasi. Kirjoita tiiviisti, koska vastaustila on teknisistä syistä rajallinen. Kyselyn lopussa on vielä avoin tila, johon voit täydentää tai lisätä omia kokemuksiasi.
Toivomme mahdollisimman monen vammaisen henkilön vastaavan kyselyyn. Vastausaikaa on 30.5.2018 asti.
Pyydäthän tarvittaessa apua kyselyn täyttämiseen. Kyselyn voi myös tulostaa Kynnys ry:n verkkosivulta ja lähettää täytettynä ennen vastausajan päättymistä osoitteeseen: Kynnys ry Helsinki, Siltasaarenkatu 4, 5.krs, 00530 Helsinki.
Antamasi vastaukset ovat tärkeitä ja lisäävät osaltaan rinnakkaisraportin vaikuttavuutta.
Kyselyn on toteuttanut Vammaisfoorumi ry yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa.
Kiitämme Sinua avustasi tässä vammaisten henkilöiden oikeuksien puolustamiseksi järjestetyn hankkeen toteuttamisessa.
Arvostamme vastauksiasi!
VAMMAISFOORUMI ry:n puolesta
Sari Laiho Pirkko Mahlamäki
Hallituksen puheenjohtaja Pääsihteeri


Jätä kommentti

Naiset #digiajassa

Rusetti ry halusi perustamisen yhteydessä nopeasti mukaan naisverkostoihin. Liityimme Vammaisjärjestöjen naisverkostoon. Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) hyväksyi meidät 59. jäsenekseen 3.10. 2016. On mahtavaa kuulua järjestöön, jossa on yli 400 000 naista. Olemme osa naisliikkeen valtavirtaa ja haluamme tuoda näkökulmamme yhteisiin keskusteluihin. Olemme myös Invalidiliiton jäseniä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto syventyy tänä keväänä 22 hankekumppaninsa kanssa digitalisaation mahdollisuuksiin edistää sukupuolten tasa-arvoa. Naiset #digiajassa -kampanjassa digitalisaation asiantuntijat kertovat omien alojensa tasa-arvonäkökulmista sekä kokemistaan tasa-arvo-onnistumisista ja -haasteista. Ensimmäisenä ääneen pääsee naisverkosto Ompeluseuran perustaja ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n palvelujohtaja Maria Teikari.

Naiset digiajassa Teikari

Tervetuloa myös Naiset #digiajassa -seminaariin Eurooppasaliin 2.5.2018 kello 15–18. Seminaariin voi ilmoittautua osoitteessa https://goo.gl/forms/3iPMTFsqpa2TMEN62
#naisjärjestöt #digiajassa

Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén on Naisjärjestöjen Keskusliiton digityöryhmän jäsen. Anna-Stina vetää Rusetin oman ” Digi on the road ” hankkeen, jotta tulevaisuudessa digi-syrjäytymisellä ei olisi naisen kasvot.


Jätä kommentti

Tervetuloa polskimaan – iloinen vesijuoksutapahtuma La 7.4.2018

ILOINEN VESIJUOKSUTAPAHTUMA Lauantaina 7.4.2018 klo 10.00-13.00
NYT JUOSTAAN VEDESSÄ JA OPITAAN ERILAISIA TEKNIIKOITA.

Tapahtumassa tutustutaan myös siihen, miten välineillä saadaan voimaa vedestä.
Meitä opastaa fysioterapeutti, ammattivalmentaja Maarit Kurki.
Juoksutapahtuma pidetään Invalidiliiton Validia Kuntoutus Helsingissä osoitteessa Nordenskiöldinkatu 18 B.

Maksuttomaan tapahtumaan otetaan 15 tyttöä ja naista. Iloliikuttajille tapahtuma on täydennyskoulutusta.

Ilmoittautumiset 2.4.2018 mennessä marjapihnala@gmail.com
Jos sinulla on oma juoksuvyö, ota se mukaan. Tervetuloa!
Marja Pihnala
Rusetti ry

vesijuoksumainos[9600]


Jätä kommentti

Nettipyörillä – arjen digitaitoja

Invalidiliitto järjesti ” Virtaa yhdistysten digineuvontaan” kurssin 10–11.3.2018 Helsingissä, johon yhdistyksemme webmaster Anna-Stina Lindén yhdessä 20 innokkaan kanssa osallistui. Kurssi tarjosi materiaalia, välineitä ja vinkkejä sekä tukea verkostoitumiseen muiden digitoimijoiden kanssa.

Rusetti sai digihankkeeseen rahaa. Tarkoituksenamme on aloittaa syyskaudella “nettipyörillä”- hanke. Tarjoamme jäsenillemme maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden arkikäytössä. Rusetin vapaaehtoinen vertaisopastaja tarjoaa opastusta, jossa edetään opastettavan osaamisen mukaisesti.

Yleisimpiä opastusaiheita ovat laitteiden perusasetusten hallinta, sähköpostin opettelu, valokuvien siirtäminen ja lähettäminen, Internet-yhteydet, tiedonhaku, päivitykset, tietoturvakysymykset, sovellusten lataaminen ja niiden käytön opettelu. Myös laitteen hankintaan voi tulla kysymään neuvoja.

Sähköinen asiointi ja kirjautuminen eri palveluihin mietityttävät monia. Selvennämme vahvan tunnistautumisen periaatteita, autamme ymmärtämään termejä ja opastamme turvallisessa netin käytössä. Kun laitteen käyttö ja medianlukutaito kehittyvät, myös sähköisten palveluiden käyttöön tulee varmuutta.

Opastamme harrastuspohjalta parhaamme mukaan, kukin omien taitojensa mukaisesti. Jos asiat eivät ratkea, pyrimme ohjaamaan eteenpäin. Emme korjaa rikkoutuneita laitteita.

i-love-my-pc-my-friends-live-in-it”Kyllä minä voisin sitä tietokonetta vähän katsella, jos joku opettaisi. ”

Vertainen auttaa palvelujen ääreen. Apua saa esimerkiksi Kelan hakemusten täyttöön tai älypuhelimen käyttöön. Valtakirjan täyttämiseen, netin avulla tapahtuvaan pankkiasiointiin tai laboratorion ajanvarauksen tekoon. Yhä suurempi osa palveluista on netissä. Opastaja neuvoo eikä tee puolestasi.

Tutustutaan hakukone Googleen. Wikipedia tietosanakirjaan ja vaikkapa luetaan päivän nettilehdet. Opastusta sinun ehdoillasi. Opastusta henkilökohtaisesti sekä pienryhmissä.
Käänny luottamuksella puoleemme.
Digi kaikille!


Jätä kommentti

Naiset, tytöt digiajassa

Perjantaina 9.3.2018 klo 10.30 – 12.00 Naiset, tytöt ja digiosallisuus

Miten varmistetaan naisten ja tyttöjen yhtäläinen osallistuminen teknologisessa murroksessa? Miten digitalisaatiolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksia? Mitä EU:n tulisi tehdä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi?

Striimattu verkkolähetys kannattaa katsoa: www.facebook.com/Euroopanparlamentti/

DigiajassaOhjelma Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki

Avaus: kansanedustaja Eva Biaudet, hallituksen puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja päällikkö Jarmo Oikarinen, parlamentin Suomen-toimisto

Alustukset: Tietokirjailija ja toimittaja Tuuti Piippo: ”Naiset, jotka muuttavat maailmaa teknologian kautta” sekä tietokirjailija ja robotisaatioaktivisti Cristina Andersson: ”Kohti parempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa robottien avulla”

Paneelikeskustelussa: Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (kok., EPP), Liisa Jaakonsaari (sd., S&D), Pirkko Ruohonen-Lerner ja Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA).
Kommenttipuheenvuoro: hallituksen jäsen Satu Keiski-Toni, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Seminaarin juonsi pääsihteeri Marianne Heikkilä, Marttaliitto

Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén on Naisjärjestöjen Keskusliiton digi-työryhmän jäsen.


Jätä kommentti

Vammaisurheilun naiset rikkovat normeja

Vammaisurheilun parissa toimivat naiset ottivat varaslähdön naisten päivään (8.3.) tiistaina 6 maaliskuuta 2018 Yhdysvaltojen suurlähetystön ja VAU:n järjestämässä Valokeilassa vammaisurheilun naiset -keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa seurattiin Facebook Liven kautta Athletes without limits -keskustelua ja pohdittiin lasikattojen murtamista.

Keskustelijoista Rusetti ry:n Pirkko Justander totesi, että meillä Suomessa vammaisten lasikaton murtaa lähes poikkeuksetta mies. Naiset ovat olleet vähemmistö vähemmistössä, ainakin mitä tulee esikuvina olemiseen.

Istumalentopallovaikuttaja, entinen maajoukkuepelaaja Helena Skogström nosti esille vertaisuuden, jota samassa joukkueessa pelaavat naiset kokevat. Samasta vertaisuudesta puhui myös entinen paralympiauimari Reeta Lindeman, joka toimii tällä hetkellä Suomen Paralympiakomiteassa koordinaattorina. Monelle joukkue on se ympäristö, jossa itsensä kokee ensimmäistä kertaa ehjäksi ja vahvaksi.

Valokeilassa1[9150]

Kuva US Embassy Iida Jaakkola

Keskustelussa puhuttiin myös leimautumisesta, termeistä ja identiteetistä. Special Olympics -urheilija Sanna Sepponen kertoi kohtaamastaan ”kehari” tai ”downi” -nimittelystä, joka kertoo paljon yhteiskunnassamme olevista asenteista. Meillä on vielä matkaa siihen, että erilaisuus nähdään rikkautena. Jokainen voi kuitenkin toimia esimerkkinä ja rajojen rikkojana, kuten esimerkiksi HUN ry:n puheenjohtaja Anneli Iltanen, joka on itse näkövammaisena toiminut vammattomien vesijumpan ohjaajana jo vuosien ajan.

Omien esimerkkien lisäksi keskustelun aiheena oli YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus ja sen toteutuminen Suomessa. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi kuljetuspalveluilla voidaan vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen olla aktiivinen ja päästä osallistumaan. Tältä osin keskustelussa todettiin myös, että olemme kaukana valmiista ja toimivasta mallista, joten vaikuttamistyötä tarvitaan edelleen. Siinä onnistuminen on kiinni niin esimerkkinä toimivista aktiiveista kuin järjestöistä ja päätöksentekijöistä.

Suurlähetystö ja VAU totesivat, että tämä keskustelu oli hyvä aloitus sille työlle, jota aiheen parissa tullaan jatkamaan. Alkuperäinen teksti: Riikka Juntunen/ Vau


Jätä kommentti

Nainen nyt- järjestöyhteistyössä

KokoNAIS-seminaari 9.-10.3.2018 Pajulahdessa
Rikotaan rajoja ja lisätään naisenergiaa!

Vammaisurheilun ja -liikunnan tapahtuma Pajulahdessa teemana talviliikunta, hyvinvointi ja liikunnan hyvät haasteet.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille naisten liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille ja niille kenen mielestä miehiseen vammaisurheilun maailmaan tarvitaan lisää nais- ja tyttöenergiaa.

Tarjolla seminaarissa erilaista liikunnallista ohjelmaa, puheenvuoroja ja hemmotteluakin!
Seminaarin tavoitteena on avata näkökulmia vammaisten naisten liikkumiseen ja koota ideoita liikuntaa järjestäville.
Tapahtuman juontajana toimii VAU:n verkostokoordinaattori Tiina Siivonen.
Tapahtumassa on yleisavustajia.

Lempeästi lumella – Hyvänolon iltapäivä ja ilta
Ohjauksesta vastaavat Liikuntakeskus Pajulahden henkilökunta ja opiskelijat.
Lempeästi Lumella – hyvänolon talvitapahtuma 9.3. klo 15 alkaen
klo 14-15 saapuminen ja majoittuminen
klo 15.00 talvitapahtuman avaus kanoottirannassa nokipannukahvien merkeissä
klo 15-17 talvitapahtuma Kukkasjärven rannalla ja sään salliessa jäällä / lumella, ohjelmassa mm. lumenveistoa ja –maalausta, jääkolkkaa, pilkkiä, retkiluistelua, lumikenkäilyä, kelkkailua, kelkkahiihtoa- ja luistelua. Ohjauksesta vastaavat Pajulahden liikuntaneuvoja opiskelijat. Huonon sään sattuessa palloilusalissa liikuntaa.
Iltapäivän aikana on myös mahdollisuus hemmottelu hetkiin! Hierojaopiskelijat tarjoavat intialaista päähierontaa klo 15-18 . Varaa aika ajoissa koska paikkoja on rajoitetusti. Hinta 15€/30 min ja varaukset Hierontapolin numerosta 044-7755 338.
Kosmetologit antavat hemmotteluhoitoja klo 15-18. Ajanvaraus paikanpäällä. Hinta 15e / hoito.
Tapahtumassa on mukana yleisavustajia.
Ohjelmallinen illanvietto klo 19 alkaen Olympiakabinetissa (ravintola Kukkasen yhteydessä).

Nainet nytLauantain seminaari:
KokoNAIS-seminaari lauantaina sisältää puheenvuoroja liikunnasta ja urheilusta, liikunnan ja urheilun saavutettavuudesta, haasteista ja rajojen rikkomista liikunnassa.
Alustajina vammaisia naisia liikunnan ja urheilun kentältä ja kentän laidalta.
Lauantain aamupäivän puhujat pohtivat miltä naisen ruumiin pitää näyttää että kelpaa.
Lounaan jälkeen kootaan elämänkaaripaneli, kurkistetaan erilaisten naisten arkeen: mikä heitä motivoi liikkumaan tai urheiluun ja mistä se liikuntakipinä löytyy?
Päivän lopuksi kootaan toiveet ja lupaukset.

Seminaari näytetään suorana myös verkossa. Linkki ilmoitetaan myöhemmin.
Yhteistyössä: Liikuntakeskus Pajulahti
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
Rusetti ry – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Linkki alkuperäiseen Liikuntakeskus Pajulahden kirjoitukseen


Jätä kommentti

Vau nostaa esiin vammaisurheilun naiset

Helmikuuu 2018 |Klikkaa: Olympiakomitean uutiskirje:

VAU nostaa esiin vammaisurheilun naiset

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU järjestää naistenpäivän viikolla kaksi naisten vammaisurheiluun keskittyvää tapahtumaa.

Valokeilassa vammaisurheilun naiset -keskustelutilaisuus
Yhdysvaltain suurlähetystö ja VAU järjestävät Valokeilassa vammaisurheilun naiset -keskustelutilaisuuden tiistaina 6.3. klo 13-15 Yhdysvaltain suurlähetystöllä (Itäinen Puistotie 14). Tilaisuudessa keskustellaan vammaisten naisten liikuntamahdollisuuksista, mukaan pääsystä ja inkluusiosta. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumiset 1.3. mennessä riikka.juntunen@vammaisurheilu.fi

Vammaisurheilu

Kuva kaapattu Olympiakomitean uutiskirjeestä. Keskellä Rusetin Marja Pihnala pj.

KokoNAIS-seminaari
VAU ry ja vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry järjestävät vammaisten naisten liikuntaa käsittelevän seminaarin Liikuntakeskus Pajulahdessa lauantaina 10.3. Luvassa puheenvuoroja liikunnasta ja urheilusta, liikunnan ja urheilun saavutettavuudesta, haasteista ja rajojen rikkomista liikunnassa. Alustajina vammaisia naisia liikunnan ja urheilun kentältä ja kentän laidalta.

KokoNAIS-seminaari on tarkoitettu kaikille naisten liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille. Tavoitteena on avata näkökulmia vammaisten naisten liikkumiseen ja koota ideoita liikuntaa järjestäville.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen http://pajulahti.com/kokonaisseminaari/


Jätä kommentti

Se on mun sydämessä

491B86B2-DA22-4FCE-A8B2-CEA79F95D374Rusetin Pirkko Justander vastaanottaa jäsenhankintakampanjan palkinnon Invalidiliiton Terhi Jussilalta ja liiton uudelta puheenjohtajalta Pertti Laajalahdelta.

Nöyrä kiitos myös hyvästä yhteistyöstä. Tunnustus  kannustaa jatkuvaan aktiivisuuteen.

Sähköinen jäsenhakemus

 


Jätä kommentti

Nainen nyt!

KokoNAIS-seminaari 9.-10.3.2018 Liikuntakeskus PAJULAHTI, Nastola

Rikotaan rajoja ja lisätään naisenergiaa kaikille naisliikunnasta kiinnostuneille!

Naisten tapahtuma Pajulahdessa teemana talviliikunta, hyvinvointi ja liikunnan hyvät haasteet naisten päivän viikolla.

LEMPEÄSTI LUMELLA
Hyvänolon iltapäivä perjantaina:
Tutustutaan talviliikuntaan ja sen soveltamiseen: mm. kelkka­hiihto, potkukelkkailu, pilkkiminen, lumenveisto ja lumikenkäily.
Lisäksi: hierojaopiskelijat tarjoavat intialaista pää hierontaa klo 15-18 hintaan 15€. Varaa samalla oma aika hemmotteluun!

OHJELMALLINEN ILLANVIETTO
Saari-kabinetissa perjantai-iltana, komiikkaa ja kuohuvaa!

KokoNAIS-SEMINAARI
Lauantaina suunnattuna niille joiden mielestä miehiseen vammaisurheilun maailmaan tarvitaan lisää naisenergiaa. Aiheita naisliikunnasta, naiseudesta ja jaksamisesta. Puheenvuorojen alustajina vammaisia naisia liikunnan ja urheilun kentältä ja kentän laidalta.

Tapahtumassa on yleisavustajia.

Juontajana VAU ry:n verkostokoordinaattori Tiina Siivonen.

Rusettilaisten hinta ja ilmoittautuminen:

Rusetilla on 20 hengen kiintiö, joka on voimassa 8.1. saakka. Ilmoittautuneet saavat tapahtuman jäsenetuhintaan, joka selviää joulukuun puolivälin jälkeen. Silloin tiedämme, onko hakemuksemme mennyt läpi. Muutenkin VAU ja Pajulahti ovat tehneet kaiken saadakseen edullisen hinnan.

Ilmoittautumiset 8.1. 2017 mennessä marjapihnala@gmail.com
Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, avuntarve, ruokavaliotoiveet.
Pajulahden opiskelijat toimivat yleisavustajina.

( Yleinen hinta ja ilmoittautuminen ei koske rusettilaisia, mutta tiedoksi:

Koko seminaari pe-la alkaen 100€/hlö (2hh) sisältää ohjelman, ohjelman mukaiset ruokailut ja majoituksen kahden hengen huoneessa

Osaseminaareina:
Lempeästi Lumella pe 30€, sisältää ohjauksen ja illanvieton salaattibuffalla ja kuohuvalla
KokoNAIS-seminaari la 70€, sisältää seminaariohjelman, lounas ja kokouskahvin )

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma sivuiltamme
http://pajulahti.com/kokonaisseminaari/
VIRPI REMAHL puh. 044-77 55 350
virpi.remahl@pajulahti.com
Ilmoittautuminen ja maksu: Sivujemme kautta

Ryhmät ilmoittautuvat sähköpostitse Virpi Remahlille

Yhteistyössä:
Liikuntakeskus Pajulahti
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
Rusetti ry – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Pajulahti_OTC_logo_pysty Vaucropped-rusetti-vammaisten-naisten-valtakunnallinen-yhdistys-ii


Jätä kommentti

Naisten Linja ja Rusetti- itsevahvistuspäivä 30.9.2017

Feministinen itsepuolustus ja sointumaljarentoutus, uutta minulle
Naisten Linja ja Rusetti järjestivät Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän vammaisille naisille lauantaina 30.9.2017.

En tiennyt feministisestä itsepuolustuksesta mitään, joten en osannut odottaa mitään. Lähdin avoimin mielin ja päivän aikana huomasin, että vammaiset naiset joutuvat elämänsä varrella moniin tilanteisiin, joissa feministisestä itsepuolustuksesta olisi ollut hyötyä.

Feministinen itsepuolustus
Alustajana oli Anna Saipio. Feministinen itsepuolustus on itsepuolustuslajien opetusta ja käyttöä osana feminististä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Feministisen itsepuolustuksen lähtökohtana on feministinen analyysi yhteiskunnasta ja sen sukupuolittuneesta väkivallasta.
Feministinen itsepuolustus sai alkunsa Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ajatuksena oli, että siellä, missä on valtaa, on vastarintaa. 60-70 luvulla Yhdysvalloissa naiset alkoivat kyseenalaistaa monia asioita. He nostivat esiin sen, että kotityö estää heiltä toimeentulon tai että raiskaus ei ollut uhrin syy. Nämä ja monet muut henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteisiä naisille ja ne erosivat miesten kokemuksista. Samalla henkilökohtaisesta tuli poliittista. Naiset katsoivat, että miehet eivät ymmärtäneet heidän erityiskysymyksiään. Perinteinen itsepuolustus ei lähtenyt naisten tarpeista eikä antanut myöskään mahdollisuutta jakaa kokemuksia ryhmässä. Näin kehittyi feministinen itsepuolustus, joka levisi Länsi-Eurooppaan 1970-luvun lopussa ja Suomeen 1980-luvun alussa.

Naisten Linja

Pirkko Justander, Anna Saipio, Marja Pihnala

Feministinen itsepuolustus ryhmässä merkitsee sitä, että jokainen vetää omat rajansa siitä, mitä kertoo. Toisen henkilökohtaista kokemusta ei kerrota missään muodossa eteenpäin. Toinen sääntö on se, että jokainen tulee kuulluksi. Siksi ryhmät aloitetaan ja lopetetaan kierroksella. Myös hyvät selviytymiskeinot jaetaan. Toisten tukeminen on tärkeää. Kun puolustaa jonkun elämäntilannetta, puolustaa samalla kaikkien naisten elämäntilaa.
Tutustuimme minä-ruutuun eli elämäntilaruutuun. Monet asiat, joko minä itse tai ympäristö rajaa minuutta ja omaa käyttäytymistä monin tavoin. Tällaiset asiat pienentävät minäruutua ja murentavat itsetuntoa. On opittava vetämään rajat asioille, jotka pienentävät minua ihmisenä. Esim. seksistiset vitsit aiheuttavat kiusallisia tilanteita naisille. Uskaltaako asettua vastustamaan sitä, että vitsit ovat huonoja ja mollaavat naisia vai tyytyykö tilanteeseen, jossa muut nauravat vitsille, joka tuntuu typerältä?

Feministiseen itsepuolustukseen kuuluu kolmen askeleen metodi, jolla voit muuttaa ikävää tilannetta:
Nimeä! Esim. ”kätesi on reidelläni”.
Kritisoi! ”En pidä siitä”.
Vaadi muutosta! ”Ota kätesi pois nyt heti”.

Opimme myös hallintatekniikoita, joita erityisesti miehet käyttävät hallitakseen naisia. On muistettava, että myös naiset saattavat käyttää näitä tekniikoita. On tärkeää tunnistaa hallintatekniikat ja oppia käyttämään vastatekniikoita.
Tällaisia hallintatekniikoita, jotka usein ovat tiedostamattomia ovat: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, tiedon pimittäminen, kaksoisrangaistus (teit niin tai näin, niin pieleen meni. Esim. nainen, joka lähtee hakemaan lastaan päiväkodista heti työajan päätyttyä on laiska eikä jousta. Jos et hae lastasi heti, olet huono äiti.) sekä häpäiseminen ja syyllistäminen.

Feministisestä itsepuolustuksesta voi lukea lisää: Lisa Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.
Sunniva Drake: Naisten itsepuolustus, ota yö takaisin.

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Naisten Linjalla on moninaisuuspäivystys numerossa 0800 02400. Puhelinpalvelu on naisille, joiden on esim. vammaisuuden, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi vaikeampaa saada tukea tai keskusteluapua kohdatessaan väkivaltaa. Väkivalta voi olla muutakin kuin seksuaalista väkivaltaa esim. rakenteellista.

Jutta Niala

Jutta Niala

Sointumaljarentoutus
Jutta Niala veti 25 minuutin sointumaljarentoutuksen, joka oli minulle uusi ja miellyttävä kokemus. Metallikuppien pehmeät soinnut veivät mennessään. Olin kuin tyhjiössä miellyttävien äänien ympäröimänä. Olo oli virkistynyt. Mukava kokemus.

Marja Pihnala, pj.


Jätä kommentti

Sä 18-25 nainen oot paras- päivä 29.10.2017- Tervetuloa!

SÄ OOT PARAS!

HEI SINÄ 18- 25 VUOTIAS NUORI NAINEN. KIINNOSTAAKO YHTEINEN KIVA PÄIVÄ, JOLLOIN PÄÄSISIT TAPAAMAAN MUITA NUORIA NAISIA JA POHTIMAAN SITÄ, MIKÄ TEKEE JUURI SINUSTA ERITYISEN, IHANAN JA PARHAAN JUURI ITSENÄSI?

RUSETTI- VAMMAISTEN NAISTEN VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS, JÄRJESTÄÄ NUORTEN NAISTEN PÄIVÄN,

29.10.17, OSOITTEESSA HIY, VOUDINTIE 6, HELSINKI,
TEEMOILLA ITSETUNTO, KAUNEUS JA HYVÄ OLO.

OHJELMASSA ON KESKUSTELUA ITSETUNNOSTA JA IHMISSUHTEISTA, KIVAA KAUNEUDEN PARISSA SEKÄ HYVÄÄ RUOKAA.

(Omavastuuosuus 10e)
TERVETULOA yli järjestörajojen!

Ilmoittautumiset ruoka-ainerajoitteineen 23.10.17 mennessä
pirkko.j@luukku.com. Lisätiedot: 0453131050/Tiia


Jätä kommentti

Tyttöjen tie tähtiin- Vau tapahtuma Rovaniemellä 11.10.2017

Kansainvälisenä tyttöjen päivänä, keskiviikkona 11. lokakuuta 2017 järjestetään erityisesti tytöille suunnattu Tyttöjen Tie Tähtiin -kokeilutapahtuma, jossa voi tutustua erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin ja löytää oman juttunsa. Tapahtuma järjestetään klo 17–20 Rovaniemellä, Lapin urheiluopistolla (Hiihtomajantie 2).

Tapahtumassa on kokeiltavana mm. keilailua, kiipeilyä, sokkopingistä sekä muita hauskoja lajeja ja sovelluksia. Tavattavissa on myös talviparalympialaisiin valmistautuva kelkkahiihtäjä Sini Pyy.

Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille itsensä tytöksi mieltäville.  Tule mukaan ja tuo sisarukset ja kaverit myös!
Tapahtuman järjestävät Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU sekä Suomen Paralympiakomitea.
Lisätiedot: Jarno Saapunki, puh. 040 737 5882, jarno.saapunki@vammaisurheilu.fi

Tämä artikkeli järjestöyhteistyössä… toim. huom.