Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Invalidiliitto kouluttaa jäseniä syksy 2018

” Invalidiliiton koulutusten tavoitteena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten oikeuksien toteutumista arjessa, lisätä tietoisuutta vammaisuudesta sekä ylläpitää ja uudistaa järjestön toimintavalmiuksia. Kurssit ovat edullisia – varsinkin Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Viikonloppukursseihin sisältyy täysihoito. Jäsenistölle liitto korvaa myös matkakuluja järjestökoulutuksen käytäntöjen mukaisesti. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita liiton maksuttomiin webinaareihin.

Tarjolla • kursseja, seminaareja, verkkokursseja ja webinaareja • tilauskoulutusta yhdistyksille, yhteisöille ja yrityksille • kaikille avointa sekä vain jäsenistölle suunnattua koulutusta. ”
Klikkaa: ILMOITTAUTUMINEN JA KURSSIOHJELMAT

wp_20180812_11_17_10_rich-e1534063095960.jpg

Invalidiliitto kouluttaa syksy 2018


Jätä kommentti

Mahdottomasta mahdollista

KokoNaiset Nastolassa
Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU, Pajulahden liikuntakeskus ja Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjestivät naisten viikon liikuntatapahtuman Nainen nyt KokoNais-seminaarin 9.-10.3.2018 Pajulahdessa. Rusettilaisia oli mukana 21.

file-1 (1)Lempeästi lumella
Perjantaina kokoonnuimme Pajulahden Kukkasjärven rantaan teemalla Lempeästi lumella. Nokipannukahvi lämmitti ja tuli räiskyi. Aurinkoisella jäällä erilaiset jää- ja potkukelkat odottivat kokeilijoita. Toiset luistelivat retkiluistimilla ja toiset pelasivat jääkolkkaa rannan pienpeliareenalla. Ranta ei ollut esteetön, mutta opiskelijat vetivät ja työnsivät jokaisen innokkaan kokeilijan jäälle. Lempeästi lumella oli nimensä veroinen tapahtuma.
Naiset pääsivät nauttimaan myös intialaisesta päähieronnasta ja kosmetologin hoidoista.
Illalla oli yhteinen illanvietto, jossa juotiin naisten päivän viikon kunniaksi kuplivaa, syötiin herkullisia salaatteja, tutustuttiin toisiimme ja nautittiin hulvattomasta stand-up esityksestä.

lumella[8704]Mahdottomasta mahdollista
Lauantaiaamu alkoi tiukalla aamujumpalla. Kello kymmenen KokoNais-seminaariin osallistui viitisenkymmentä naista. Päivän avasi videotervehdyksellä Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja Päivi Aalto-Nevalainen, joka korosti liikuntalain ja yhdenvertaisuuslain merkitystä. Hän kertoi, että vammaisten ihmisten liikunnasta kaivataan lisää tietoa. Hän piti tärkeänä sitä, että mietitään, miten liikuntakulttuurimme voisi olla tasa-arvoisempaa.
Sitten kuuntelimmekin nuorten naisurheilijoiden tarinoita. Esiintyjinä oli Anna Laitinen, yleisurheilija Ronja Oja, ratsastaja Lilli Vehmas, urheilija Lotta Pukkila, ratakelaaja Amanda Kotaja ja tanssija Birgitta Starast.

A06B03D0-6F8B-43A4-8EA8-CEE4C83535DDLopuksi kuultiin Pirkko Justanderin alustus. Hän kertoi olevansa sohvaperuna, joka pikkuhiljaa on innostumassa liikunnasta. Hän kävelee kerrostalonsa kellarikäytävillä rollaattorinsa kanssa muistojen Bulevardilla ja harrastaa helppoa punttijumppaa, joka kasvattaa habaa.
Eri-ikäisten naisten tarinat olivat inspiroivia. Tarinoista kuuli, että vammaisten naisten osallistuminen liikuntaan ja urheiluun lisää itseluottamusta, osallistaa monin tavoin ja voimaannuttaa. Urheilulla oli jokaiselle nuorelle naiselle käänteentekevä merkitys; suhtautuminen maailmaan ja itseen muuttui. Kaikille liikunta ja urheilu olivat tuoneet tunteen elämässä pärjäämisestä.

Urheilu oli merkinnyt yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, uuden oppimista, itsensä haastamista ja voittamista sekä onnistumista. Upeaa on ollut vertaistuki ja samanhenkisten ystävien löytäminen. Liikunnalla on ollut tietysti myös terveydellisiä vaikutuksia. Tulee hyvä mieli, kroppa voi hyvin, nukkuu paremmin ja paino pysyy kurissa.

Haasteita oli jokaisen tiellä ollut vaikka millaisia. Kaiken kaikkiaan tarinoista tuli selvästi esiin se, ettei mikään ole mahdotonta. Tarvitaan ympäristössä olevia mahdollistajia ja tukijoita. Liikunnan ilo ja tämä on minun juttuni toi iloa elämään.

Onko sukupuolella välillä liikunnan maailmassa?

9AEE65BE-8F39-4533-A3A1-418F2CA4F762Seminaarissa pohdittiin, onko sukupuolella väliä? Kyllä on. Viime vuosina on puhuttu siitä, miten tavallisessakin urheilun maailmassa naisten sanomiset on ohitettu eikä naisten työtä ole arvostettu.
On tärkeää, että tasa-arvosta, arvostuksesta ja osallistumisesta keskustellaan myös vammaisurheilun ja – liikunnan piirissä. Päätöksenteossakaan ei juuri naisia näy. Tarvitsemme kannustavia tarinoita ja roolimalleja. Meidän on saatava hankkeita, joissa vammaisia naisia rohkaistaan ja voimaannutetaan ottamaan vastuuta ja rohkeasti osallistumaan myös päätöksentekoon yhdistys- ja järjestöelämässä.

Kiitos yhteistyökumppanit VAU ja Pajulahti. Olimme iloisia saamastamme Ahos-apurahasta, joka käytettiin rusettilaisten majoituskustannuksiin.


Jätä kommentti

Tervetuloa polskimaan – iloinen vesijuoksutapahtuma La 7.4.2018

ILOINEN VESIJUOKSUTAPAHTUMA Lauantaina 7.4.2018 klo 10.00-13.00
NYT JUOSTAAN VEDESSÄ JA OPITAAN ERILAISIA TEKNIIKOITA.

Tapahtumassa tutustutaan myös siihen, miten välineillä saadaan voimaa vedestä.
Meitä opastaa fysioterapeutti, ammattivalmentaja Maarit Kurki.
Juoksutapahtuma pidetään Invalidiliiton Validia Kuntoutus Helsingissä osoitteessa Nordenskiöldinkatu 18 B.

Maksuttomaan tapahtumaan otetaan 15 tyttöä ja naista. Iloliikuttajille tapahtuma on täydennyskoulutusta.

Ilmoittautumiset 2.4.2018 mennessä marjapihnala@gmail.com
Jos sinulla on oma juoksuvyö, ota se mukaan. Tervetuloa!
Marja Pihnala
Rusetti ry

vesijuoksumainos[9600]


Jätä kommentti

Nainen nyt!

KokoNAIS-seminaari 9.-10.3.2018 Liikuntakeskus PAJULAHTI, Nastola

Rikotaan rajoja ja lisätään naisenergiaa kaikille naisliikunnasta kiinnostuneille!

Naisten tapahtuma Pajulahdessa teemana talviliikunta, hyvinvointi ja liikunnan hyvät haasteet naisten päivän viikolla.

LEMPEÄSTI LUMELLA
Hyvänolon iltapäivä perjantaina:
Tutustutaan talviliikuntaan ja sen soveltamiseen: mm. kelkka­hiihto, potkukelkkailu, pilkkiminen, lumenveisto ja lumikenkäily.
Lisäksi: hierojaopiskelijat tarjoavat intialaista pää hierontaa klo 15-18 hintaan 15€. Varaa samalla oma aika hemmotteluun!

OHJELMALLINEN ILLANVIETTO
Saari-kabinetissa perjantai-iltana, komiikkaa ja kuohuvaa!

KokoNAIS-SEMINAARI
Lauantaina suunnattuna niille joiden mielestä miehiseen vammaisurheilun maailmaan tarvitaan lisää naisenergiaa. Aiheita naisliikunnasta, naiseudesta ja jaksamisesta. Puheenvuorojen alustajina vammaisia naisia liikunnan ja urheilun kentältä ja kentän laidalta.

Tapahtumassa on yleisavustajia.

Juontajana VAU ry:n verkostokoordinaattori Tiina Siivonen.

Rusettilaisten hinta ja ilmoittautuminen:

Rusetilla on 20 hengen kiintiö, joka on voimassa 8.1. saakka. Ilmoittautuneet saavat tapahtuman jäsenetuhintaan, joka selviää joulukuun puolivälin jälkeen. Silloin tiedämme, onko hakemuksemme mennyt läpi. Muutenkin VAU ja Pajulahti ovat tehneet kaiken saadakseen edullisen hinnan.

Ilmoittautumiset 8.1. 2017 mennessä marjapihnala@gmail.com
Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, avuntarve, ruokavaliotoiveet.
Pajulahden opiskelijat toimivat yleisavustajina.

( Yleinen hinta ja ilmoittautuminen ei koske rusettilaisia, mutta tiedoksi:

Koko seminaari pe-la alkaen 100€/hlö (2hh) sisältää ohjelman, ohjelman mukaiset ruokailut ja majoituksen kahden hengen huoneessa

Osaseminaareina:
Lempeästi Lumella pe 30€, sisältää ohjauksen ja illanvieton salaattibuffalla ja kuohuvalla
KokoNAIS-seminaari la 70€, sisältää seminaariohjelman, lounas ja kokouskahvin )

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma sivuiltamme
http://pajulahti.com/kokonaisseminaari/
VIRPI REMAHL puh. 044-77 55 350
virpi.remahl@pajulahti.com
Ilmoittautuminen ja maksu: Sivujemme kautta

Ryhmät ilmoittautuvat sähköpostitse Virpi Remahlille

Yhteistyössä:
Liikuntakeskus Pajulahti
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
Rusetti ry – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Pajulahti_OTC_logo_pysty Vaucropped-rusetti-vammaisten-naisten-valtakunnallinen-yhdistys-ii


Jätä kommentti

Naisten Linja ja Rusetti- itsevahvistuspäivä 30.9.2017

Feministinen itsepuolustus ja sointumaljarentoutus, uutta minulle
Naisten Linja ja Rusetti järjestivät Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän vammaisille naisille lauantaina 30.9.2017.

En tiennyt feministisestä itsepuolustuksesta mitään, joten en osannut odottaa mitään. Lähdin avoimin mielin ja päivän aikana huomasin, että vammaiset naiset joutuvat elämänsä varrella moniin tilanteisiin, joissa feministisestä itsepuolustuksesta olisi ollut hyötyä.

Feministinen itsepuolustus
Alustajana oli Anna Saipio. Feministinen itsepuolustus on itsepuolustuslajien opetusta ja käyttöä osana feminististä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Feministisen itsepuolustuksen lähtökohtana on feministinen analyysi yhteiskunnasta ja sen sukupuolittuneesta väkivallasta.
Feministinen itsepuolustus sai alkunsa Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ajatuksena oli, että siellä, missä on valtaa, on vastarintaa. 60-70 luvulla Yhdysvalloissa naiset alkoivat kyseenalaistaa monia asioita. He nostivat esiin sen, että kotityö estää heiltä toimeentulon tai että raiskaus ei ollut uhrin syy. Nämä ja monet muut henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteisiä naisille ja ne erosivat miesten kokemuksista. Samalla henkilökohtaisesta tuli poliittista. Naiset katsoivat, että miehet eivät ymmärtäneet heidän erityiskysymyksiään. Perinteinen itsepuolustus ei lähtenyt naisten tarpeista eikä antanut myöskään mahdollisuutta jakaa kokemuksia ryhmässä. Näin kehittyi feministinen itsepuolustus, joka levisi Länsi-Eurooppaan 1970-luvun lopussa ja Suomeen 1980-luvun alussa.

Naisten Linja

Pirkko Justander, Anna Saipio, Marja Pihnala

Feministinen itsepuolustus ryhmässä merkitsee sitä, että jokainen vetää omat rajansa siitä, mitä kertoo. Toisen henkilökohtaista kokemusta ei kerrota missään muodossa eteenpäin. Toinen sääntö on se, että jokainen tulee kuulluksi. Siksi ryhmät aloitetaan ja lopetetaan kierroksella. Myös hyvät selviytymiskeinot jaetaan. Toisten tukeminen on tärkeää. Kun puolustaa jonkun elämäntilannetta, puolustaa samalla kaikkien naisten elämäntilaa.
Tutustuimme minä-ruutuun eli elämäntilaruutuun. Monet asiat, joko minä itse tai ympäristö rajaa minuutta ja omaa käyttäytymistä monin tavoin. Tällaiset asiat pienentävät minäruutua ja murentavat itsetuntoa. On opittava vetämään rajat asioille, jotka pienentävät minua ihmisenä. Esim. seksistiset vitsit aiheuttavat kiusallisia tilanteita naisille. Uskaltaako asettua vastustamaan sitä, että vitsit ovat huonoja ja mollaavat naisia vai tyytyykö tilanteeseen, jossa muut nauravat vitsille, joka tuntuu typerältä?

Feministiseen itsepuolustukseen kuuluu kolmen askeleen metodi, jolla voit muuttaa ikävää tilannetta:
Nimeä! Esim. ”kätesi on reidelläni”.
Kritisoi! ”En pidä siitä”.
Vaadi muutosta! ”Ota kätesi pois nyt heti”.

Opimme myös hallintatekniikoita, joita erityisesti miehet käyttävät hallitakseen naisia. On muistettava, että myös naiset saattavat käyttää näitä tekniikoita. On tärkeää tunnistaa hallintatekniikat ja oppia käyttämään vastatekniikoita.
Tällaisia hallintatekniikoita, jotka usein ovat tiedostamattomia ovat: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, tiedon pimittäminen, kaksoisrangaistus (teit niin tai näin, niin pieleen meni. Esim. nainen, joka lähtee hakemaan lastaan päiväkodista heti työajan päätyttyä on laiska eikä jousta. Jos et hae lastasi heti, olet huono äiti.) sekä häpäiseminen ja syyllistäminen.

Feministisestä itsepuolustuksesta voi lukea lisää: Lisa Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.
Sunniva Drake: Naisten itsepuolustus, ota yö takaisin.

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Naisten Linjalla on moninaisuuspäivystys numerossa 0800 02400. Puhelinpalvelu on naisille, joiden on esim. vammaisuuden, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi vaikeampaa saada tukea tai keskusteluapua kohdatessaan väkivaltaa. Väkivalta voi olla muutakin kuin seksuaalista väkivaltaa esim. rakenteellista.

Jutta Niala

Jutta Niala

Sointumaljarentoutus
Jutta Niala veti 25 minuutin sointumaljarentoutuksen, joka oli minulle uusi ja miellyttävä kokemus. Metallikuppien pehmeät soinnut veivät mennessään. Olin kuin tyhjiössä miellyttävien äänien ympäröimänä. Olo oli virkistynyt. Mukava kokemus.

Marja Pihnala, pj.


Jätä kommentti

Sä 18-25 nainen oot paras- päivä 29.10.2017- Tervetuloa!

SÄ OOT PARAS!

HEI SINÄ 18- 25 VUOTIAS NUORI NAINEN. KIINNOSTAAKO YHTEINEN KIVA PÄIVÄ, JOLLOIN PÄÄSISIT TAPAAMAAN MUITA NUORIA NAISIA JA POHTIMAAN SITÄ, MIKÄ TEKEE JUURI SINUSTA ERITYISEN, IHANAN JA PARHAAN JUURI ITSENÄSI?

RUSETTI- VAMMAISTEN NAISTEN VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS, JÄRJESTÄÄ NUORTEN NAISTEN PÄIVÄN,

29.10.17, OSOITTEESSA HIY, VOUDINTIE 6, HELSINKI,
TEEMOILLA ITSETUNTO, KAUNEUS JA HYVÄ OLO.

OHJELMASSA ON KESKUSTELUA ITSETUNNOSTA JA IHMISSUHTEISTA, KIVAA KAUNEUDEN PARISSA SEKÄ HYVÄÄ RUOKAA.

(Omavastuuosuus 10e)
TERVETULOA yli järjestörajojen!

Ilmoittautumiset ruoka-ainerajoitteineen 23.10.17 mennessä
pirkko.j@luukku.com. Lisätiedot: 0453131050/Tiia


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.