Yhteenvetoa Rusetin hallituksen toisesta kokouksesta, joka pidettiin 16.2. 2019:
Yhdistyksen facella on säännöt.
Ahos- säätiön urakka on tehty. Seuraava askel on, että helposti mallinnettava liikuntatapahtuman aineisto videoklippeineen tulee Rusetin nettisivuille. Sieltä ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Rusetin asiantuntijajäseninä jatkavat Pirkko Mahlamäki ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen Uutena jäsenenä toivotamme tervetulleeksi Leena Ruusuvuoren, joka on pitkäaikainen Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja, nyt emerita.
Yhdistyksen kevätkokous on Helsingissä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa 28.4.2019 klo: 14-16.
Syyskokous on Tampereella la.23.11.2019 kl:12-14. Paikka on vielä sopimatta. Rita on etsinyt meille useita vaihtoehtoja.
Invalidiliitto järjestää Naisten woimaviikonlopun Turussa. Teemoina seksuaalisuus, äitiys ja perhe 27.–28.4.2019. Kohderyhmä on Invalidiliiton jäsenyhdistysten kaikenikäiset naisjäsenet. Hinta on 50 € (sisältää täysihoidon). Ohjelma ja ilmoittautuminen 5.4. mennessä. https://kilta.invalidiliitto.fi/kurssikalenteri/kurssitiedot.aspx?id=372&kaid=
Hallituksen seuraava kokous on la.16.3. Saa laittaa terveisiä!
27-28.4.2019 Invalidiliiton Naisten Woimaviikonloppu, Turku
NAISTEN WOIMAVIIKONLOPPU – TEEMOINA SEKSUAALISUUS, ÄITIYS JA PERHE Aika ja paikka: 27.−28.4.2019 Linnasmäki, Turku Tavoite: Saat tietoa vammaisten naisten seksuaalioikeuksista, jaat ajatuksia ja vertaistukea vammaisena naisena ja/tai äitinä toimimisesta Kohderyhmä: Invalidiliiton jäsenyhdistysten kaikenikäiset naisjäsenet Hinta: 50 € sisältää täysihoidon Ilmoittautuminen: 5.4. mennessä
15.6.2019 Tuettujen lomien haku 3kk ennen – Invalidiliiton ja MTLH:n järjestämät tuetut lomat
15-20.9.2019 Voimaa vertaisuudesta, apua tarvitseville naisille, Mikkeli, Kyyhkylä Oy
Tuetut lomat- Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry järjestää yhteistyössä Invalidiliiton kanssa eri teemojen ympärille rakennettuja lomia, jotka toteutetaan STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) tuella.
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!
Tampere
Kuusisto
Kouvola
Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.
Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.
Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.
Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.
Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.
Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.
MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?
Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.
Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.
Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.
Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.
Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.
Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.
On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.
TIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!
Marja Pihnala pj
Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.
13.5.2017 iloinen ja energinen 30 hengen porukka kokoontui Scandic City Tampereelle.
Kuvassa keskellä lattialla istuu joogaopettaja Heidi Viheriälä, joka on kehitellyt vammaisille soveltuvan tuolijoogan. Kuvasta puuttuu niitä, joiden oli lähdettävä taipaleelle aiemmin.
Päivämme alkoi klo 11 ja päättyi klo 16.30. Tavoitteena oli tutustua tuolijoogaan, voimaantua, löytää vinkkejä onnelliseen elämään ja lauleskella. Kiitämme Invalidiliittoa, joka myönsi Rusetille hankeavustusta hyvinvointikiertueeseen. Jäi harmittamaan, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Päivästä vastasivat Pirkko Justander, Heidi Viheriälä, Kirsi Maria Mustonen ja Marja Pihnala.
”Onpa hienoa kuulua Rusetteihin. Vallan mahtava matka Tampereelle. Aloitus Heidin joogalla. Asiaa oli paljon, tyhmä pää oli ihan hukassa. Marjan vertaistuen voimaantumisesta oli mahtava ja Pirkon huumorillakin höystetty Hyvän mielen oppitunti todisti, että onnellisuutta voi opiskella. Lopuksi Kirsin johdatuksella laulettiin ja vaihdettiin kokemuksia, välillä syötiin ja kahviteltiin. Uusia tuttavuuksia tuli paljon vaikka nimet on vieläkin päässäni sekaisin. ” näin kommentoi osallistuja Leila Lehtinen Helsingistä.
TUOLIJOOGAA
Jooga on itsehoitomenetelmä, jonka avulla voi hoitaa sekä kehoaan että mieltään, se on kehon ja mielen yhteistyötä. Useimmat vammaiset naiset eivät pysty menemään tavalliseen joogaan. Heidi Viheriälän kehittämä tuolijooga tuo tälle kentälle yhdenvertaisuutta. Menetelmässä henkilön ei tarvitse kyetä liikkumaan, vaan mielikuvien ja hengityksen avulla vaikeavammainenkin ihminen voi osallistua.
Heidi Viheriälän mukaan tuolijooga on istuen tehtyä sovellettua joogaa. Sen avulla henkilö, jolla on esim. jonkin tyyppinen liikuntarajoite saa joogaharjoituksesta täysin samat hyödyt kuin rajoitteeton henkilö saa seisten tehtävästä joogasta. Päivän aikana totesimme, että harmillista oli, että jos on epilepsia, ei tuolijoogaan voinut osallistua.
Tuolijoogan Suomeen kehitellyt Heidi Viheriälä sai massiivisen aivoinfarktin vuonna 2004. Hän halvaantui ja tasapaino katosi. Pari vuotta myöhemmin hän meni rollaattorin avulla kokeilemaan joogaa. Hän on vammautumisensa jälkeen kouluttautunut Suomen joogaliiton SJL jooganopettajaksi Suomen joogaopistolla Saarijärvellä. Nykyisin hän kiertää ohjaamassa joogaa ja tuolijoogaa eri yhdistyksissä.
Päivän aikana porukka ei jäänyt hiljaiseksi, sillä jokainen pääsi ääneen ryhmätöissä. Tässä emme voi kertoa ryhmätyöpohdinnoista, sillä niin Kaarinassa kuin Kouvolassakin toteutamme päivät saman sisältöisinä.
Täysin palkein laulettiin Kirsi Maria Mustosen vetämänä. Kirsi Maria on itsekin rusettilainen.
Kuvassa Milla Ilonen ja Aila Peräjoki. Millalla oli kortti, jossa kehitysmaan nainen kantaa kuormaa päänsä päällä. Milla sanoi, että meillä vammaisilla naisilla on monenlaisia taakkoja kannettava. Selviydymme niistä yhdessä jakamalla kokemuksia ja voimaantumalla. Aila toimi vapaaehtoisena yleisavustajana.
Tamperelaisen ja Rusetin hallituksen jäsenen Rita Järvisen kommentti päivästä:
”Päivä oli upea ja tykkäsin. Päivässä oli paljon kaikkea. Pirkon esitys oli niin hyvä, että olisi sinällään riittänyt. Jooga oli hyvä ja mielenkiintoinen. Kokonaisuutena päivä oli hyvä. Musiikkia voisi olla tipoteltuna siellä täällä.
Jatkamme Rusetin hyvinvointikiertuetta Kaarinassa Koivukankareella 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017.
Invalidiliiton- Moninainen, Wertaisuutta, Onnistumisia, Woimaantumista- Invalidiliiton Women of the World tapahtuma pidettiin lauantaina 11.3.2017 Tampereella. Seminaarissa iloittiin ja voivoteltiin Onneli Wäckin johdolla. Kuultiin seksologi Tanja Rothin alustus monivaiheisesta seksuaalisuudesta. Pohdittiin ryhmissä vertaisuutta, onnistumisia ja voimaantumista naisen eri elämänvaiheissa. Työpajat käsittelivät lapsuutta ja nuoruutta, aikuisuutta ja ikääntymistä. Itse osallistuin ikääntymistä pohtineeseen työpajaan.
Sitten levittäydyttiin WOW- tapahtumaan. Itse kävin murskaamassa lasikaton. Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideoima ja toteuttama installaatio, jossa kävijä pääsi rikkomaan lasikaton. Kyllä, sai tosissaan iskeä lasia. Lasikattoja kohtaavat niin vammaiset kuin vammattomatkin naiset. Kuuntelin myös iso läski keskustelun, jossa kerrottiin siitä, että yllättävän monella tuntuu olevan mielipide naisten painosta, ulkonäöstä ja kullekin soveltuvasta pukeutumisesta. Kuuntelin jonkin aikaa päiväkirjaklubilla teinikokemuksia. Niinpä niin, oliko se nuoruus silloin yhtä hurjaa kuin luetuissa päiväkirjoissa? Lopuksi kuuntelin päälavan Vaikuttavia naisia- keskustelun, jossa mm. kirjailija Marja Korhonen ( itse neliraajahalvaantunut ). Häneltä ilmestyy kahden viikon päästä kirja Sydämeen tatuoitu. Keskustelussa Marjan lisäksi Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila ja kirjailija yrittäjä Ronja Salmi jakoivat tarinansa- miten minusta tuli minä. Ilosen Milla kertoi osallistuneensa työpajaan Hauska nainen ja muita mahdottomuuksia. Huumori työpajassa jokainen otti tilaa, piti ääntä ja ylitti häpeän kynnyksen. Näyttelijä, humoristi Sanna Stellan työpaja oli poskettoman hauska, kertoi Milla. Rusettilaiset olivat mukana menossa… Marja Pihnala pj.
TIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!
Kuvassa keskellä lattialla istuu joogaopettaja Heidi Viheriälä, joka on kehitellyt vammaisille soveltuvan tuolijoogan. Kuvasta puuttuu niitä, joiden oli lähdettävä taipaleelle aiemmin.
Päivän aikana porukka ei jäänyt hiljaiseksi, sillä jokainen pääsi ääneen ryhmätöissä. Tässä emme voi kertoa ryhmätyöpohdinnoista, sillä niin Kaarinassa kuin Kouvolassakin toteutamme päivät saman sisältöisinä.
Kiitos tukijat ! Invalidiliitto ja TSL- Työväen Sivistys Liitto
Sitten levittäydyttiin WOW- tapahtumaan. Itse kävin murskaamassa lasikaton. Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideoima ja toteuttama installaatio, jossa kävijä pääsi rikkomaan lasikaton. Kyllä, sai tosissaan iskeä lasia. Lasikattoja kohtaavat niin vammaiset kuin vammattomatkin naiset. Kuuntelin myös iso läski keskustelun, jossa kerrottiin siitä, että yllättävän monella tuntuu olevan mielipide naisten painosta, ulkonäöstä ja kullekin soveltuvasta pukeutumisesta. Kuuntelin jonkin aikaa päiväkirjaklubilla teinikokemuksia. Niinpä niin, oliko se nuoruus silloin yhtä hurjaa kuin luetuissa päiväkirjoissa? Lopuksi kuuntelin päälavan Vaikuttavia naisia- keskustelun, jossa mm. kirjailija Marja Korhonen ( itse neliraajahalvaantunut ). Häneltä ilmestyy kahden viikon päästä kirja Sydämeen tatuoitu. Keskustelussa Marjan lisäksi Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila ja kirjailija yrittäjä Ronja Salmi jakoivat tarinansa- miten minusta tuli minä. Ilosen Milla kertoi osallistuneensa työpajaan Hauska nainen ja muita mahdottomuuksia. Huumori työpajassa jokainen otti tilaa, piti ääntä ja ylitti häpeän kynnyksen. Näyttelijä, humoristi Sanna Stellan työpaja oli poskettoman hauska, kertoi Milla. Rusettilaiset olivat mukana menossa… Marja Pihnala pj.