Invalidiliiton Vammaisten naisten woimaviikonloppua vietetään kansainvälisen naistenpäivän aikaan Tampereella 7. – 8.3.2020. Viikonlopun aikana keskustellaan ja jaetaan kokemuksia erilaisista naisia koskettavista teemoista: seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy, itsensä puolustaminen, jämäkkyys ja voimaantuminen. Viikonloppu on suunnattu Invalidiliiton jäsenyhdistysten naisjäsenille. Invalidiliitto korvaa matkakulut järjestökoulutuksen käytäntöjen mukaisesti.
Rusetti maksaa 10:lle täysjäsenelle osallistumismaksun (50 euroa) Invalidiliiton naisten tapahtumaan. Hakemuksen kohtaan: ”Täytä vain, jos et itse maksa osallistumismaksua” tarvitset Rusetista tietoja. Kysy ne puheenjohtajalta, pirkko.j@luukku.com tai 050 525 41 83, mieluummin tekstiviestillä.
HUOM! Liitto tekee varsinaiset valinnat. Naisia kutsutaan ympäri Suomen ja ensikertalaisia etenkin. Muistathan perustella miksi tahdot kurssille mukaan. Se lisää mahdollisuuksiasi tulla valituksi.
Rusetin syyskokous Tampereella 23.11.2019 valitsi vuoden 2020 hallituksen: Puheenjohtaja: Pirkko Justander (Helsinki) Varapuheenjohtaja: Marja Pihnala (Helsinki)
Hallituksen jäsenet (aakkosjärjestys)
Selda Demirtas (Helsinki)
Rita Järvinen (Tampere)
Kristiina Karhos (Helsinki)
Maija Karhunen (Helsinki)
Reija Lampinen (Tampere)
Tuula Paasivirta (Helsinki)
Tiia Tallgren (Huittinen)
Tässä kutsu lauantaina 23.11.2019 klo 14.00 alkaen pidettävään Rusetin syyskokoukseen Tampereelle Metso-kirjastoon (Pihlaja-Sali, pohjakerros). Kokoukseen osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä (Skype). Ilmoita tästä osallistumisesta ilmoittautumisen yhteydessä.
Ennen kokousta (klo 11.00-13.00) on Tule-Apu-hankkeeseen liittyvä Tule-klubi ja klo 13.15-14.00 tarjolla kevytlounas Cafe Metsossa (kirjaston parvikerros).
Ilmoittaudu 16.11. mennessä sähköpostilla (rusettiry@gmail.com) tai tekstiviestillä taikka puhelimitse sihteerille (040 5147526). Kerro ilmoittautumisen yhteydessä ruokarajoitteesi, onko mukanasi henkilökohtainen avustaja ja tuletko lounaalle (myös avustaja tiedot ilmoitettava)!
Kerro (nais)ystävillesi, että sekä Rusetin syyskokoukseen (ilman äänioikeutta) että Tule-klubiin voivat osallistua myös muut kuin Rusetin varsinaiset jäsenet. Heidänkin ilmoittautuminen 16.11. mennessä, kuten edellä on kerrottu, on välttämätöntä!
Tervetuloa Tampereelle! Terveisin Riitta Jolanki, sihteeri Rusetti – vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Lauantaina 17.8.2019 Rusetin syyskausi pyörähti käyntiin hallituksen kehittämispäivän merkeissä. Kokoonnuttiin Kinaporin palvelukeskuksessa. Ihan ensimmäiseksi meillä oli tavallaan vieraana vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri Invalidiliitosta. Katselimme nimittäin yhdessä Invalidiliiton verkkosivuilta webinaarin nimeltä Elinvoimaisen yhdistyksen tunnuspiirteet. Vinkiksi kaikille, että Liiton webinaareista löytyy todella monipuolista tietoa elämä eri alueilta. Tästä linkistä pääsee katsomaan tallenteita ja saa tietää mitä on tulossa.
Kehittämispäivän muut nuotit pitivät sisällään talous- ja hallintosäännön sekä viestintäsuunnitelman tekemistä. Yhdistyksen paperit pitää olla aina kunnossa!
Syksyn tarjonnasta jäsenille muistuttelen, että parasta
aikaa on käynnissä haku, Löydä itsesi liiderinä -kurssille. Siitä on hakuohjeet
sekä verkkosivuilla että Facebookissa. Hakuaika päättyy 5.9.2019 ja valituiksi
tulleille ilmoitetaan 9.9. 2019. Tapahtuma järjestetään Kauniaisissa 21.9-22.9.
2019.
Lokakuussa pidetään Helsingissä kirjallisuusterapiapäivä ja
siitä tulee tarkempi ilmoitus 5.9. 2019 jälkeen, kun Kauniaisten kurssin hakuaika
on päättynyt.
Rusetin syyskokous pidetään Tampereella, pääkirjasto Metsossa
23.11. 2019. Syyskokouksessa mm. valitaan Rusetille hallitus vuodelle 2020.
Tervetuloa!
Yhteenvetoa Rusetin hallituksen toisesta kokouksesta, joka pidettiin 16.2. 2019:
Yhdistyksen facella on säännöt.
Ahos- säätiön urakka on tehty. Seuraava askel on, että helposti mallinnettava liikuntatapahtuman aineisto videoklippeineen tulee Rusetin nettisivuille. Sieltä ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Rusetin asiantuntijajäseninä jatkavat Pirkko Mahlamäki ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen Uutena jäsenenä toivotamme tervetulleeksi Leena Ruusuvuoren, joka on pitkäaikainen Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja, nyt emerita.
Yhdistyksen kevätkokous on Helsingissä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa 28.4.2019 klo: 14-16.
Syyskokous on Tampereella la.23.11.2019 kl:12-14. Paikka on vielä sopimatta. Rita on etsinyt meille useita vaihtoehtoja.
Invalidiliitto järjestää Naisten woimaviikonlopun Turussa. Teemoina seksuaalisuus, äitiys ja perhe 27.–28.4.2019. Kohderyhmä on Invalidiliiton jäsenyhdistysten kaikenikäiset naisjäsenet. Hinta on 50 € (sisältää täysihoidon). Ohjelma ja ilmoittautuminen 5.4. mennessä. https://kilta.invalidiliitto.fi/kurssikalenteri/kurssitiedot.aspx?id=372&kaid=
Hallituksen seuraava kokous on la.16.3. Saa laittaa terveisiä!
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!
Kouvola
Tampere
Kuusisto
Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.
Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.
Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.
Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.
Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.
Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.
MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?
Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.
Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.
Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.
Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.
Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.
Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.
On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.
TIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!
Marja Pihnala pj
Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.
13.5.2017 iloinen ja energinen 30 hengen porukka kokoontui Scandic City Tampereelle.
Kuvassa keskellä lattialla istuu joogaopettaja Heidi Viheriälä, joka on kehitellyt vammaisille soveltuvan tuolijoogan. Kuvasta puuttuu niitä, joiden oli lähdettävä taipaleelle aiemmin.
Päivämme alkoi klo 11 ja päättyi klo 16.30. Tavoitteena oli tutustua tuolijoogaan, voimaantua, löytää vinkkejä onnelliseen elämään ja lauleskella. Kiitämme Invalidiliittoa, joka myönsi Rusetille hankeavustusta hyvinvointikiertueeseen. Jäi harmittamaan, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Päivästä vastasivat Pirkko Justander, Heidi Viheriälä, Kirsi Maria Mustonen ja Marja Pihnala.
”Onpa hienoa kuulua Rusetteihin. Vallan mahtava matka Tampereelle. Aloitus Heidin joogalla. Asiaa oli paljon, tyhmä pää oli ihan hukassa. Marjan vertaistuen voimaantumisesta oli mahtava ja Pirkon huumorillakin höystetty Hyvän mielen oppitunti todisti, että onnellisuutta voi opiskella. Lopuksi Kirsin johdatuksella laulettiin ja vaihdettiin kokemuksia, välillä syötiin ja kahviteltiin. Uusia tuttavuuksia tuli paljon vaikka nimet on vieläkin päässäni sekaisin. ” näin kommentoi osallistuja Leila Lehtinen Helsingistä.
TUOLIJOOGAA
Jooga on itsehoitomenetelmä, jonka avulla voi hoitaa sekä kehoaan että mieltään, se on kehon ja mielen yhteistyötä. Useimmat vammaiset naiset eivät pysty menemään tavalliseen joogaan. Heidi Viheriälän kehittämä tuolijooga tuo tälle kentälle yhdenvertaisuutta. Menetelmässä henkilön ei tarvitse kyetä liikkumaan, vaan mielikuvien ja hengityksen avulla vaikeavammainenkin ihminen voi osallistua.
Heidi Viheriälän mukaan tuolijooga on istuen tehtyä sovellettua joogaa. Sen avulla henkilö, jolla on esim. jonkin tyyppinen liikuntarajoite saa joogaharjoituksesta täysin samat hyödyt kuin rajoitteeton henkilö saa seisten tehtävästä joogasta. Päivän aikana totesimme, että harmillista oli, että jos on epilepsia, ei tuolijoogaan voinut osallistua.
Tuolijoogan Suomeen kehitellyt Heidi Viheriälä sai massiivisen aivoinfarktin vuonna 2004. Hän halvaantui ja tasapaino katosi. Pari vuotta myöhemmin hän meni rollaattorin avulla kokeilemaan joogaa. Hän on vammautumisensa jälkeen kouluttautunut Suomen joogaliiton SJL jooganopettajaksi Suomen joogaopistolla Saarijärvellä. Nykyisin hän kiertää ohjaamassa joogaa ja tuolijoogaa eri yhdistyksissä.
Päivän aikana porukka ei jäänyt hiljaiseksi, sillä jokainen pääsi ääneen ryhmätöissä. Tässä emme voi kertoa ryhmätyöpohdinnoista, sillä niin Kaarinassa kuin Kouvolassakin toteutamme päivät saman sisältöisinä.
Täysin palkein laulettiin Kirsi Maria Mustosen vetämänä. Kirsi Maria on itsekin rusettilainen.
Kuvassa Milla Ilonen ja Aila Peräjoki. Millalla oli kortti, jossa kehitysmaan nainen kantaa kuormaa päänsä päällä. Milla sanoi, että meillä vammaisilla naisilla on monenlaisia taakkoja kannettava. Selviydymme niistä yhdessä jakamalla kokemuksia ja voimaantumalla. Aila toimi vapaaehtoisena yleisavustajana.
Tamperelaisen ja Rusetin hallituksen jäsenen Rita Järvisen kommentti päivästä:
”Päivä oli upea ja tykkäsin. Päivässä oli paljon kaikkea. Pirkon esitys oli niin hyvä, että olisi sinällään riittänyt. Jooga oli hyvä ja mielenkiintoinen. Kokonaisuutena päivä oli hyvä. Musiikkia voisi olla tipoteltuna siellä täällä.
Jatkamme Rusetin hyvinvointikiertuetta Kaarinassa Koivukankareella 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017.
TIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!
Kuvassa keskellä lattialla istuu joogaopettaja Heidi Viheriälä, joka on kehitellyt vammaisille soveltuvan tuolijoogan. Kuvasta puuttuu niitä, joiden oli lähdettävä taipaleelle aiemmin.
Päivän aikana porukka ei jäänyt hiljaiseksi, sillä jokainen pääsi ääneen ryhmätöissä. Tässä emme voi kertoa ryhmätyöpohdinnoista, sillä niin Kaarinassa kuin Kouvolassakin toteutamme päivät saman sisältöisinä.
