Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Hupsista! -niin vierähti syksy!

Aika kuluu, kello käy. Kauhukseni huomasin, että puheenjohtajan kynästä ei ole tavun tavua lähtenyt bittiavaruuteen sitten elokuisen kehittämispäivien. Rusetti on siitä huolimatta ollut topAkkana.

Hallitus on syksyn mittaan kokoontunut sekä kasvokkain että s-postissa. Meillä on nyt kasassa kaikki tarvittavat asiakirjat hallintosäännöstä taloussäännön kautta viestintästrategiaan.

Yhteiskunnallisen keskustelun puolella olemme taittaneet peistä vammaisen henkilön ja etenkin vammaisen naisen oikeudesta valita avustajansa intiimihygieniaan liittyvissä asioissa. Kirjoitimme siitä IT-lehdessä 6/2019. Samassa numerossa oli myös Heta-liiton kannanotto. Molemmat järjestöt olivat, apulaisoikeuskanslerin 28.3.2019 tekemään kannanottoon viitaten finlex.fi sitä mieltä, että avustajan valitsemiseen tulee olla oikeus. Rusetti teki asiasta aloitteen Invalidiliitolle valtuustoaloitteen, jossa kysyimme, miten asia on Validia asumisessa hoidettu. Vastineeksi saimme lupauksen, että asiasta tehdään asukkaille kysely. Jäämme seuraamaan tilannetta.
Peking 95 on eräs naisten oikeuksien sopimus. Ihmisoikeussopimusten mukaan sitä tarkastellaan määrävuosin. Tämä vuosi on ollut raportointi vuosi. Ulkoministeriö tekee omansa.

Tapana on, että naisjärjestöt tekevät oman rinnakkaisraporttinsa.
Suomessa rinnakkaisraportointia koordinoi Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL). Rusettilainen Marja Pihnala on NJKL:n hallituksessa ja hän kirjoitti kansalaisraporttiin huomioita rusettilainen Pirkko Mahlamäen kanssa. 3.10.2019 oli raportin julkistamistilaisuus, jossa sekä Marja että Pirkko olivat panelisteina. Loppukaneettinaan Pirkko kiinnitti huomioita rikoslainsäädännössä olevaan uudistamistarpeeseen, joka liittyy laitoksessa asuvien oikeusturvaan, jos laitoksessa tapahtuu seksuaalista väkivaltaa. Seminaarin jälkeen saimme pyynnön kirjoittaa asiasta suoraan oikeusministerille. Rusetin erityisasiatuntija Pirkko Mahlamäki kirjotti. Ennen oikeusministerin yhteydenottoa, Rusetti oli 2.9.2019 lähettänyt rikoslainuudistamiskomitealle kirjelmän samasta aiheesta.

Yhdistyksen tapahtumarintamalla meillä oli tänä syksynä kaksi kohokohtaa ja joulukuussa jättipotti. Ensimmäinen kohokohta oli 21.9.-22.9. Kauniaisissa pidetty Löydä itsesi liiderinä kurssi. Etsimme yhdessä johtamispolkuja sekä omassa elämässä, että yhteiskunnallisessa johtamisessa. Kaikki toivoivat kurssille jatkoa.

Marraskuussa pidettiin Rusetin syyskokous Tampereella. Valittiin uusi hallitus. Suljetun lippuäänestyksen jälkeen valituksi tulivat (aakkosjärjestys)
Selda Demirtas (Helsinki)
Rita Järvinen (Tampere)
Kristiina Karhos (Helsinki)
Maija Karhunen (Helsinki)
Reija Lampinen (Tampere)
Tuula Paasivirta (Helsinki)
Tiia Tallgren (Huittinen)
Puheenjohtajistossa jatkavat allekirjoittanut puheenjohtajana ja Marja Pihnala varapuheenjohtajana.

Joulukuussa jysähti. Saimme kolmivuotisen hankkeen, jonka aikana kuljetaan vammaisen naisen elämänkaari nuoresta naisesta äitiyden kautta ikääntyviin naisiin. Liideri teemaa voidaan myös jatkaa
– Rusetti siis rulettaa!!!

Haluan sydämestäni kiittää kaikkia tänä vuonna Rusetin toiminnassa mukana olleita jäseniä sekä hallituksen jäseniä. Erityiskiitoksen lähetän hallituksen vaihtumisen myötä pois jääville Sari Lehikoiselle, Anna-Stina Lindénille ja Aune Mennalle. Anna-Stina myös kirjoitetaan Rusetin aikakirjaan meidän ihka ensimmäisenä webmasterina ja koko somemaailman meille luoneena ihaNaisena.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.1. 2019. Uuden vuoden lupaukseni olkoon, että ensi vuonna puheenjohtajan kynästä tulee enemmän kirjoituksia.

Photo by Todd Trapani on Pexels.com

Toivotan kaikille rusettilaisille oikein hyvää joulua sekä ihanuuksia ja ihmemaita tulevalle vuosikymmenelle.
Pirkko Justander, pj


Jätä kommentti

Onko sukupuolella väliä?

Kirjoittanut Elina Nieminen Ke, 05.06.2019

Vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä intiimioikeuksista on vaiettu pitkään. Vammaisten ihmisten seksuaalisuutta vähätellään ja se jätetään usein huomiotta.

Vammaiset ihmiset ja erityisesti vaikeimmin vammaiset nähdään usein sukupuolettomina hoidon kohteina, joita periaatteessa kuka tahansa avustava henkilö voi ilman lupaa tulla koskettamaan iholle, pukemaan, tekemään intiimipesuja jne. Tilanteet toistuvat ja tapahtuvat ilman, että tilanteessa laisinkaan avustavan tahon puolelta heräisi kysymys siitä, että vammaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus koskemattomuuteen.
On kuitenkin hämmentävää, ettei asiaan olla aiemmin kiinnitetty suurtakaan huomiota, lukuun ottamatta niitä rohkeita yksittäisiä vaikeavammaisia ihmisiä, jotka itse ovat yrittäneet saada oikeutusta sille, kuka heitä intiimiasioissa auttaa.

Tutkimusten mukaan erityisesti vammaiset naiset ja tytöt ovat keskimääräisesti muita naisia ja tyttöjä alttiimpia seksuaaliselle kaltoinkohtelulle ja hyväksikäytölle. Muutenkin vammaiset ihmiset, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön antamasta avusta, joutuvat herkemmin erityisesti henkisen, mutta myös fyysisen vallankäytön kohteeksi. Asiasta on valitettavan vähän tieteellistä tutkimusta, mutta käytännön kokemuksia sen sijaan löytyy. Asialla on suurta merkitystä tilanteissa, joissa vammaisella ihmisellä ei käytännössä ole vaihtoehtoa olla ottamatta vastaan apua, mutta jossa vammaisen ihmisen koskemattomuutta ja yhdenvertaisuutta tulisi jo ihmisarvona kunnioittaa.

On perusoikeus valita avustaja sukupuolisensitiivisissä toimissa
Tätä ihmisarvoa ja syvälle yksilön perusoikeuksiin kuuluvaa oikeudellista tilaa on nyt raotettu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen nimittäin antoi vammaisten ihmisten oikeuksien näkökulmasta historiallisen ratkaisun maaliskuussa 2019. Ratkaisussa otettiin kantaa siihen, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa ns. sukupuolisensitiivisissä avustamistoimissa ja tilanteissa.

Apulaisoikeuskansleri tutki vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista erityisesti liittyen intiimihygienian hoitamiseen palveluasunnoissa. Puumalainen totesi, että avustettaessa vammaista henkilöä esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, puututaan hänen yksityisyyteensä, koskemattomuuteensa ja itsemääräämisoikeuteensa. Tilanteet ovat arkaluontoisia, minkä johdosta perusoikeuksien tulisi toteutua tilanteessa mahdollisimman täysimääräisesti. Edelleen hän totesi, että nykyinen oikeustila ei vastaa sitä, että vammaisella henkilöllä olisi käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa.

Perus- ja ihmisoikeussäännökset yleensä ja erityisesti YK:n vammaisyleissopimus velvoittavat kuitenkin toteuttamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määrätä itsestään sekä kehostaan myös avustustoimenpiteiden yhteydessä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota ohjauksen riittävyyteen sekä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä toimia tilanteen korjaamiseksi.

Vammaisten ihmisten koskemattomuutta sekä oikeutta määrätä itsestään ja siitä henkilöstä, joka esimerkiksi koskettaa hänen alastonta vartaloaan, suorittaa hänelle alapääpesua tai on läsnä saunomistilanteessa, on rikottu tähän asti räikeästi. Onneksi nyt vihdoin tähän vammaisuuden karuun historian ikeeseen on saatu oikeudellinen ratkaisu. Tämä kuulostaa selviöltä ihmiselle, joka ei ole riippuvainen toisen ihmisen avusta.

Tosiasiassa näin ei ole ja on suorastaan käsittämätöntä, että me vammaiset ihmiset olemme saaneet odottaa vuoteen 2019, jotta asiaan vihdoin saadaan oikeudellista perustelua, jonka tulisi vihdoin muuttaa asumispalveluita ja niiden palveluita sukupuolisensitiivisyyttä ja itsemääräämisoikeutta turvaaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan vastauksensa apulaisoikeuskanslerille, mihin toimiin se aikoo asian osalta ryhtyä.

Mielenkiinnolla odotan, mitkä nämä mahdolliset toimenpiteet ovat.

Alkuperäinen kirjoitus Invalidiliitto