Seksi ja seksuaalisuus

Seksuaalisuus – ajatuksia, tunteita, akteja – jokaisen oikeus

Arkikielessä termit seksi ja seksuaalisuus menevät usein sekaisin. Seksi voi olla osa seksuaalisuuden ilmentämistä, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Seksistä puhuttaessa ajatellaan myös liian usein vain yhdyntää. Todellisuudessa seksin määritelmä on hyvin moninainen ja eläväinen, joka muuttuu ihmisestä toiseen. Seksiksi voikin laskea halutessaan kaiken sen, mikä tuottaa seksuaalista nautintoa. On muistettava, että kyseessä on seksi vain silloin, jos sen osapuolet ovat antaneet tilanteelle suostumuksensa.

Entäpä seksuaalisuus? Toki se voi merkitä erilaisia akteja erilaisten ihmisten kanssa, mutta sen lisäksi seksuaalisuus on abstrakti sekamelska. Siihen kuuluu paitsi ajatuksia, fantasioita, tunteita ja haluja, se näkyy myös tavassamme toimia ja käyttäytyä. Seksuaalisuutta voi ilmentää esimerkiksi niinkin arkisen asian, kuin pukeutumisen kautta. Huomioitavaa on, että pukeutuipa miten tahansa, kenenkään ei tulisi pukeutumisen takia joutua häirinnän kohteeksi. Häirintä tulee tunnistaa ja siihen tulee puuttua. Esimerkiksi esineellistävät huutelut tai perään vislailu ovat häirintää, eivät imartelua.

Seksuaalisuuteen liittyy myös oikeuksia. Jokaisella on oikeus omaan seksuaalisuuteensa ja sen toteuttamiseen. Lisäksi jokaisella on oikeus yksityisyyteen, ihan yhtä lailla kuin heillä on oikeus näkyä juuri sellaisina kuin he ovat. Kaikkien tulee saada seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa ja -palveluita asiantuntevasti ja asiallisesti taustastaan riippumatta. Jokaisella on myös oltava oikeus koskemattomuuteen ja mahdollisuus vaikuttaa seksuaalisuuteen liittyvään päätöksentekoon. Monien vähemmistöjen kohdalla nämä oikeudet eivät toteudu.

Seksuaalisuus on jatkuvassa muutoksen tilassa, joten se on altis ympäristön erilaisille vaikutteille – niin pienille kuin suurillekin, hyville ja pahoille. Ihanan ihmisen kohtaaminen, identiteetin löytäminen, lapsen saaminen, vammautuminen, sairastuminen, ikääntyminen, tai trauma – kaikki muuttavat ihmistä ja usein myös seksuaalisuutta.

Vamma tai sairaus ei vie pois ihmisen seksuaalisuutta tai tarvetta tai mahdollista tarvetta sen ilmaisuun. Ne voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisen itseilmaisuun tai tapaan harrastaa seksiä. Vaikkapa tuntopuutokset voivat aiheuttaa sen, että omasta kehostaan voi joutua etsimään uusia nautintoa tuottavia kohtia. Kivut saattavat haastaa joidenkin ihmiselle itselleen tärkeiden seksiaktien toteuttamista. Ihmisten suhtautuminen mahdolliseen avuntarpeeseen saattaa kummastuttaa. Omien halujen, tarpeiden ja rajojen asettaminen voi tuntua haastavalta. Seksuaalisuus saattaa herättää monenlaisia kysymyksiä, ja tilanteisiin liittyvää epävarmuutta.

On tärkeää, että vammainen henkilö saa asiantuntevaa apua tilanteeseensa. Jotkut vammaiset ihmiset saattavat tarvita seksuaalisuutensa ilmaisussa apua. Silloin kyse on avusteisesta seksistä. Avusteisessa seksissä avustaja ei ole osa aktia, vaan auttaa vammaista ilmaisemaan seksuaalisuuttaan. Kyse voi olla passiivisesta, (esimerkiksi lelun antaminen tai kauniiseen vaatteeseen pukeutuminen) tai aktiivisesta avustamisesta (avustaja on läsnä aktin ajan ja auttaa esimerkiksi liikuttamaan lelua tai pariskuntaa vaihtamaan asentoa). Ketään ei kuitenkaan voi velvoittaa eikä pakottaa toimimaan avustajana niin intiimissä tilanteessa. Tilanteessa läsnä olevien rajoista ja tehtävistä on hyvä puhua etukäteen: Mitä avustaja kykenee mukavuusalueellaan tekemään? Mitä häneltä tilanteessa odotetaan? Vinkkejä asiasta keskusteluun ja eettiseen avustamiseen voit lukea Tanja Rothin kirjoittamasta ja Kynnys ry:n julkaisemasta oppaasta Avusta ja ohjaa seksissä turvallisesti. Opasta voi lainata kirjastosta. Vaikka avusteisesta seksistä puhuminen on tärkeää, yhtä tärkeää on muistaa, etteivät kaikki vammaiset henkilöt tarvitse apua seksissä.

Vammaisella ihmisellä voi olla erilaisia seksuaalisia mieltymyksiä, aivan kuten kenellä tahansa muullakin. Voi siis pitää enemmän tavallisesta seksistä eli vaniljasta tai olla kinky. Huomioitavaa on, että esimerkiksi BDSM-sessiossa rajoista ja tulevista tapahtumista, eli mitä sessiossa tapahtuu, on keskusteltu etukäteen ja molemmat ovat antaneet siihen suostumuksensa. BDSM-leikit voivat tarjota vammaiselle uudenlaisia tuntemuksia. Sidonta voi rentouttaa kehoa ja auttaa jopa tunnistamaan ja tuntemaan sitä paremmin. Valtaleikit, joissa dominoidaan kumppania, voivat tarjota virkistävää vaihtelua arkeen vammaiselle henkilölle, joka on enemmän tai vähemmän riippuvainen muiden avusta. Suostumuksellinen kipu, joka voi johtua esimerkiksi ruoskinnasta, voi rentouttaa. Kun meihin sattuu, kehossamme tapahtuu akuutti stressireaktio. Kivun päättyminen puolestaan vapauttaa kroppamme tästä tunteesta. Keho rentoutuu. Lisäksi saatamme tuntea mielihyvää hormonaalisten vasteiden ansiosta. Kiihottuminen voi toimia kipulääkkeenä. Tällöin aivojen stimulaatiot aiheuttavat, erityisesti kortisolissa ja dopamiinissa, hormonitason muutoksia, jotka ovat verrattavissa opioideihin. Näin ollen ihminen alkaa (ajan saatossa) ehdollistua siihen, että tietyn tyyppinen kipu tuntuu hyvältä. Rajujen leikkien jälkeen on hyvä pysähtyä jälkihoidon äärelle hellimään osapuolia heille parhaiten sopivalla tavalla.

Seksuaalisuus on parhaimmillaan voimavara. Sen voi kuitenkin kokea myös taakkana, jos ei ole syystä tai toisesta päässyt sinuiksi seksuaalisuutensa kansa. Tämä epäkohta saattaa näkyä mielenterveyden heikentymisenä tai fyysisenä oireiluna. Saattaa olla, ettei omia tarpeita tai haluja osaa sanoittaa. Kenties ihminen ei osaa asettaa rajoja, vaan tekee kumppania miellyttääkseen asioita, joita ei ehkä haluaisi tehdä. Vammat tai sairaudet voivat hankaloittaa nautinnon kokemista tai vaikuttaa henkilön halukkuuteen. Halukkuuden vaihtelevuus on normaalia. Jos haluttomuus vaikuttaa henkilön itsensä tai hänen parisuhteensa hyvinvointiin, voi hän hakea apua esimerkiksi seksuaalineuvojalta. 

Lisätietoa:

Andrews A (2020): A Quick & Easy Guide to Sex & Disability
Kaufman M. at al (2016): Ultimate Guide to Sex and Disability
Kekkonen H et al. (2021): Mahdollisuus nautintoon – Opas seksin ja nautinnon apuvälineisiin