Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Rusetin toimintakatsaus vuodesta 2018

Rusetti perustettiin 31.3. 2016. Mennyt vuosi 2018 oli järjestyksessä vasta toinen kokonainen toimintavuosi. Viime vuoden lopussa meitä rusettilaisia, ihaNaisia oli 134. Edellisen vuoden, siis vuoden 2017, lopussa meitä oli 109. Tätä kirjoittaessani on jäsenmäärä 142 ja tänään on tullut yksi hakemus.
Kuulumme Invalidiliittoon, Naisjärjestöjen Keskusliittoon ja Vammaisjärjestöjen naisverkostoon. Toiminnassa otetaan huomioon niin Invalidiliiton kuin Naisjärjestöjen Keskusliiton painopisteet. Invalidiliiton painotuksista meille ovat tärkeitä avoin järjestö ja esteettömyys. Seurasimme luonnollisesti vammaispalvelulain uudistumista sekä maakunta- ja sotelain etenemistä, mutta jätimme varsinaisen vaikuttamistyön Invalidiliitolle.
Rusetin tapa vaikuttaa on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun naisnäkökulmasta.
Viime vuonna osallistuimme seuraavasti:

meetoo- kampanja

Rusetti kirjoitti yhdessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kanssa 10.1. mielipidekirjotuksen ”Jos tahtoa on” Helsingin Sanomille. Mielipide julkaistiin. Kirjoitus käsitteli vammaisen naisen oikeutta valita asumisyksiköissä avustaja intiimeissä toimissa. Kuluvan vuoden maaliskuussa apulaisoikeuskansleri antoi asiasta ratkaisun https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1172/ jonka mukaan vammaisten henkilöiden oikeudet sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa tulee turvata.
Sattumalta vain muutamia hetki aiemmin Rusetti oli lähettänyt Invalidiliiton liittovaltuustolle aloitteen tästä samasta asiasta! Rusetti todellakin on ajan valtimolla.

YK-sopimus ja sen naisartikla 6

Jukka Kumpuvuori pyysi kesällä Rusetilta testiä Suomi- vammaisoikeuksien mallimaa 2030- julkaisua varten. Teksti lähettiin. Artiklan tiimoilta vierailtiin myös THL:ässä.

Rusetin tasa-arvoteko
Rusetti oli vuonna 2017 mukana Suomi 100 juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa hankkeessa. Rusetin tasa-arvoteko oli kartoittaa, miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestökentällä. Loppuraportti toimitettiin 29.10.2018 Naisjärjestöjen Keskusliitolle.

Istanbulin sopimuksen rinnakkaisraportti
Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseksi. Maaraportin lisäksi, jonka laatii Ulkoministeriö, naisjärjestöt tekevät oman selonteon. Selontekoa varten järjestettiin 29.10. Amnestyllä päivän mittainen kuuleminen. Euroopan neuvoston komitean jäsenet kyselivät Suomen tilanteesta. Rusetti oli mukana.

Operaatio itsenäinen elämä
Rusetti on ollut mukana 11 muun vammaisjärjestön kanssa Operaatio itsenäinen elämä- hankkeessa. Rusetti haluaa osaltaan olla varmistamassa, että tulevassa vammaispalvelulaissa säilytetään kaikki nykyisen henkilökohtaisen avun muodot, siten kun ne tälläkin hetkellä ovat, jotta voidaan varmistaa vammaisen naisen täysimääräinen osallistuminen yhteiskunnan eri alueilla, opiskelijana, työtekijänä, äitinä sekä vaikuttajana.

Valtuustoaloite Invalidiliitolle
Joukko Invalidiliiton harvinaisia diagnoosiyhdistyksiä sekä valtakunnallisista Rusetti tekivät yhdessä viime vuonna valtuustoaloitteen siitä, miten Invalidiliitto turvaa vammaisten nuorten edunvalvonnan laadun nyt ja jatkossa.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen lisäksi Rusetilla oli edustuksia eri puolilla:
Invalidiliitto
Valtuusto ja hallitus
Rusetin oma liittovaltuutettu Anna-Stina Lindén
sen lisäksi Rusetin hallituksesta Kristiina Karhos liittovaltuustossa Rusetin sihteeri
Riitta Jolanki liittohallituksessa. Heidät valittiin Etelä-Suomen edustajina.
Digi-hanke
Anna-Stina Lindén
Vaikuttamisen työryhmä
Kristiina Karhos sekä HIY, että Rusetti

Naisjärjestöjen Keskusliitto
Tasa-arvolla vaikuttavuutta (jatkoa Suomi 100 tasa-arvotekoa hankkeelle)
Marja Pihnala

Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Pirkko Justander
Kristiina Karhos
Aune Menna

Rusetilla oli myös omia hankkeita:
Digihanke Anna-Stina Lindén

Vammaisten naisten liikuntahanke, jossa oli viisi osiota
KokoNaisseminaari
9.3.-10.3. Pajulahti
Vesijuoksutapahtuma
7.4. Helsinki
Rusetin ja Invalidiliiton Itä-Suomen alueen Akkain Akatemia
21.4.-22.4. Siilinjärvi
Invalidiliiton Vammaisten naisten woimaviikonloppu
15.09.-16.09
Keho ja mieli virkistyneenä
6.10-7.10. Peurunka
Näiden viiden tapahtuman synteesinä syntyi Liikkumaan naiset tapahtuman malli, jota voi käydä tutkimassa Rusetin netistä ylhäällä oikealle olevasta otsikosta LIIKKUMAAN! Vuonna 2020 on tarkoitus pilotoida tapahtuma toivottavasti Vantaalla ja Seinäjoella. Kiitokset Ahos-säätiölle ja Kansansivistysrahastolle hankkeen mahdollistamisesta.

Vielä pari asiaa viime vuodelta:
Rusetin strategia KokoNainen elämä valmistui. Visiomme on: Voimaantuneet vammaiset naiset toteuttavat omia oikeuksiaan yhdenvertaisessa ja esteettömässä Suomessa.

Royalistijuhlat toukokuu 2018
Royalistijuhlat toukokuu 2018

Minusta on ihanaa, kun Rusetti osaa myös hörsöttää, keventää ja hassutella. Viime vuoden ehdoton blig-bling oli toukokuussa järjestetyt Rojalistijuhlat. Meillä oli mekot, harsot, hatut ja kakut. Katsoimme yhdessä Prinssi Harryn ja neiti Megan Marklen häät.

Nyt kun tilinpäätös on tehty, vuosikertomus kirjoitettu ja vastuuvapaus annettu, voinen huokaista sekä kaihosta että helpotuksesta ja toivottaa:
Kivaa Kesää Kaikille!
Vappupäivänä 1.5.2019
Pirkko Justander
puheenjohtaja

PS: Rusettilaisia juttuja kesällä ja syksyllä 2019:
Nyt kesällä ollaan mukana:
Henkilökohtaisen avun paraatissa Helsingissä ti.11.6. klo:14:00 alkaen.
Lähtö Narkikkatorilta ja kuljetaan Eduskuntatalon eteen, jossa on kansanedustajia ottamassa meitä vastaan. Tapahtuman järjestävät Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Näkövammaisten liitto ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Rusetin hallituksen kokouksessa 28.4. sovittiin, että rusettilaisia lähtee paraatiin yhdessä ja kaikilla on joku rusetti kiinnitettynä johonkin. Pyritään myös tekemään oma kyltti.

Huomaa myös:
Helsinki Pride viikko 24.6.-30.6. ja siihen liittyvässä marssi
Marssipäivä ei ole vielä netissä. Naisjärjestöjen keskusliitto, johon Rusetti kuuluu, osallistuu tapahtumaan. Rusettilaisia voi mennä marssimaan heidän kanssaan. Emme järjestä marssille varsinaista omaa ryhmää, koska tapahtuma on niin lähellä Henkilökohtaisen avun paraatia.

Sitten syksyn omat tapahtumat, joita kannattaa laittaa jo alustavasti kalenteriin:
La. 21.9.2019 seminaari Kauniaisissa. Tapahtuma voi laajenta kaksipäiväiseksi, jos toisen päivän rahoitus järjestyy. Tieto tulee heinäkuussa.
La.12.10.Rusetin kirjallisuusterapiapäivä Helsingissä. Aiheena on Tyytyväisyystaidot. Päivän vetää Rusetin hallituksen jäsen ja kirjallisuusterapeutti Tuula Paasivirta.
La.23.11 Rusetin syyskokous Tampereella, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikista yllämainituista päivittyvät nettiin ja faceen!


Jätä kommentti

Kevätkokouskutsu su 28.4.2019

Hyvä Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistysry:n varsinainen jäsen,
Tervetuloa Rusetin sääntömääräiseen vuoden 2019 kevätkokoukseen, joka pidetään 28.4.2019 klo 15.00 alkaen Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa (Voudintie 6, 00600 Helsinki). Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokouksiin voi osallistua myös etäyhteydellä (skype).

shallow focus photography of five people holding each other hands

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Huom.! Ennen vuosikokousta klo 14.00–14.45 Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui ja eteläafrikkalainen post-doc tutkija Lieketseng Ned alustavat aiheesta Livelihood support of mothers with disabled children.

Alustus tulkataan suomeksi.

Ole hyvä ja ilmoita tulostasi 24.4.2019 mennessä rusettiry@gmail.com Ilmoita myös siitä, jos osallistut kokoukseen etäyhteyden kautta.

Kahvitarjoilu!
Riitta Jolanki
Sihteeri
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry


Jätä kommentti

Hyvää ystävänpäivää

Rusetin vuoden ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin 19.1.2019 Synapsiassa sen jälkeen kun olimme tehneet tanssi- ja opetusvideot Ahos-apurahalla. Kokous oli minun elämäni ihan ensimmäinen kokous minkään yhdistyksen puheenjohtajana, joten oli todella ihaNaista asetella tätä tietä juurikin Rusetin lipun alla. Kokouksessa käytiin läpi mm. yhdistyksen tämän vuoden lakisääteisiä velvollisuuksia jne.

rose-invitation-coupon-pink.jpgRusetti järjestää Helsingissä Ruskeasuon koululla vesijoogatapahtuman su.14.4. 2019 Laittakaa päivä jo kalentereihinne odottamaan ilmoittautumisohjeita. Kevätkokous on Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa su. 28.4.2019. Syyskokousta puuhataan kovaa vauhtia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Sinne tulisi sitten myös se keväällä väliin jäänyt TuleKlubi. Paikkakunta varmistuu ensi viikon lauantaina, kun on järjestyksessä toinen Rusetin hallituksen kokous tämä vuonna.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun ollaan ehditty mukaan tuplasti. Ensin tehtiin kannanotto henkilökohtaisen avun voimavararajauksen puolesta itse. Se lähti 18.1.2019 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Siitä viiden päivän kuluttua allekirjoitimme kannanoton yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Kannanotot löytyvät kohdasta `yhteiskunnallinen keskustelu` (oikea ylänurkka).

Olin viime lauantaina 2.2.2019 kertomassa Invalidiliiton järjestöpäivillä miten Rusetti on osallistanut jäseniään. Mielipiteet, jotka aiheesta Rusetin facesivun kautta sain, olivat esityksessä sanasta sanaan mukana. Kiitos niistä!

Olen edelleenkin isosti vahakantinen ruutuvihko- fani, joten viikolla hankin uuden Rusetin hallitusmuistiinpanoja varten. Ihan pakko oli huiskauttaa parit unelmaiset bling-blingi tarrat somistamaan vihkon synkkää kantta.

Synkästä puheenollen; nythän me kaikki kärvistellään tämän kelin kanssa. Toivoksi meille lähetän kuvan 82 vuotiaan tätini keittiön ikkunalla yks´kaks kukkimaan puhjenneesta ruususta.

Kyllä se siitä!

Pirkko Justander, pj

PS: Hallitukseen voi aina olla yhteydessä, jos tulee mieleen innovaatio mitä voitaisiin alkaa tekemään tai haluaa lähettää ruusuja tai risuja!


2 kommenttia

KokoNAIS- seminaari 8-9.3.2019

KokoNAIS-seminaari 8.-9.3.2019
Uskallan olla, kuulua ja näkyä vai pitääkö istua muottiin?
Liikunnallinen tapahtuma ja seminaari kaikille liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille!
Tapahtuman teemana liikunnan positiiviset pöhinät, yhdenvertaisuus ja rohkeus olla oma itsensä.

Yhteistyössä:
Liikuntakeskus Pajulahti
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Suomen Paralympiakomitea ry

file-1 (1)Tule mukaan, ylitä itsesi, inspiroidu liikunnasta!
Tapahtumassa on yleisavustajia.

UNELMIEN ILTAPÄIVÄ perjantaina 8.3. klo 15 – 17
Tutustutaan unelmien liikuntamuotoihin, kuten paracheerleadingiin, crossfitiin, pilates, nyrkkeilyyn ja tanssin pyörteisiin. Ohjaksissa Liikuntakeskus Pajulahden liikuntaneuvoja opiskelijat ja alan ammattilaiset.
Ohjelmallinen illanvietto Olympia-kabinetissa klo 19 – 22
Illallinen, ohjelmaa ja seurustelua.

A06B03D0-6F8B-43A4-8EA8-CEE4C83535DDKokoNAIS-seminaari lauantaina 9.3. klo 10 – 16.30
Seminaari on suunnattuna niille, joiden mielestä liikunnan ja urheilun miesvaltaiseen maailmaan tarvitaan lisää moniarvoisuutta ja tilaa naisille erilaisissa rooleissa.
10.00 Tervetuloa seminaariin, Tiina Siivonen
Videotervehdys, presidentti Tarja Halonen
10.30 Pitääkö istua muottiin?
Kokemuspuheenvuoroja aiheesta (a’ 20 min)
12.00 Lounas
14.00 Stereotypiat urheilussa erilaisissa ryhmissä paneelikeskustelu
14.30 Kahvitauko ja pöytäporinat
15.00 Millaisia haluamme olla? Minä olen, mitä olen!
Ritva Nikkilä – miten minusta tuli minä?
Katja Saarinen – vammaisurheilijan uran päättyminen
ja luopumisen tunnemyrsky
Sini Pyy – minut itseni kanssa
16.00 Seminaarin yhteenveto ja päätös

Hinta
Koko seminaari pe-la 100 e/hlö (2hh)
Hinta sisältää ohjelman, ohjelman mukaiset ruokailut ja majoituksen esteettömissä kahden hengen huoneessa.

Olemme jatkaneet ilmoittautumisaikaa 15.2. saakka.
–          Lisäksi tarjoamme seminaarin Ystävänpäivä kampanjalla: kaksi yhden hinnalla

Seminaariin ilmoittautuminen
15.2.2019 mennessä Virpi Remahl, virpi.remahl@pajulahti.com
Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse nimi, yhteystiedot/laskutustiedot, majoitustoive, avustajatarve, kyytitarve Lahdesta Pajulahteen.
Seminaarin osallistumismaksu laskutetaan etukäteen.


Jätä kommentti

Omat rajani, minun kehoni- itsevahvistuspäivä

Hei kaikki 60 vuotta täyttäneet naiset!

Naisten Linja ry, Suvanto ry ja Rusetti -Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry järjestävät ikääntyville naisille: Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän. Päivässä saa tietoa väkivallasta ja kaltoinkohtelusta sekä eväitä turvalliseen elämään. Tilaisuus on maksuton ja sisältää lounaan.

Aika: Maanantaina 17.12. klo: 9.30 – 15:00
Paikka: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki, kokoustila Jungman (esteetön)
OHJELMA:

9.30-10.00
Tervetuloa
Naisten Linja ry, Suvanto ry ja Rusetti ry esittäytyvät
Mehua ja keksejä

10.00-11.00
Sisäinen turvallisuus
Päivi Helakallio, Vertaistuesta vastaava vanhempi suunnittelija, Suvanto ry

11.00-11.15
Aivojumppatuokio
Marja Pihnala, Rusetti ry

11.30-12.30
Kevennetään kuormaa, ajatellaan positiivisesti
Pirkko Justander, Rusetti ry

12:30.13:30
Lounastauko
Leipää ja keittoa

13:30-14:30
Minun kehoni; sointumaljarentoutus
Joogakoulu Olotila
Jutta Niala

14:30-15:00
Loppukeskustelu ja päätöskahvit

Ilmoittautumiset 15.12.2018 mennessä Naisten Linjan sosiaalityöntekijälle p. 050 911 0432. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä. Kiinnostus asiaa kohtaan riittää syyksi osallistua päivään. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä ruokavaliosi sekä millä liikut ja tuotko oman avustajan mukanani. Paikalla on yleisavustaja. Lämpimästi tervetuloa!


Jätä kommentti

Kalle Könkkölän elämäntyöseminaari

könkkölä pääsylippuOsallistuin tänään vammaisten päivänä 3.12. 2018 kunniatohtori Kalle Könkkölän elämäntyöseminaariin pikkuparlamentissa.

Oli voimaannuttavaa kuunnella, mitä kaikkea Kalle on merkinnyt eri ihmisille.

Presidentti Tarja Halonen

Presidentti Tarja Halonen avasi seminaarin. Hän muistutti, ettei kukaan jää tänne eikä elämää pidä katsoa hautajaisten kautta. Kalle Könkkölä oli väsymätön kansalaisaktivisti. Vaikka Kalle on poissa, hän muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja jokainen täyttää omat saappaansa itse omista kyvyistään lähtien. Se, mitä Kallesta voi ainakin oppia, on se, miten Kalle otti huumorilla itsensä ja muut. On kunnia jatkaa Kallen työtä. Tämä päivä on askel eteenpäin. Vammaisliikkeen vahvistaminen on prioriteetti, sanoi presidentti.

Kansanedustaja Pekka Haavisto

Kansanedustaja Pekka Haavisto oli kirjoittanut Kallelle kirjeen. Hän kertoi vihreiden perustamisesta ja Kallen matkasta poliitikosta kansanedustajaksi. Kalle rikkoi vammaisuuden katon. Kun potilaasta tulikin kansanedustaja, hänelle ei haluttu enää myöntää tukea avustajaan. Pohdittavaa tuli siitäkin, miten Kalle pääsee eduskuntaan. Tiedämme, että eduskunnan sisälle rakennettiin luiskia ja saipa Kalle oman ovenkin. Noihin aikoihin vihreitten sisällä käytiin ideologisia riitoja kokouksessa Tampereella. Haluttiin mm. säästää sähköjä ja joku ehdotti, että johdot vedetään irti töpseleistä. Silloin Kalle oli muistuttanut, että ”ennen kuin revitte johtoja, haluan muistuttaa, että yksi johdoista johtaa hengityskoneeseeni.” Pekka Haavisto kertoi Kallen ja Maijan kulttuurikodista ja siitä, miten siellä käytiin keskusteluja ja nasevaa sanailua. Maija Könkkölä oli sanonut, että vammaisella on oikeus olla ihminen ja ihmisellä on oikeus olla vammainen.

Kuuntelimme videolta Riikka Hännisen laulun To work, to be loved an to love.

Entinen STM:n ylitarkastaja Aini Kimpimäki

Aini Kimpimäki muisteli vammaisten ihmisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Vuosi 1981 oli YK:n kansainvälinen vammaisten vuosi. Tuolloin tajuttiin, että yhteiskunnan on muututtava, jotta vammaisten ihmisten täysi osallistuminen ja tasa-arvo toteutuu. Fyysiset ja näkymättömät esteet tulivat näkyviksi. Esteet eivät enää johtuneetkaan vammasta. Vammaispalvelulaki syntyi Kallen ollessa eduskunnassa ja mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto sisällytettiin lakiin.

Kalle oli dynamo, vahva vaikuttaja ja rohkea toimija, jolla oli paljon ideoita. Hän oli esimerkki ja roolimalli, joka rohkaisi ihmisiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kallen sydämeen mahtuivat kaikki vammaiset ihmiset ympäri maailmaa. Hän todellakin jätti jälkensä maailmaan. Hän oli myös visionääri, joka kehotti uskomaan päämäärään ja tekemään työtä sen eteen. Kalle ajoi inklusiivista opetusta ja koki hankalaksi sen. että vammaisten lasten vanhemmat halusivat suojella lapsiaan ja pistivät lapsensa erityiskouluihin. Vanhempien suojeleva asenne oli Kallelle kova paikka. Kallen mielestä vanhemmat leikkasivat lastensa siipiä ylisuojelulla.

kalle könkköläKalle löysi aina ratkaisuja ja huumorin avulla hän pehmitti ihmisiä. Kalle oli jatkuvasti tekemisissä virkamiesten kanssa. Siksi hän osasi kertoa ratkaisun asiasta kuin asiasta rautalankamallilla. Hän kykeni pelkistämään asioita. Kun ihmeteltiin, miksi tarvitaan invavessoja, hän totesi, että minunkin on päästävä vessaan. Hidas vauhti turhautti joskus Kallea.

Videotervehdyksiä ympäri maailmaa

Kallen elämäntyöseminaarissa kuultiin useita videotervehdyksiä. Judith Human oli Kallen pitkäaikainen ystävä ja hän oli mm Obaman hallituksessa. Hän muistutti siitä, että on tärkeää jatkaa työtä ihmis- ja vammaisten oikeuksien sekä itsenäisen elämän liikkeen puolesta. Hän toivoi, ettei Kalle lepää rauhassa, vaan taistelee kanssamme missä onkaan. Kosovon tervehdyksessä Afrikim Maliqi kertoi, miten Kalle tullessaan Kosovoon, keräsi kaikki kansalaisjärjestöt yhteen ja tapasi poliitikkoja. Hän voimaannutti kaikkia.

Kunniatohtori Liisa Kauppinen

Kunniatohtori Liisa Kauppinen kertoi YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen synnystä. Hän kertoi mm. siitä, miten Kalle peräsi globaalia, moniäänistä liikettä. Näin syntyi 1983 Disabled Persons International DPI. Työtä tehtiin vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Konvention synty muodostuu katkeamattomasta ketjusta 1980-luvulta 2006 vuoteen, jolloin se hyväksyttiin YKssa. Artikloiden muotoilu oli kovaa työtä. YK:ssa ei ollut lepoaikaa. Vammaiset muodostivat Steering komitean, jossa keskusteltiin ja valmistauduttiin sopimukseen ja kannanottoihin. Asiantuntijoilla oli oma paperinsa ja vammaisilla omansa. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus on menestys sinänsä ja siinä elää Kallen henki. Vammaisia ihmisiä, heidän identiteettiään ja osaamistaan on arvostettava.

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas kertoi Abiliksesta. Kallen ajatus vammaiselta vammaiselle, vammaisilta vammaisille on Abiliksen perusta. Säätiön hallitus ja työntekijät koostuvat vammaisista ihmisistä tai vammaisuutta lähellä olevista työntekijäistä. Abiliksen tuki kohdentuu ruohonjuuritasolle, jossa vammaiset ihmiset itse toteuttavat hankkeita ja rohkaisevat toinen toisiaan. Sari kertoi, että Kalle näki jokaisessa ihmisessä timantin. Piti vain ensiksi kuoria pois ympäristön ennakkoluulojen ja heikon itsetunnon jättämiä kuoria.
Abiliksen 20-vuotsjuhlajulkaisu on aivan upea.

Tavoitteena täysivaltainen osallisuus, paneeli

Lopuksi oli Tuomas Tuuren vetämä paneeli, jossa olivat Amu Urhonen, Antti Björklund, Merja Heikkonen ja Tytti Matsinen.

Ensimmäiseksi panelistit vastasivat kysymykseen: Mikä Kallessa teki vaikutuksen? Vastaukset kertoivat, että hän oli suuri esikuva, ystävä, sielunkumppani, tukija. Kallen verkostot olivat tehneet myös vaikutuksen. Vaikutuksen oli tehnyt myös, että Kalle kehotti käyttämään tilaisuudet hyväksi ja kasvattamaan uusia osaajia. Merkityksellistä oli myös se, että Kalle oli vuosikymmeniä edunvalvontatyössä. Vähemmistöjen on pidettävä puoliaan, Vähemmistö voi pärjätä, kun se pystyy konkretisoimaan tavoitteensa. ”Kun on tiukka paikka, niin rähjätään vain sen verran, ettei neuvotteluyhteys katkea.” Vammaisuutta ei pidä hävetä.

Mitkä ovat osallisuuden elementit? Panelistien mielestä osallisuuteen kuuluu se, että paikalla on ihmisiä, joilla on sanottavaa. Kuka sitten voi edustaa toista? Kalle lähetettiin joka paikkaan. Onko osallisuus sitä, että yksi puhuu vai että kaikki pääsevät ääneen kyseli Tytti Matsinen.

Vammaisten on saatava olla prosessissa alusta loppuun. Hän muistutti siitä, että ihmisillä pitää olla edellytykset kertoa mielipiteitään. Tarvitaan harjoitusta, koska ei kukaan kylmiltään osaa.

Amu korosti tiedon lähteelle pääsemistä ja siitä, että yhteiskunnassa kaikki osallistetaan.

Keskeisimmiksi esteiksi panelistit mainitsivat asenteet, tiedonpuutteen, palveluiden riittämättömyyden ja yleisen tavan toimia.

Ratkaisuja esteiden poistamiseksi ovat vaikutusten arviointi, ts. on selvitettävä, mitä ko. asia merkitsee vammaisille ihmisille. Merja Heikkonen pohti, pitäisikö sittenkin siirtyä vammaiskiintiöihin työelämässä? Nais- ja mieskiintiöt ovat johtaneet tasa-arvoon politiikassa, työelämässä hallituspaikoissa jne. Myös esteettömyysvaikutusten arviointia pitäisi tehdä. Vammaisten ihmisten on oltava esillä. Yhdenvertainen ja esteetön maailma toteutuu, kun tiedostetaan syrjintä ja syrjinnästä sanktioidaan.

Kallen elämäntyö jatkuu. Pidetään huoli siitä.
Marja Pihnala


Jätä kommentti

Syyskokouksen satoa

Sääntömääräiset kokoukset ovat yhdistyksen tärkeimpiä kokouksia. Niistä määrätään laissa ja säännöissä. Sääntömääräisissä kokouksissa täytyy käsitellä tietyt asiat yhdessä.

Käsittelimme tulevan vuoden toimintaa. Päätimme jäsenmaksun suuruudesta, toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta ja valitsimme yhdistyksen puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet, sekä valitsimme toiminnantarkastajat ja tarvittavat tilintarkastajat.

Hallituksen jäseniksi tulivat 18.11.2018 valituiksi:
Pirkko Justander pj, Marja Pihnala varapj, hallitukseen Kristiina Karhos, Tiia Tallgren, Tuula Paasivirta, Aune Menna, Rita Järvinen, Sari Lehikoinen, Anna-Stina Lindén ja sihteeriksi Riitta Jolanki. Kiitos luottamuksesta.

Skype mahdollisti osallistumisen myös digitaalisesti.  Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu vahvistui muuttumattomasti €12. Vahvistettiin Rusetin Strategia KokoNainen elämä vuosille 2019-2022. Kokouspaikasta kiitämme Helsingin Invalidien yhdistyksen toimitilaa ja Marja Pihnalaa tarjoilusta.

Jäsenistömme tuki on ensiarvoisen tärkeää- lämmin kiitos. Tästä on hyvä jatkaa.