Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Naiset, tytöt digiajassa

Perjantaina 9.3.2018 klo 10.30 – 12.00 Naiset, tytöt ja digiosallisuus

Miten varmistetaan naisten ja tyttöjen yhtäläinen osallistuminen teknologisessa murroksessa? Miten digitalisaatiolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksia? Mitä EU:n tulisi tehdä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi?

Striimattu verkkolähetys kannattaa katsoa: www.facebook.com/Euroopanparlamentti/

DigiajassaOhjelma Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki

Avaus: kansanedustaja Eva Biaudet, hallituksen puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja päällikkö Jarmo Oikarinen, parlamentin Suomen-toimisto

Alustukset: Tietokirjailija ja toimittaja Tuuti Piippo: ”Naiset, jotka muuttavat maailmaa teknologian kautta” sekä tietokirjailija ja robotisaatioaktivisti Cristina Andersson: ”Kohti parempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa robottien avulla”

Paneelikeskustelussa: Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (kok., EPP), Liisa Jaakonsaari (sd., S&D), Pirkko Ruohonen-Lerner ja Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA).
Kommenttipuheenvuoro: hallituksen jäsen Satu Keiski-Toni, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Seminaarin juonsi pääsihteeri Marianne Heikkilä, Marttaliitto

Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén on Naisjärjestöjen Keskusliiton digi-työryhmän jäsen.


Jätä kommentti

Rusetti ry ehdokkaat – Invalidiliiton liittovaltuustovaalit 6-17.11.2017

Rusetti ry on asettanut kaksi ehdokasta Invalidiliiton liittovaltuusto-vaaleihin 6-17.11.2017 vaalipiirissä Valtakunnalliset

Vaalitulos saisi olla ”jytky”
– 13 Anna- Stina Lindén ja 15. Selda Demirtas


Äänesi on tärkeä


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.


Jätä kommentti

Invalidiliiton liittovaltuuston vaalin ehdokaslistat

Invalidiliiton liittovaltuuston vaalin ehdokaslistat:

2142361B-9253-4DE6-AF71-1C010EA709FARusetti on vahvasti vaaleissa mukana. Ehdokkaamme ovat Selda Demirtas ja Anna- Stina Lindén, valtakunnallisten yhdistysten vaalipiiri.

  • äänesi on tärkeä


Jätä kommentti

Tunnelmia kevätkokouksesta 26.4.2017

WP_20170426_17_20_52_ProRusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n sääntömääräinen 6§:n mukainen kevätkokous pidettiin 26.4.2017 Helsingin Invalidien Yhdistyksen toimintakeskuksessa Helsingissä.

Puheenjohtajaksi kokous valitsi Riitta Jolangin ja sihteeriksi Marja Pihnalan.

2142361B-9253-4DE6-AF71-1C010EA709FA

 

Kevätkokous valitsi yhdistyksen ehdokkaiksi Invalidiliiton liittovaltuuston marraskuun 2017 vaaleihin: Selda Demirtas ja Anna-Stina Lindén. Äänesi on tärkeä!

E274EA5B-3DE7-4E68-8349-F88669165CC0

Varsinaisen kokouksen jälkeen kerättiin ideoita Rusetin tulevaisuuden unelmiksi ja jäsenten hyvinvoinnin edistämiseksi. Naisenerginen ja lämminhenkinen kokous kiinnosti parisenkymmentä daamia osallistumaan.

Kuvista kiitos Laura Lundström