Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Onko sukupuolella väliä?

Kirjoittanut Elina Nieminen Ke, 05.06.2019

Vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä intiimioikeuksista on vaiettu pitkään. Vammaisten ihmisten seksuaalisuutta vähätellään ja se jätetään usein huomiotta.

Vammaiset ihmiset ja erityisesti vaikeimmin vammaiset nähdään usein sukupuolettomina hoidon kohteina, joita periaatteessa kuka tahansa avustava henkilö voi ilman lupaa tulla koskettamaan iholle, pukemaan, tekemään intiimipesuja jne. Tilanteet toistuvat ja tapahtuvat ilman, että tilanteessa laisinkaan avustavan tahon puolelta heräisi kysymys siitä, että vammaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus koskemattomuuteen.
On kuitenkin hämmentävää, ettei asiaan olla aiemmin kiinnitetty suurtakaan huomiota, lukuun ottamatta niitä rohkeita yksittäisiä vaikeavammaisia ihmisiä, jotka itse ovat yrittäneet saada oikeutusta sille, kuka heitä intiimiasioissa auttaa.

Tutkimusten mukaan erityisesti vammaiset naiset ja tytöt ovat keskimääräisesti muita naisia ja tyttöjä alttiimpia seksuaaliselle kaltoinkohtelulle ja hyväksikäytölle. Muutenkin vammaiset ihmiset, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön antamasta avusta, joutuvat herkemmin erityisesti henkisen, mutta myös fyysisen vallankäytön kohteeksi. Asiasta on valitettavan vähän tieteellistä tutkimusta, mutta käytännön kokemuksia sen sijaan löytyy. Asialla on suurta merkitystä tilanteissa, joissa vammaisella ihmisellä ei käytännössä ole vaihtoehtoa olla ottamatta vastaan apua, mutta jossa vammaisen ihmisen koskemattomuutta ja yhdenvertaisuutta tulisi jo ihmisarvona kunnioittaa.

On perusoikeus valita avustaja sukupuolisensitiivisissä toimissa
Tätä ihmisarvoa ja syvälle yksilön perusoikeuksiin kuuluvaa oikeudellista tilaa on nyt raotettu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen nimittäin antoi vammaisten ihmisten oikeuksien näkökulmasta historiallisen ratkaisun maaliskuussa 2019. Ratkaisussa otettiin kantaa siihen, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa ns. sukupuolisensitiivisissä avustamistoimissa ja tilanteissa.

Apulaisoikeuskansleri tutki vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista erityisesti liittyen intiimihygienian hoitamiseen palveluasunnoissa. Puumalainen totesi, että avustettaessa vammaista henkilöä esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, puututaan hänen yksityisyyteensä, koskemattomuuteensa ja itsemääräämisoikeuteensa. Tilanteet ovat arkaluontoisia, minkä johdosta perusoikeuksien tulisi toteutua tilanteessa mahdollisimman täysimääräisesti. Edelleen hän totesi, että nykyinen oikeustila ei vastaa sitä, että vammaisella henkilöllä olisi käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa.

Perus- ja ihmisoikeussäännökset yleensä ja erityisesti YK:n vammaisyleissopimus velvoittavat kuitenkin toteuttamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määrätä itsestään sekä kehostaan myös avustustoimenpiteiden yhteydessä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota ohjauksen riittävyyteen sekä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä toimia tilanteen korjaamiseksi.

Vammaisten ihmisten koskemattomuutta sekä oikeutta määrätä itsestään ja siitä henkilöstä, joka esimerkiksi koskettaa hänen alastonta vartaloaan, suorittaa hänelle alapääpesua tai on läsnä saunomistilanteessa, on rikottu tähän asti räikeästi. Onneksi nyt vihdoin tähän vammaisuuden karuun historian ikeeseen on saatu oikeudellinen ratkaisu. Tämä kuulostaa selviöltä ihmiselle, joka ei ole riippuvainen toisen ihmisen avusta.

Tosiasiassa näin ei ole ja on suorastaan käsittämätöntä, että me vammaiset ihmiset olemme saaneet odottaa vuoteen 2019, jotta asiaan vihdoin saadaan oikeudellista perustelua, jonka tulisi vihdoin muuttaa asumispalveluita ja niiden palveluita sukupuolisensitiivisyyttä ja itsemääräämisoikeutta turvaaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan vastauksensa apulaisoikeuskanslerille, mihin toimiin se aikoo asian osalta ryhtyä.

Mielenkiinnolla odotan, mitkä nämä mahdolliset toimenpiteet ovat.

Alkuperäinen kirjoitus Invalidiliitto


Jätä kommentti

Julkilausuma 15.5.2019

Henkilökohtainen apu itsenäisen elämän mahdollistajana.

Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme, että jo usean hallituskauden kuluessa laaja-alaisessa yhteistyössä huolellisesti valmisteltu uusi vammaispalvelulaki saatetaan voimaan.

Henkilökohtainen apu on ollut vammaisten ihmisten yhtenä palvelumuotona käytössä kohta 10 vuotta.

Ennen sen voimaantuloa vammaiset ihmiset olivat taistelleet oikeudesta avustajaan ja itsenäisyyteen vuosikymmeniä. Itsenäisyys tarkoittaa vammaisille ihmisille mahdollisuutta kantaa vastuu omasta
elämästään sekä järjestää arkeaan, johon voi kuulua asumisen lisäksi vaikkapa opinnot, työssäkäynti ja vanhemmuus. Tämä on tavanomaista elämää, ilman riippuvuussuhteita – itsenäisesti.

Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme varmistaa, että vammaisten ihmisten itsenäisyyden menestystarina jatkuu.

Itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa
Henkilökohtaisen avun tunnusmerkki on, että vammainen ihminen määrittelee henkilökohtaisen avustajan tekemiä työtehtäviä; missä, milloin ja millä tavoin apua tarvitaan. Vammainen ihminen arvioi
omista lähtökohdistaan ja omalla vastuullaan avustajan tarvittavan osaamistason ja kyvyn suoriutua työtehtävistä sekä valvoo työn laatua ja suorittamista.
Henkilökohtaisessa avussa vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa. Tämä edellyttää kykyä päätöksentekoon ja vastuunkantamiseen. Itsemääräämisoikeus lähtee vammaisesta ihmisestä itsestään, ei esimerkiksi läheisen tai avustajan näkemyksestä tai tulkinnasta. Henkilökohtainen apu edellyttää selkeää vastuun- ja roolien jakoa.

Jotta henkilökohtainen apu toimii tarkoituksenmukaisesti, tulee vammaisen ihmisen itse mieltää roolinsa ja vastuunsa sekä määrittää, miten toimitaan. Henkilökohtainen apu on tilannesidonnaista toimintaa. Avustajan on ymmärrettävä, että hän auttaa vammaista ihmistä vain vammaisen ihmisen itse esittämien toiveiden, valintojen ja ohjeistuksen mukaisesti.
Vammaispalveluiden lähtökohtana on aina oltava vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet. Sama palvelumuoto ei takaa yhdenvertaista kohtelua kaikille vammaisille ihmisille. Jos vammaista ihmistä auttava henkilö ottaa ohjauksellista vastuuta tai tulkitsee käsillä olevaa tilannetta, kyse ei ole enää henkilökohtaisesta avusta. Tällöin vammaisen ihmisen oma itsenäisyys, työtehtävien toiminnallinen ohjaus ja vastuu eivät tosiasiallisesti toteudu.

Me allekirjoittaneet järjestöt edellytämme, että:

• Henkilökohtainen apu osana palvelujärjestelmää on säilytettävä nykyisen kaltaisena sekä vammaisen ihmisen työnjohdollinen vastuu ja hänen henkilökohtaisen avustajansa roolit on pidettävä selkeinä.

• Tilanteissa, joissa ulkopuolinen taho ottaa aktiivisen roolin ja kantaa vastuun avusta ja siihen liittyvästä toiminnasta, vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa on oltava eri palvelu kuin henkilökohtainen apu. Viime hallituskaudella annettu vammaispalvelulakia koskeva lakiesitys antaa tähän hyvän pohjan.
Rauennut esitys parantaisi vammaisten ihmisten ja vammaispalveluiden tilaa ja toisi ne YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen edellyttämälle tasolle. Lakiesitys lisäisi myös kaikkien eri
tavoin vammaisten itsemääräämisoikeuksia, osallistumismahdollisuuksia sekä turvallisuutta.

On ihmisarvo- ja ihmisoikeuskysymys, että erilaisista avun ja tuen tarpeista riippuvaiset vammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Kyse on nimenomaan jokaisen erilailla vammaisen ihmisen yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä niiden toteuttamisesta. Tätä me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tukea ja toteuttaa myös jatkossa yhteistyössä.

Helsingissä 15.5.2019

Finlands Svenska Handikappförbund rf (FSH)
Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
Invalidiliitto ry
Kuurojen Liitto ry
Lihastautiliitto ry
Neuroliitto ry
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Selkäydinvammaiset Akson ry
SMA Finland ry
Suomen Polioliitto ry
Suomen Vammaisyrittäjät ry
Uudenmaan CP-Yhdistys Ry