Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Kalle Könkkölän elämäntyöseminaari

könkkölä pääsylippuOsallistuin tänään vammaisten päivänä 3.12. 2018 kunniatohtori Kalle Könkkölän elämäntyöseminaariin pikkuparlamentissa.

Oli voimaannuttavaa kuunnella, mitä kaikkea Kalle on merkinnyt eri ihmisille.

Presidentti Tarja Halonen

Presidentti Tarja Halonen avasi seminaarin. Hän muistutti, ettei kukaan jää tänne eikä elämää pidä katsoa hautajaisten kautta. Kalle Könkkölä oli väsymätön kansalaisaktivisti. Vaikka Kalle on poissa, hän muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja jokainen täyttää omat saappaansa itse omista kyvyistään lähtien. Se, mitä Kallesta voi ainakin oppia, on se, miten Kalle otti huumorilla itsensä ja muut. On kunnia jatkaa Kallen työtä. Tämä päivä on askel eteenpäin. Vammaisliikkeen vahvistaminen on prioriteetti, sanoi presidentti.

Kansanedustaja Pekka Haavisto

Kansanedustaja Pekka Haavisto oli kirjoittanut Kallelle kirjeen. Hän kertoi vihreiden perustamisesta ja Kallen matkasta poliitikosta kansanedustajaksi. Kalle rikkoi vammaisuuden katon. Kun potilaasta tulikin kansanedustaja, hänelle ei haluttu enää myöntää tukea avustajaan. Pohdittavaa tuli siitäkin, miten Kalle pääsee eduskuntaan. Tiedämme, että eduskunnan sisälle rakennettiin luiskia ja saipa Kalle oman ovenkin. Noihin aikoihin vihreitten sisällä käytiin ideologisia riitoja kokouksessa Tampereella. Haluttiin mm. säästää sähköjä ja joku ehdotti, että johdot vedetään irti töpseleistä. Silloin Kalle oli muistuttanut, että ”ennen kuin revitte johtoja, haluan muistuttaa, että yksi johdoista johtaa hengityskoneeseeni.” Pekka Haavisto kertoi Kallen ja Maijan kulttuurikodista ja siitä, miten siellä käytiin keskusteluja ja nasevaa sanailua. Maija Könkkölä oli sanonut, että vammaisella on oikeus olla ihminen ja ihmisellä on oikeus olla vammainen.

Kuuntelimme videolta Riikka Hännisen laulun To work, to be loved an to love.

Entinen STM:n ylitarkastaja Aini Kimpimäki

Aini Kimpimäki muisteli vammaisten ihmisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Vuosi 1981 oli YK:n kansainvälinen vammaisten vuosi. Tuolloin tajuttiin, että yhteiskunnan on muututtava, jotta vammaisten ihmisten täysi osallistuminen ja tasa-arvo toteutuu. Fyysiset ja näkymättömät esteet tulivat näkyviksi. Esteet eivät enää johtuneetkaan vammasta. Vammaispalvelulaki syntyi Kallen ollessa eduskunnassa ja mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto sisällytettiin lakiin.

Kalle oli dynamo, vahva vaikuttaja ja rohkea toimija, jolla oli paljon ideoita. Hän oli esimerkki ja roolimalli, joka rohkaisi ihmisiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kallen sydämeen mahtuivat kaikki vammaiset ihmiset ympäri maailmaa. Hän todellakin jätti jälkensä maailmaan. Hän oli myös visionääri, joka kehotti uskomaan päämäärään ja tekemään työtä sen eteen. Kalle ajoi inklusiivista opetusta ja koki hankalaksi sen. että vammaisten lasten vanhemmat halusivat suojella lapsiaan ja pistivät lapsensa erityiskouluihin. Vanhempien suojeleva asenne oli Kallelle kova paikka. Kallen mielestä vanhemmat leikkasivat lastensa siipiä ylisuojelulla.

kalle könkköläKalle löysi aina ratkaisuja ja huumorin avulla hän pehmitti ihmisiä. Kalle oli jatkuvasti tekemisissä virkamiesten kanssa. Siksi hän osasi kertoa ratkaisun asiasta kuin asiasta rautalankamallilla. Hän kykeni pelkistämään asioita. Kun ihmeteltiin, miksi tarvitaan invavessoja, hän totesi, että minunkin on päästävä vessaan. Hidas vauhti turhautti joskus Kallea.

Videotervehdyksiä ympäri maailmaa

Kallen elämäntyöseminaarissa kuultiin useita videotervehdyksiä. Judith Human oli Kallen pitkäaikainen ystävä ja hän oli mm Obaman hallituksessa. Hän muistutti siitä, että on tärkeää jatkaa työtä ihmis- ja vammaisten oikeuksien sekä itsenäisen elämän liikkeen puolesta. Hän toivoi, ettei Kalle lepää rauhassa, vaan taistelee kanssamme missä onkaan. Kosovon tervehdyksessä Afrikim Maliqi kertoi, miten Kalle tullessaan Kosovoon, keräsi kaikki kansalaisjärjestöt yhteen ja tapasi poliitikkoja. Hän voimaannutti kaikkia.

Kunniatohtori Liisa Kauppinen

Kunniatohtori Liisa Kauppinen kertoi YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen synnystä. Hän kertoi mm. siitä, miten Kalle peräsi globaalia, moniäänistä liikettä. Näin syntyi 1983 Disabled Persons International DPI. Työtä tehtiin vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Konvention synty muodostuu katkeamattomasta ketjusta 1980-luvulta 2006 vuoteen, jolloin se hyväksyttiin YKssa. Artikloiden muotoilu oli kovaa työtä. YK:ssa ei ollut lepoaikaa. Vammaiset muodostivat Steering komitean, jossa keskusteltiin ja valmistauduttiin sopimukseen ja kannanottoihin. Asiantuntijoilla oli oma paperinsa ja vammaisilla omansa. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus on menestys sinänsä ja siinä elää Kallen henki. Vammaisia ihmisiä, heidän identiteettiään ja osaamistaan on arvostettava.

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas

Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijas kertoi Abiliksesta. Kallen ajatus vammaiselta vammaiselle, vammaisilta vammaisille on Abiliksen perusta. Säätiön hallitus ja työntekijät koostuvat vammaisista ihmisistä tai vammaisuutta lähellä olevista työntekijäistä. Abiliksen tuki kohdentuu ruohonjuuritasolle, jossa vammaiset ihmiset itse toteuttavat hankkeita ja rohkaisevat toinen toisiaan. Sari kertoi, että Kalle näki jokaisessa ihmisessä timantin. Piti vain ensiksi kuoria pois ympäristön ennakkoluulojen ja heikon itsetunnon jättämiä kuoria.
Abiliksen 20-vuotsjuhlajulkaisu on aivan upea.

Tavoitteena täysivaltainen osallisuus, paneeli

Lopuksi oli Tuomas Tuuren vetämä paneeli, jossa olivat Amu Urhonen, Antti Björklund, Merja Heikkonen ja Tytti Matsinen.

Ensimmäiseksi panelistit vastasivat kysymykseen: Mikä Kallessa teki vaikutuksen? Vastaukset kertoivat, että hän oli suuri esikuva, ystävä, sielunkumppani, tukija. Kallen verkostot olivat tehneet myös vaikutuksen. Vaikutuksen oli tehnyt myös, että Kalle kehotti käyttämään tilaisuudet hyväksi ja kasvattamaan uusia osaajia. Merkityksellistä oli myös se, että Kalle oli vuosikymmeniä edunvalvontatyössä. Vähemmistöjen on pidettävä puoliaan, Vähemmistö voi pärjätä, kun se pystyy konkretisoimaan tavoitteensa. ”Kun on tiukka paikka, niin rähjätään vain sen verran, ettei neuvotteluyhteys katkea.” Vammaisuutta ei pidä hävetä.

Mitkä ovat osallisuuden elementit? Panelistien mielestä osallisuuteen kuuluu se, että paikalla on ihmisiä, joilla on sanottavaa. Kuka sitten voi edustaa toista? Kalle lähetettiin joka paikkaan. Onko osallisuus sitä, että yksi puhuu vai että kaikki pääsevät ääneen kyseli Tytti Matsinen.

Vammaisten on saatava olla prosessissa alusta loppuun. Hän muistutti siitä, että ihmisillä pitää olla edellytykset kertoa mielipiteitään. Tarvitaan harjoitusta, koska ei kukaan kylmiltään osaa.

Amu korosti tiedon lähteelle pääsemistä ja siitä, että yhteiskunnassa kaikki osallistetaan.

Keskeisimmiksi esteiksi panelistit mainitsivat asenteet, tiedonpuutteen, palveluiden riittämättömyyden ja yleisen tavan toimia.

Ratkaisuja esteiden poistamiseksi ovat vaikutusten arviointi, ts. on selvitettävä, mitä ko. asia merkitsee vammaisille ihmisille. Merja Heikkonen pohti, pitäisikö sittenkin siirtyä vammaiskiintiöihin työelämässä? Nais- ja mieskiintiöt ovat johtaneet tasa-arvoon politiikassa, työelämässä hallituspaikoissa jne. Myös esteettömyysvaikutusten arviointia pitäisi tehdä. Vammaisten ihmisten on oltava esillä. Yhdenvertainen ja esteetön maailma toteutuu, kun tiedostetaan syrjintä ja syrjinnästä sanktioidaan.

Kallen elämäntyö jatkuu. Pidetään huoli siitä.
Marja Pihnala


Jätä kommentti

Syyskokouksen satoa

Sääntömääräiset kokoukset ovat yhdistyksen tärkeimpiä kokouksia. Niistä määrätään laissa ja säännöissä. Sääntömääräisissä kokouksissa täytyy käsitellä tietyt asiat yhdessä.

Käsittelimme tulevan vuoden toimintaa. Päätimme jäsenmaksun suuruudesta, toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta ja valitsimme yhdistyksen puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet, sekä valitsimme toiminnantarkastajat ja tarvittavat tilintarkastajat.

Hallituksen jäseniksi tulivat 18.11.2018 valituiksi:
Pirkko Justander pj, Marja Pihnala varapj, hallitukseen Kristiina Karhos, Tiia Tallgren, Tuula Paasivirta, Aune Menna, Rita Järvinen, Sari Lehikoinen, Anna-Stina Lindén ja sihteeriksi Riitta Jolanki. Kiitos luottamuksesta.

Skype mahdollisti osallistumisen myös digitaalisesti.  Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu vahvistui muuttumattomasti €12. Vahvistettiin Rusetin Strategia KokoNainen elämä vuosille 2019-2022. Kokouspaikasta kiitämme Helsingin Invalidien yhdistyksen toimitilaa ja Marja Pihnalaa tarjoilusta.

Jäsenistömme tuki on ensiarvoisen tärkeää- lämmin kiitos. Tästä on hyvä jatkaa.


1 kommentti

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Viime syksynä lupasimme, että Rusetti lähtee Siilinjärvelle Akkain Akatemiaan. Itä-Suomen alueen naiset ovat viidesti järjestäneet Akkain Akatemian. Autolla huristelimme Pirkko Justanderin kanssa 400-kilometrin matkan 20.4. 2018. Siilinjärven Kunnonpaikassa meitä odotteli hyväntuulinen Lehikoisen Seija. Onneli Wäck saapui Kouvolasta. Kävimme läpi ohjelman.

Lauantaina 21.4. 2018 odotimme jännittyneinä naisten tuloa. Paikalla oli 57 naista! Kyllä Itä-Suomessa saadaan naiset liikkeelle. Hienoa! Seija Lehikoinen ja Raija Patronen toivottelivat meidät tervetulleiksi. Päivää juonsi Onneli. Alkuun nähtiin myös hauska youtubepätkä Tyyne Kettusen päivitys sotesta.

Aluksi pohdimme, mitä kaikkea ihanaa sisältyykään naisen elämään. Naiset tuumivat, että ihanuutta on päästä laittautumaan, ostamaan kauniita vaatteita ja olla ihailun ja hemmottelun kohteena; ”rouva näyttää tänään kauniilta.” Monelle oli tärkeää olla äiti ja mummo. Todettiin, että on etuoikeus olla nainen. Naiseus on upeaa eikä sitä edes yhdellä lauseella voi kuvata. Tasa-arvo miesten kanssa oli tärkeää. Totta kai oltiin sitä mieltä, että nainen pystyy ajattelemaan monipuolisesti, myös miesten puolesta. Oma raha ja vapaus olivat naisille tärkeitä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että saamme yhteisissä tilaisuuksissa naisenergiaa ja näissä tapahtumissa uskallus jakaa ajatuksia lisääntyy.
Naisena olo ei ole pelkkää ihanuutta, vaan naisina ja erityisesti vammaisina naisina kohtaamme monenlaisia ongelmia, jotka vaativat voimia. Keskusteluissa nousi esiin omaishoitajan taakka, joka tekee arjesta kovaa. Miten jaksaa päivästä toiseen? Moni läsnäolija oli kohdannut alistamista ja vähättelyä jopa oman pätevyyden kyseenalaistamista. Oltiin koettu, etteivät naiset kelpaa johtamaan yhdistyksissä tai taloyhtiöissä. Seurustelukumppanin löytäminen voi olla hankalaa, toisaalta kokemusta oli myös siitä, että vammainen nainen on helppo nakki. Rakennetun ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista. Myös näkymättömät esteet ts. asenteet näkyvät kaikkialla: kysytään avustajalta asioita eikä vammaiselta ihmiseltä itseltään. Maamme palvelujärjestelmä sinänsä aiheutti myös monia harmaita hiuksia. Köyhyys ja yksinäisyys koskettavat myös vammaisia naisia.

pexels-photo-1054803.jpegTämän jälkeen pohdittiin YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen artiklaa 6, joka korostaa sitä, että vammaisilla naisilla on oikeus nauttia täysimääräisesi ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet varmistavat kaikkien naisten kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen. Jokainen pääsi miettimään, mikä on asia, johon juuri minulla on oikeus.
Välillä hytkyttiin Makareenan tahdissa niin, että hiki virtasi.

Pirkko Justander pohti omassa osuudessaan, voiko onnellisuutta opetella? Pirkko kertoi, miten hän on opetellut onnellisuutta. Pirkko on treenannut aivojaan ja lukenut positiiviseen ajatteluun ja elämän tarkoitukseen liittyvää kirjallisuutta. Pirkko kertoi myös voimalauseuden merkityksestä sekä hyvän päiväkirjan tekemisestä. On hyvä muistaa, että aivot ohjautuvat näkemään hyviä asioita. Lisäksi kuultiin murehtimissessioista ja elämysten nauttimisesta.

Kahvitauon jälkeen tutustuttiin aivojumppaan. Aloitettiin juomalla vettä, jotta saatiin aivojen sähkömagneettiskemiallinen toiminta liikkeelle, hierottiin aivonappeja, tehtiin ristikäyntiä, energiakahdeksikkoa ja kehitettiin aivojumpalla näkemistä ja kuuntelua. Aivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä. Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison, joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Liikkeiden hauskoille nimille on pedagoginen syy: ne tekevät oppimisesta iloista! Sittemmin Paul on yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin kaikenikäisille.
Aivojumppa harjaannuttaa keskittymiskykyä, parantaa itseluottamusta, auttaa onnistumista ja stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.
Muutamat liikkeet kohdistuvat erityisesti näkemiseen ja kuulemiseen. Toisten liikkeiden vaikutus taas näkyy monimutkaisemmissa taidoissa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi. Aivojumppaa käytetään nykyisin yli 80 maassa.

pexels-photo-735656.jpegEnsimmäisen päivän päätteeksi tutustuimme Pirkon habajumppaan. Neljä erilaista liikettä, jotka tehdään 30 kertaa varmistavat sen, että haba kasvaa ja allit pysyvät loitolla. Puntteina käytettiin vesipulloa. Lopuksi jaettiin kotiin vietäväksi paperi, jossa oli yhdeksän tapaa pitää itsestä huolta.
Tunnekierroksessa jokainen pääsi kertomaan lauseella päivästä ja lopuksi Pirkko kertoi, miten hän on käsitellyt tunteita.

Naiset jäivät jatkamaan vielä Akkain Akatemiaa seuraavana päivänä Seijan ja Onnelin johdolla. Me huristelimme takaisin Helsinkiin.

Marja Pihnala pj


Jätä kommentti

Kutsu – Rusetti Vammaisten Naisten valtakunnallinen yhdistys ry- Syyskokous 2017

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n sääntöjen 6§:n mukainen syyskokous pidetään 17.11.2017 klo 18.00 alkaen Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6, 00600 HELSINKI.

Sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua myös Skypen välityksellä. Ilmoitus asiasta on tehtävä hyvissä ajoin.

TERVETULOA!
Helsingissä, 15.10.2017
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Marja Pihnala, puheenjohtaja & Pirkko Justander, varapuheenjohtaja

Ole hyvä ja ilmoittaudu kokoukseen 14.11. 2017 mennessä puheenjohtaja Marja Pihnalalle sähköpostiosoitteella: marjapihnala@gmail.com.  Ilmoita samalla, osallistutko kokoukseen Skypen välityksellä, ja kokoustarjoilun vuoksi, kerro myös mahdolliset ruokarajoitteesi.


Jätä kommentti

Naisten Linja ja Rusetti- itsevahvistuspäivä 30.9.2017

Feministinen itsepuolustus ja sointumaljarentoutus, uutta minulle
Naisten Linja ja Rusetti järjestivät Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän vammaisille naisille lauantaina 30.9.2017.

En tiennyt feministisestä itsepuolustuksesta mitään, joten en osannut odottaa mitään. Lähdin avoimin mielin ja päivän aikana huomasin, että vammaiset naiset joutuvat elämänsä varrella moniin tilanteisiin, joissa feministisestä itsepuolustuksesta olisi ollut hyötyä.

Feministinen itsepuolustus
Alustajana oli Anna Saipio. Feministinen itsepuolustus on itsepuolustuslajien opetusta ja käyttöä osana feminististä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Feministisen itsepuolustuksen lähtökohtana on feministinen analyysi yhteiskunnasta ja sen sukupuolittuneesta väkivallasta.
Feministinen itsepuolustus sai alkunsa Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ajatuksena oli, että siellä, missä on valtaa, on vastarintaa. 60-70 luvulla Yhdysvalloissa naiset alkoivat kyseenalaistaa monia asioita. He nostivat esiin sen, että kotityö estää heiltä toimeentulon tai että raiskaus ei ollut uhrin syy. Nämä ja monet muut henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteisiä naisille ja ne erosivat miesten kokemuksista. Samalla henkilökohtaisesta tuli poliittista. Naiset katsoivat, että miehet eivät ymmärtäneet heidän erityiskysymyksiään. Perinteinen itsepuolustus ei lähtenyt naisten tarpeista eikä antanut myöskään mahdollisuutta jakaa kokemuksia ryhmässä. Näin kehittyi feministinen itsepuolustus, joka levisi Länsi-Eurooppaan 1970-luvun lopussa ja Suomeen 1980-luvun alussa.

Naisten Linja

Pirkko Justander, Anna Saipio, Marja Pihnala

Feministinen itsepuolustus ryhmässä merkitsee sitä, että jokainen vetää omat rajansa siitä, mitä kertoo. Toisen henkilökohtaista kokemusta ei kerrota missään muodossa eteenpäin. Toinen sääntö on se, että jokainen tulee kuulluksi. Siksi ryhmät aloitetaan ja lopetetaan kierroksella. Myös hyvät selviytymiskeinot jaetaan. Toisten tukeminen on tärkeää. Kun puolustaa jonkun elämäntilannetta, puolustaa samalla kaikkien naisten elämäntilaa.
Tutustuimme minä-ruutuun eli elämäntilaruutuun. Monet asiat, joko minä itse tai ympäristö rajaa minuutta ja omaa käyttäytymistä monin tavoin. Tällaiset asiat pienentävät minäruutua ja murentavat itsetuntoa. On opittava vetämään rajat asioille, jotka pienentävät minua ihmisenä. Esim. seksistiset vitsit aiheuttavat kiusallisia tilanteita naisille. Uskaltaako asettua vastustamaan sitä, että vitsit ovat huonoja ja mollaavat naisia vai tyytyykö tilanteeseen, jossa muut nauravat vitsille, joka tuntuu typerältä?

Feministiseen itsepuolustukseen kuuluu kolmen askeleen metodi, jolla voit muuttaa ikävää tilannetta:
Nimeä! Esim. ”kätesi on reidelläni”.
Kritisoi! ”En pidä siitä”.
Vaadi muutosta! ”Ota kätesi pois nyt heti”.

Opimme myös hallintatekniikoita, joita erityisesti miehet käyttävät hallitakseen naisia. On muistettava, että myös naiset saattavat käyttää näitä tekniikoita. On tärkeää tunnistaa hallintatekniikat ja oppia käyttämään vastatekniikoita.
Tällaisia hallintatekniikoita, jotka usein ovat tiedostamattomia ovat: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, tiedon pimittäminen, kaksoisrangaistus (teit niin tai näin, niin pieleen meni. Esim. nainen, joka lähtee hakemaan lastaan päiväkodista heti työajan päätyttyä on laiska eikä jousta. Jos et hae lastasi heti, olet huono äiti.) sekä häpäiseminen ja syyllistäminen.

Feministisestä itsepuolustuksesta voi lukea lisää: Lisa Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.
Sunniva Drake: Naisten itsepuolustus, ota yö takaisin.

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Naisten Linjalla on moninaisuuspäivystys numerossa 0800 02400. Puhelinpalvelu on naisille, joiden on esim. vammaisuuden, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi vaikeampaa saada tukea tai keskusteluapua kohdatessaan väkivaltaa. Väkivalta voi olla muutakin kuin seksuaalista väkivaltaa esim. rakenteellista.

Jutta Niala

Jutta Niala

Sointumaljarentoutus
Jutta Niala veti 25 minuutin sointumaljarentoutuksen, joka oli minulle uusi ja miellyttävä kokemus. Metallikuppien pehmeät soinnut veivät mennessään. Olin kuin tyhjiössä miellyttävien äänien ympäröimänä. Olo oli virkistynyt. Mukava kokemus.

Marja Pihnala, pj.


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.


Jätä kommentti

Puheenjohtajalla on asiaa

Rusetin hallitus kokoontui lauantaina 2.9.2017

Todettiin, että Rusetin jäsenistä 15 äänestää omassa yhdistyksessään Invalidiyhdistyksen liittovaaliehdokasta. 72 rusettilaista voi äänestää Rusetin omia ehdokkaita.

Invalidiliiton vaalit järjestetään 6.-17.11.17 ja vaalitoimikunta vahvistaa tuloksen 30.11.17. Rusetilla on kaksi ehdokasta; Anna -Stina Linden ja Selda Demirtas. Hallitus piti tärkeänä, että ehdokkaat pitävät blogia liittovaalit-blogissa Liittovaalit 2017 blogi Käykää lukemassa myöhemmin.

Hallitus suunnitteli vuoden 2018 toimintaa. Lähtökohtana olivat jäsenten 26.4. ideoimat ajatukset. Toimintasuunnitelmaa ryhdytään laatimaan tältä pohjalta.
Syyskokous on 17.11. klo 18.00 Voudintientien kerhokeskuksessa.

Rusetin sivut ovat kysyttyä erilaisiin ilmoituksiin ja mainoksiin. Päätettiin, että sivut on tarkoitettu Rusetin omaan toimintaan.

Kalevala-koru odottaa vammaisten naisten unelmia. Ota itsestäsi video, jossa kerrot unelmasi 17.9. Mennessä. Teemme koosteen, joka lähetetään Kalevala-korulle.

  • Tilaisuudet ja kurssit:
    18-25- vuotiaitten nuorten naisten kurssi pidetään 29.10. Helsingissä.
    Lomakeskus Kuusistossa oli 35 ladya ja päivä oli onnistunut. Lisää voit lukea rusettiry.com
    Kouvolassa pidetään hyvinvointikiertue 16.9.2017. Vielä mahtuu!
    Rusetti järjestää Kehonhuollon ja soveltavan liikunnan kurssin Liikuntakeskus Pajulahdessa 21-22.10.17. Mainokset ilmestyvät sivuillemme. Omavastuu jäseniltä 25€, muilta 40€.
Marja Pihnala

Marja Pihnala

Apurahahakemuksia ryhdytään laatimaan vuoden 2018 toiminnan turvaamiseksi. Hakemus tehty Mieli ja kroppa-kuntoon- kurssin järjestämiseksi.

Uusia jäseniä hyväksyttiin13! Tervetuloa! Hallitus riemuitsi, nyt meitä on 100!

Nettinäkyvyys: webmaster Anna-Stina Lindén kertoi, että Rusetin sivuja seurataan Australiassa saakka. Sivuillamme on vieraillut 785 eri ihmistä. Rusetin Instagrammissa on 58 kuvaa. Seuratkaa Instaamme. Twitterissä on tviitattu 266 kertaa ja seuraajia 190. Olemme siis mukavasti somessa.

Käytiin läpi taloutta, joka sekin on kunnossa.

Terv puheenjohtaja Marja Pihnala