Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Rusetin Suomi 100 tasa-arvoteko 2017 -raportti

Miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestöjen päätöksenteossa
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuulunut tasa-arvoteko

Marja Pihnala, hallituksen puheenjohtaja Riitta Jolanki, hallituksen sihteeri
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

WP_20180615_12_45_40_RichRusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n hallituksen jäseniä yhdistyksen kehittämispäivänä kesäkuussa 2018. Kuvassa myös kaksi kehittämistyön fasilitaattoria Invalidiliitosta. Eturivi vasemmalta: Sari Lehikoinen, Riitta Jolanki, Kristiina Karhos, Pirkko Justander ja Tuula Paasivirta. Takarivi vasemmalta: Mirva Kiiveri (Invalidiliitto), Anna-Stina Lindén, Marja Pihnala, Aune Menna ja Auli Tynkkynen (Invalidiliitto)

Rusetin Suomi 100 tasa-arvoteko 2017 

Tässä alla selkokielisenä:

Miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestöjen päätöksenteossa
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuulunut tasa-arvoteko

Marja Pihnala, puheenjohtaja Riitta Jolanki, hallituksen sihteeri
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

1. Johdanto 1.1 Mikä Rusetti on? Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry on perustettu 31.3.2016. Yhdistys edistää vammaisten tyttöjen, naisten ja naiseksi itsensä kokevien henkilöiden hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista sekä naisten osallisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi yhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhdistykselle vertaistoiminta on tärkeää. Rusetti on Naisjärjestöjen keskusliiton, Vammaisjärjestöjen naisverkoston ja Invalidiliiton sekä Suomen Vammaisliikunta ja -urheilu VAU:n jäsen.

1.2 Vammaisten ihmisten määristä Vammaisuuden kirjo on suuri. Vammaisella henkilöllä on eriasteisia vaikeuksia näön, kuulon, liikkumisen, kognition tai kommunikaation kanssa. WHO:n ja Maailmanpankin World Report on Disability 2011 -raportin [WHO & World Bank 2011] mukaan vuonna 2010 15 % (noin 1 miljardi) maailman väestöstä oli vammaisia henkilöitä. Vammaisten ihmisten määrän ennustetaan muun muassa väestön ikääntymisen myötä vain kasvavan. Edellä mainitun raportin mukaan vammaisuus on yleisempää köyhissä kuin rikkaissa maissa: 80 prosenttia vammaisista ihmisistä elää matalan tulotason maissa ja enemmistö heistä on naisia. Tilastokeskuksen vähemmistöjä koskevassa Hyvinvointikatsaus 3/2013:ssa [Mahlamäki 2013] todetaan, että Suomen vammaisten ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta ja elinoloista tiedetään melko vähän. Jopa YK:n kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet ovat Suomea koskevissa huomioissaan viitanneet etenkin vammaisten sosioekonomista tilannetta ja elinoloja koskevien tietojen ja tilastojen puutteellisuuteen. Vuonna 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi työpaperin Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta – analyysia THL:n tietotuotannosta [Nurmi-Koikkalainen ym. 2017]. Raporttiin on koottu tärkeää tietoa vammaisuudesta ja minkälaisia tietoja nyt on saatavissa. YK-sopimuksen raportointivelvoitteidenkaan täyttämiseen tämä ei riitä. Tiedetään kuitenkin, että vammaiset ihmiset ovat keskimääräistä huonommin koulutettuja, työhön osallistuminen on vähäisempää ja toimeentulo on niukempaa. Tietojen puute haittaa vammaisten ihmisten elinolojen parantamista ja antaa vammaisten henkilöiden syrjinnän ja syrjäytymisen jatkua.

1.3 Vammakeskeisyydestä ihmisoikeuksiin ja näkökulmaan vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilannetta on syytä tarkastella ihmisoikeudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tämä koskee myös vammaisia ihmisiä – vammaisuus ei ole yksilön ominaisuus [WHO & World Bank 2011; Mahlamäki 2013]. Mahlamäen [2013] mukaan: ”Vammaispolitiikassa perinteinen lääketieteellinen vikaan, vammaan tai toimintarajoitteeseen keskittyvä näkemys on vaihtunut yhteiskunnalliseen näkökulmaan, jonka mukaan yksilöä ympäröivän yhteiskunnan esteet ja vuorovaikutuksen asenteet tuottavat ja pitävät yllä vammaisuutta sekä osaltaan estävät vammaisten ihmisten aseman parantamista. Yhteiskunnallisen vammaisnäkemyksen mukaan vammaisuudessa ei ole kysymys yksilön ominaisuuksista eikä siitä, saako hän jotain vammaisetuutta tai vammaispalvelua.” Kaksituhattaluvulla vammaisten ihmisten oikeuksia painottava näkökulma on tehnyt vammaisuudesta ihmisoikeuskysymyksen. Vammaispolitiikan painopiste on siirtynyt toimiin, joiden tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus [Mahlamäki 2013]. Valtioneuvoston selontekoon vammaispolitiikasta vuodelta 2006 [Sosiaali- ja terveysministeriö 2006] on kirjattu suomalaisen vammaispolitiikan kolme keskeistä periaatetta, joiden mukaan vammaisilla ihmisillä on ˗ oikeus yhdenvertaisuuteen, ˗ osallisuuteen sekä ˗ tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Ihmisoikeuksia korostava näkökulma on nopeasti vahvistunut vammaispolitiikan keskeiseksi lähtökohdaksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Suomen perustuslaissa taataan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja kielletään syrjintä. Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on kuitenkin edelleen puutteellista. Vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä on arjen kokemuksen mukaan yleistä, mutta vain pieni osa siitä tulee tilastoihin. Etenkin vammaisilla naisilla ja lapsilla on osoitettu olevan suuri riski joutua väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi [Mahlamäki 2013, Konttinen 2007, WHO & World Bank 2011]. Vammaiset naiset eivät koe syrjintää vain vammansa vaan myös sukupuolensa vuoksi. Tämän vuoksi vammaisten naisten kohdalla puhutaan kaksinkertaisesta syrjinnästä. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimuksessa naisille on kirjattu oma artikla 6 artikla – Vammaiset naiset [Vammaissopimus 2016].

1.4 Tasa-arvolaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan 1.1.1987. Siihen on tehty sen jälkeen useita muutoksia. Viimeksi lakia uudistettiin uuden yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta. Tällöin lakiin sisällytettiin ˗ sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellot sekä velvoite tällaisen syrjinnän ennaltaehkäisyyn,
˗ ulotettiin tasa-arvosuunnitelmavelvoite peruskouluihin, ˗ täsmennettiin työnantajan tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevia säännöksiä, ˗ vahvistettiin tasa-arvovaltuutetun itsenäistä asemaa koskevia säännöksiä sekä ˗ perustettiin uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Tasa-arvolaissa todetaan, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu [4 a § (15.4.2005/232)].
Vammaisten naisten asemasta edellä mainituissa toimielimissä ei ole tutkittua tietoa. Invalidiliiton naistyöryhmä laati 1990-luvulla pienen selvityksen siitä, miten naiset osallistuvat päätöksentekoon yhdistyksissä.

2. Selvitys miesten ja naisten tasa-arvon toteutuminen vammaisjärjestöissä

2.1 Miksi ja miten selvitys tehtiin
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluneessa 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa (2016–2017) tehtiin uusia ja konkreettisia tekoja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja nostettiin erityisesti naisten näkyvyyttä juhlavuoden ohjelmassa. Hankkeeseen osallistui Suomessa muun muassa erilaisia kansalaisjärjestöjä, yrityksiä, kaupunkeja, ministeriöitä, työmarkkinajärjestöjä, yliopistoja ja tiedotusvälineitä. Lisäksi ulkoministeriö valjasti ulkomaan edustustonsa tasa-arvotyöhön. Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n hallitus päätti osallistua hankkeeseen selvittämällä, miten miesten ja naisten välinen tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestöissä. Oletuksena oli, että vammaiset naiset hoitavat järjestöissä sihteerin tehtäviä ja miehet toimivat nuijan varressa päättämässä asioista! Mutta pitääkö olettamus paikkansa? Sukupuolen mukaisen tasa-arvon toteutumista vammaisjärjestöjen päätöksenteossa selvitettiin tarkastelemalla naisjäsenten osuutta Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsenjärjestöjen ja valtakunnallisten vammaisjärjestöjen hallituksissa ja valtuustoissa tai vastaavissa päätöksentekoelimissä. Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsenjärjestöistä selvityksen ulkopuolelle jätettiin seuraavat tahot: Naisten Linja Suomessa ry, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Vammaiskumppanuus ry ja Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA. Tasa-arvon toteutumista Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEssa raportoidaan erikseen (ks. kpl 2.2.2). Rusetti haastoi Vammaisjärjestöjen naisverkostosta edellä kuvatusti valitut jäsenet tekemään selvityksen omissa järjestöissään. Valtakunnallisten vammaisjärjestöjen päättäjien sukupuolen mukaista tasa-arvoa selvitettiin aluksi niiden kotisivuilta ja tietoja tarkennettiin ottamalla yhteyttä muun muassa järjestöjen toimihenkilöihin ja puheenjohtajiin. Samalla tavalla täydennettiin Naisverkoston jäsenjärjestöjen tietoja.
Selvityksessä oli mukana yhteensä 34 vammaisjärjestöä sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE. 2.2 Selvityksessä mukana olevat vammaisjärjestöt

2.2.1 Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Taulukossa 1 on lueteltu Vammaisjärjestöjen naisverkostoon toukokuussa 2017 kuuluvat järjestöt. Selvitykseen otettiin mukaan vain varsinaiset vammaisjärjestöt ja siten tarkastelun ulkopuolelle jätettiin Naisten Linja Suomessa ry, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Vammaiskumppanuus ry, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA ja Vammaisfoorumi ry. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE on mukana tarkastelussa omana kohtanaan.

Taulukko 1. Vammaisjärjestöjen naisverkostoon kuuluvat järjestöt toukokuussa 2017 Aivovammaliitto ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuurojen Liitto ry Kynnys ry Me itse ry* Naisten Linja Suomessa ry Neuroliitto ry Näkövammaisten Liitto ry Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry Suomen CP-liitto ry Suomen evankelis-luterilainen kirkko Suomen Nivelyhdistys ry* Vammaisfoorumi ry Vammaiskumppanuus ry Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA

2.2.2 Valtakunnalliset vammaisjärjestöt, jotka eivät kuulu Vammaisjärjestöjen naisverkostoon Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan eli VANEn kotisivuilla (https://vane.to/yhteystiedot) luetellaan valtakunnalliset vammaisjärjestöt (yhteensä 32 järjestöä) (Taulukko 2). Näistä yhdeksän kuuluu myös Vammaisjärjestöjen naisverkostoon (ks. edellä). Naisverkoston jäsenistä Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:tä ja Suomen Nivelyhdistys ry:tä ei ole VANEn valtakunnallisten vammaisjärjestöjen luettelossa. Selvityksessä on tästä ryhmästä mukana siten yhteensä 23 järjestöä.

Taulukko 2. Valtakunnalliset vammaisjärjestöt [https://vane.to/yhteystiedot] Aivoliitto ry Kynnys ry Aivovammaliitto ry Lihastautiliitto ry Autismi- ja aspergerliitto ry Me itse ry Epilepsialiitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Finlands Svenska Handikappförbund rf Neuroliitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Näkövammaisten Liitto ry Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Psoriasisliitto ry Hengityslaitepotilaat ry Selkäydinvammaiset Akson ry Hengitysliitto ry SAMS-Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf Heta-Liitto ry Sotainvalidien Veljesliitto ry Invalidiliitto ry Suomen CP-liitto ry Jaatinen-vammaisperheiden monitoimikeskus ry Suomen Diabetesliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Suomen Kuurosokeat ry Kehitysvammaliitto ry Suomen Polioliitto ry Kuuloliitto ry Suomen Reumaliitto ry Kuurojen Liitto ry Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry

2.2.3 Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa, työmarkkinajärjestöjen sekä alue- ja paikallishallinnon edustajista [https://vane.to/etusivu].

2.3 Tulokset

2.3.1 Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Mukaan otetuissa 11 Vammaisjärjestöjen naisverkostoon kuuluvassa järjestössä oli vuoden 2017 lopussa noin 75 000 henkilöjäsentä (Taulukko 3). Järjestön hallitusten puheenjohtajista naisia oli viisi (45 %). Naispuheenjohtaja oli Kuurojen Liitossa ja Näkövammaisten Liitossa, Kynnyksessä, Neuroliitossa ja Rusetissa. Hallitusten varapuheenjohtajista naisia oli kolme (23 %) ja miehiä kymmenen: Kehitysvammaliitolla, Rusetilla ja Invalidiliitolla oli naisvarapuheenjohtaja. Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsenjärjestöissä kaikista hallitusten jäsenistä, mukaan lukien hallitusten puheenjohtajisto, 51 % oli naisia (Taulukko 3). Kolmen yhdistyksen puheenjohtajistossa ei ollut yhtään naista. Nämä olivat: Aivovammaliitto ry, Me Itse ry ja Suomen CP-liitto ry.

Taulukko 3. Selvityksessä mukana olevat Vammaisjärjestöjen naisverkoston järjestöt sekä naisten lukumäärät ja osuudet vammaisjärjestöjen hallituksista (= puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t) ja muut hallituksen jäsenet)
Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsenjärjestö
Henkilöjäsenten määrä v. 2017 lopussa
Naisten määrä / Koko hallituksen jäsenmäärä
Naisten osuus hallituksen jäsenistä Aivovammaliitto ry 2 200 3/8 38 % Invalidiliitto ry 30 000 4/13 31 % Kehitysvammaliitto ry * 5/9 56 % Kuurojen Liitto ry 3 700 6/10 60 % Kynnys ry 1 000 4/7 57 % Me itse ry* 1 300 4/8 50 % Neuroliitto ry 10 000 4/10 40 % Näkövammaisten Liitto ry 12 000 3/9 33 % Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry 110** 9/9 100 % Suomen CP-liitto ry 3 000 5/9 56 % Suomen Nivelyhdistys ry* 12 000 5/9 56 % Yhteensä 75 200*,** 52/101 51 % *Kehitysvammaliitolla on 92 henkilökannattajajäsentä ja lisäksi 94 varsinaista jäsentä, jotka ovat mm. järjestöjä, kaupunkeja ym. (tilanne syyskuu 2018). **Rusetin jäsenet ovat jo mukana Invalidiliitto ry:n jäsenmäärässä.

Aivovammaliitossa, Invalidiliitossa, Neuroliitossa ja Näkövammaisten liitossa hallituksen jäsenistä alle puolet oli naisia (Taulukko 4). Invalidiliitto ry:ssä naisten osuus hallituksen jäsenistä oli pienin eli 31 %. Näiden neljän järjestön jäsenyhdistyksissä oli vuoden 2017 lopussa noin 54 000 henkilöjäsentä eli noin 72 % kaikkien 11 järjestön yhteenlasketusta jäsenmäärästä.

Taulukko 4. Naisten osuudet Vammaisjärjestöjen naisverkoston hallituksissa ja valtuustoissa (= puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut hallituksen/valtuuston jäsenet) vuonna 2017 Vammaisjärjestöjen naisverkostoon kuuluvissa vammaisjärjestöissä, joissa hallitusten jäsenistä alle puolet on naisia
Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsenjärjestö
Naisten osuus hallituksen jäsenistä
Naisten osuus valtuutetuista (tai liittokokousedustajista) Aivovammaliitto ry 38 % 52 % Invalidiliitto ry 31 % 46 % Neuroliitto ry 40 % 48 % Näkövammaisten liitto ry 33 % 35 %
Vammaisjärjestöjen naisverkoston järjestöissä, joissa hallituksen jäsenistä alle puolet oli naisia, valtuustojen ja liittokokousten edustajien sukupuolijakauma oli tasa-arvoisempi kuin hallituksissa. Aivovammaliiton liittokokousedustajista naisia oli jopa yli puolet eli 52 %. Näkövammaisten liiton valtuustossa naisten osuus oli tosin vain hieman suurempi kuin hallituksessa (35 % vs. 33 %) (Taulukko 4).

2.3.2 Valtakunnalliset vammaisjärjestöt, jotka eivät kuulu Vammaisjärjestöjen naisverkostoon. Seuraava tarkastelu koskee valtakunnallisista vammaisjärjestöistä muita kuin Vammaisjärjestöjen naisverkostoon kuuluvia järjestöjä (yhteensä 23 järjestöä). Hallitusten sekä puheenjohtajista että varapuheenjohtajista naisia oli tasan puolet (26 naista ja 26 miestä). Kun mukana ovat myös muut hallituksen jäsenet, naisten osuus oli 48 % (Taulukko 5). Viiden yhdistyksen puheenjohtajistossa ei ollut yhtään naista. Nämä olivat: Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Heta-liitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Sotainvalidien veljesliitto ja Suomen Polioliitto.
Taulukko 5. Valtakunnalliset vammaisjärjestöt, jotka eivät kuulu Vammaisjärjestöjen naisverkostoon, sekä naisten lukumäärät ja osuudet vammaisjärjestöjen hallituksista (= puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t) ja muut hallituksen jäsenet)
Valtakunnalliset vammaisjärjestöt, jotka eivät kuulu Vammaisjärjestöjen naisverkostoon
naiset / koko hallitus
naisten osuus hallituksen jäsenistä Suomen Polioliitto ry 1/7 14 % Sotainvalidien Veljesliitto ry 1/7 14 % Heta-Liitto ry 1/4 25 % Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf 2/8 25 % Selkäydinvammaiset Akson ry 3/10 30 % Mielenterveyden Keskusliitto ry 3/9 33 % Psoriasisliitto ry 3/7 43 % Hengityslaitepotilaat ry 3/7 43 % Autismi- ja aspergerliitto ry 4/9 44 % Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry 5/11 45 % Hengitysliitto ry 5/11 45 % Suomen Diabetesliitto 6/13 46 % Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 8/17 47 % Finlands Svenska Handikappförbund rf 2/4 50 % Epilepsialiitto ry 3/6 50 % Lihastautiliitto ry 5/9 56 % SAMS-Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf 3/5 60 % Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf 8/13 62 % Aivoliitto ry 5/8 63 % Suomen Reumaliitto ry 6/9 67 % Suomen Kuurosokeat ry 5/7 71 % Kuuloliitto ry 8/11 73 % Jaatinen-vammaisperheiden monitoimikeskus ry 3/3 100 % Yhteensä 93/195 48 %

Kuudessa Vammaisjärjestöjen naisverkostoon kuulumattomien valtakunnallisten vammaisjärjestöjen hallituksissa naisten osuus oli alle 40 %. Nämä olivat: Suomen Polioliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Heta-Liitto, Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Selkäydinvammaiset Akson ja Mielenterveyden Keskusliitto (Taulukko 5).

2.3.3 Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan eli VANEn puheenjohtaja on nainen (Eveliina Pöyhönen). Samoin varapuheenjohtaja on nainen (Sari Loijas). Neuvottelukunnan varsinaisista jäsenistä yhdeksän on naisia ja kuusi on miehiä. Myös heidän henkilökohtaisista varajäsenistä hieman yli puolet on naisia. Vammaisfoorumi ry:tä edustavista VANEn jäsenistä kolme viidestä on naisia.

3. Pohdinta

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n tasa-arvoteko on ajankohtainen, kun sitä peilaa tämän hetkisiin tasa-arvokeskusteluihin ja esimerkiksi maan hallituksen ministerinimityksiin. Euroopan parlamentin naisjäsenet lähettivät viime vaalikaudella EU:n naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) tekemän tasa-arvomietinnön pohjalta omille puolueilleen kirjeen. He kysyivät, onko puolueilla riittävästi naisia ehdokkaina ja onko puolueen nimityksissä tasa-arvoperiaate.

Sirpa Pietikäinen oli haastateltavana HSTV:n Studio Kulmapöydässä 29.4.2017. Hän on FEMM-valiokunnan varajäsen. Hän sanoi: että Suomen osalta vastaukset olivat kauniita, mutta tämänhetkistä todellisuutta ne eivät vastaa. Pyrkimys saada maan hallitukseen yhtä paljon miehiä ja naisia ei Juha Sipilän hallitusneuvottelussa alunperin toteutunut ja uusien ministerinimitysten myötä tilanne on vain pahentunut: tällä hetkellä naisministerien osuus on vain 35 % (6 naista ja 11 miestä). Tasa-arvolakia ei siis noudateta tässä asiassa. Lain mukaan valtion toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tämän selvityksen perusteella naiset olivat keskimäärin hyvin edustettuina vammaisjärjestöjen hallituksissa. Tarkasteltavina oli peräti 35 järjestöä. Selvityksessä kävi kuitenkin ilmi, että kahdeksan järjestön puheenjohtajistossa ei ollut yhtään naista. Nämä olivat: Aivovammaliitto, Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf, Heta-liitto, Me itse ry, Mielenterveyden Keskusliitto, Sotainvalidien veljesliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Nivelyhdistys ja Suomen Polioliitto. Lisäksi yhdeksän järjestön hallituksissa naisten osuus oli alle 40 %. Nämä järjestöt on lueteltu taulukossa 6.

Taulukko 6. Vammaisjärjestöt, jotka hallituksissa naisten osuus on alle 40 %
Vammaisjärjestö
naisten osuus hallituksen jäsenistä Suomen Polioliitto ry 14 % Sotainvalidien Veljesliitto ry 14 % Heta-Liitto ry 25 % Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf 25 % Selkäydinvammaiset Akson ry 30 % Invalidiliitto ry 31 % Mielenterveyden Keskusliitto ry 33 % Näkövammaisten liitto ry 33 % Aivovammaliitto ry 38 %

Koska Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys on Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistys, sitä tarkastellaan muita järjestöjä perusteellisemmin:

Invalidiliitto ry:ssä on noin 30 000 henkilöjäsentä. Jäsenistöstä naisia on noin 59 %. Jäsenyhdistysten, joita on yhteensä 146, puheenjohtajista lähes puolet eli 47 % on naisia. Ero jäsenkuntaan verrattuna on vielä selvä, vaikka tilanne on huomattavasti tasa-arvoisempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Vuonna 1999 puheenjohtajista vain 32 % oli naisia. Samana vuonna yhdistysten sihteereistä 71 % oli naisia. Tämänhetkisestä sihteeritilanteesta ei ole käytettävissä vastaavaa tietoa.

Invalidiliiton liittoneuvostossa (nyk. liittovaltuusto) oli vuosina 1995–1998 28 % naisia. Vuosina 1998–2001 naiset olivat kirineet etumatkaa kiinni miehiin ja liittoneuvostossa oli naisia jo 40 %. Kiri jatkui ja valtuustokauden 2013–2017 lopussa naisia 44 %. Marraskuussa 2017 pidetyssä Invalidiliiton liittoäänestyksessä valituista valtuutetuista 55 % oli naisia (27 naista ja 22 miestä).

Vuosina 2013–2017 Invalidiliiton hallituksen jäsenistä vain neljä eli 31 % oli naisia. Kuitenkin tilanne oli parempi kuin parikymmentä vuotta aiemmin: Vuosina 1992–1995 Invalidiliiton hallituksen 13 jäsenestä vain kaksi oli naista (15 %).

Henkilövalintoja valmisteleva työryhmä aloitti valmistelutyönsä heti vuoden 2017 Invalidiliiton liittovaalin jälkeen uuden valtuuston järjestäytymiskokoukseen. Invalidiliitossa oltiin hyvin tietoisia Rusetin tasa-arvoteon alustavista tuloksista, joiden mukaan tasa-arvo toteutuu Invalidiliiton päätöksenteossa huonosti muihin vammaisjärjestöihin verrattuna. Niinpä henkilövalintoja valmisteleva työryhmä evästettiin seuraavasti: Esityksissä on hyvä muistaa paikkojen tasapuolinen jakautuminen eri sukupuolta edustavien henkilöiden kesken.

Rusetin tasa-arvoteolla oli mitä ilmeisimmin huomattava vaikutus siihen, miten järjestäytymiskokouksessa valtuuston puheenjohtajisto ja hallituspaikat päätettiin: Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kerran Invalidiliiton historiassa nainen. Varapuheenjohtajien pestit lankesivat kahdelle miehelle. Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin viisi naista ja viisi miestä. Liittohallituksen puheenjohtajaksi äänestettiin mies ja molemmiksi varapuheenjohtajiksi nainen. Tällä hetkellä liittohallituksen jäsenistä puheenjohtajisto mukaan luettuna (yhteensä 13 jäsentä) 54 % on naisia! Järjestäytymiskokouksen jälkeen valtuuston sukupuolijakauma muuttui uusien valtuutettujen noustua valtuustoon varasijalta hallitukseen nousseiden tilalle. Tällä hetkellä valtuustossa on 23 (47 %) naista ja 26 miestä.

Myös Neuroliiton hallituksessa vuonna 2018 tilanne on huomattavasi parantunut edellisestä vuodesta, jolloin hallituksen jäsenistä 40 % oli naisia. Nyt hallituksessa on yhtä paljon naisia ja miehiä eli viisi kumpiakin. Puheenjohtaja on nainen ja varapuheenjohtaja mies.

Vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä on arjen kokemuksen mukaan yleistä, mutta vain pieni osa siitä tulee tilastoihin [Mahlamäki 2013, Konttinen 2007, WHO & World Bank 2011]. Käsillä oleva selvitys on vain pintaraapaisu. Tarvitaan lisää muun muassa vammaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä tuottamia tutkimus- ja tilastotietoja. Rohkaisemme vammaisia naisia tulemaan näkyviksi kaikilla areenoilla – niin mediassa, tieteessä, taiteessa kuin politiikassa jne. Vammaisten naisten täytyy pyrkiä sinne missä näkyy, kuuluu ja tapahtuu.

4. Lähteet Konttinen J-P (2007) Vammaisten syrjintä. Teoksessa: Outi Lepola & Susan Villa (toim.). Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki, Ihmisoikeusliitto.

Mahlamäki P (2013) Vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013 Hyvinvointikatsaus – Vähemmistöt 3/2013 (http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2013_03.html)

Nurmi-Koikkalainen P, Ahola S & Gissler M ym. (2017) Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta – analyysia THL:n tietotuotannosta, Työpaperi 38/2017 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-946-0)

Pietikäinen S (2017) Kokoomuksen Pietikäinen on tyrmistynyt hallituksen sukupuolijakaumasta – ”Suomi ottaa askeleita taaksepäin”, Sirpa Pietikäisen haastattelu HSTV:n Studio Kulmapöydässä 29.4.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö (2006) Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta 2006.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9. Helsinki (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504227254)

Vammaissopimus (3732015) Laki vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2015/20150373)

World Health Organization (WHO) & World Bank ( 2011) World report on disability 2011. Geneva: World Health Organization. http://www.who.int/iris/handle/10665/44575


1 kommentti

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Viime syksynä lupasimme, että Rusetti lähtee Siilinjärvelle Akkain Akatemiaan. Itä-Suomen alueen naiset ovat viidesti järjestäneet Akkain Akatemian. Autolla huristelimme Pirkko Justanderin kanssa 400-kilometrin matkan 20.4. 2018. Siilinjärven Kunnonpaikassa meitä odotteli hyväntuulinen Lehikoisen Seija. Onneli Wäck saapui Kouvolasta. Kävimme läpi ohjelman.

Lauantaina 21.4. 2018 odotimme jännittyneinä naisten tuloa. Paikalla oli 57 naista! Kyllä Itä-Suomessa saadaan naiset liikkeelle. Hienoa! Seija Lehikoinen ja Raija Patronen toivottelivat meidät tervetulleiksi. Päivää juonsi Onneli. Alkuun nähtiin myös hauska youtubepätkä Tyyne Kettusen päivitys sotesta.

Aluksi pohdimme, mitä kaikkea ihanaa sisältyykään naisen elämään. Naiset tuumivat, että ihanuutta on päästä laittautumaan, ostamaan kauniita vaatteita ja olla ihailun ja hemmottelun kohteena; ”rouva näyttää tänään kauniilta.” Monelle oli tärkeää olla äiti ja mummo. Todettiin, että on etuoikeus olla nainen. Naiseus on upeaa eikä sitä edes yhdellä lauseella voi kuvata. Tasa-arvo miesten kanssa oli tärkeää. Totta kai oltiin sitä mieltä, että nainen pystyy ajattelemaan monipuolisesti, myös miesten puolesta. Oma raha ja vapaus olivat naisille tärkeitä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että saamme yhteisissä tilaisuuksissa naisenergiaa ja näissä tapahtumissa uskallus jakaa ajatuksia lisääntyy.
Naisena olo ei ole pelkkää ihanuutta, vaan naisina ja erityisesti vammaisina naisina kohtaamme monenlaisia ongelmia, jotka vaativat voimia. Keskusteluissa nousi esiin omaishoitajan taakka, joka tekee arjesta kovaa. Miten jaksaa päivästä toiseen? Moni läsnäolija oli kohdannut alistamista ja vähättelyä jopa oman pätevyyden kyseenalaistamista. Oltiin koettu, etteivät naiset kelpaa johtamaan yhdistyksissä tai taloyhtiöissä. Seurustelukumppanin löytäminen voi olla hankalaa, toisaalta kokemusta oli myös siitä, että vammainen nainen on helppo nakki. Rakennetun ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista. Myös näkymättömät esteet ts. asenteet näkyvät kaikkialla: kysytään avustajalta asioita eikä vammaiselta ihmiseltä itseltään. Maamme palvelujärjestelmä sinänsä aiheutti myös monia harmaita hiuksia. Köyhyys ja yksinäisyys koskettavat myös vammaisia naisia.

pexels-photo-1054803.jpegTämän jälkeen pohdittiin YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen artiklaa 6, joka korostaa sitä, että vammaisilla naisilla on oikeus nauttia täysimääräisesi ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet varmistavat kaikkien naisten kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen. Jokainen pääsi miettimään, mikä on asia, johon juuri minulla on oikeus.
Välillä hytkyttiin Makareenan tahdissa niin, että hiki virtasi.

Pirkko Justander pohti omassa osuudessaan, voiko onnellisuutta opetella? Pirkko kertoi, miten hän on opetellut onnellisuutta. Pirkko on treenannut aivojaan ja lukenut positiiviseen ajatteluun ja elämän tarkoitukseen liittyvää kirjallisuutta. Pirkko kertoi myös voimalauseuden merkityksestä sekä hyvän päiväkirjan tekemisestä. On hyvä muistaa, että aivot ohjautuvat näkemään hyviä asioita. Lisäksi kuultiin murehtimissessioista ja elämysten nauttimisesta.

Kahvitauon jälkeen tutustuttiin aivojumppaan. Aloitettiin juomalla vettä, jotta saatiin aivojen sähkömagneettiskemiallinen toiminta liikkeelle, hierottiin aivonappeja, tehtiin ristikäyntiä, energiakahdeksikkoa ja kehitettiin aivojumpalla näkemistä ja kuuntelua. Aivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä. Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison, joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Liikkeiden hauskoille nimille on pedagoginen syy: ne tekevät oppimisesta iloista! Sittemmin Paul on yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin kaikenikäisille.
Aivojumppa harjaannuttaa keskittymiskykyä, parantaa itseluottamusta, auttaa onnistumista ja stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.
Muutamat liikkeet kohdistuvat erityisesti näkemiseen ja kuulemiseen. Toisten liikkeiden vaikutus taas näkyy monimutkaisemmissa taidoissa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi. Aivojumppaa käytetään nykyisin yli 80 maassa.

pexels-photo-735656.jpegEnsimmäisen päivän päätteeksi tutustuimme Pirkon habajumppaan. Neljä erilaista liikettä, jotka tehdään 30 kertaa varmistavat sen, että haba kasvaa ja allit pysyvät loitolla. Puntteina käytettiin vesipulloa. Lopuksi jaettiin kotiin vietäväksi paperi, jossa oli yhdeksän tapaa pitää itsestä huolta.
Tunnekierroksessa jokainen pääsi kertomaan lauseella päivästä ja lopuksi Pirkko kertoi, miten hän on käsitellyt tunteita.

Naiset jäivät jatkamaan vielä Akkain Akatemiaa seuraavana päivänä Seijan ja Onnelin johdolla. Me huristelimme takaisin Helsinkiin.

Marja Pihnala pj


Jätä kommentti

Kutsu – Rusetti Vammaisten Naisten valtakunnallinen yhdistys ry- Syyskokous 2017

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n sääntöjen 6§:n mukainen syyskokous pidetään 17.11.2017 klo 18.00 alkaen Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6, 00600 HELSINKI.

Sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua myös Skypen välityksellä. Ilmoitus asiasta on tehtävä hyvissä ajoin.

TERVETULOA!
Helsingissä, 15.10.2017
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Marja Pihnala, puheenjohtaja & Pirkko Justander, varapuheenjohtaja

Ole hyvä ja ilmoittaudu kokoukseen 14.11. 2017 mennessä puheenjohtaja Marja Pihnalalle sähköpostiosoitteella: marjapihnala@gmail.com.  Ilmoita samalla, osallistutko kokoukseen Skypen välityksellä, ja kokoustarjoilun vuoksi, kerro myös mahdolliset ruokarajoitteesi.


Jätä kommentti

Naisten Linja ja Rusetti- itsevahvistuspäivä 30.9.2017

Feministinen itsepuolustus ja sointumaljarentoutus, uutta minulle
Naisten Linja ja Rusetti järjestivät Omat rajani, minun kehoni – itsevahvistuspäivän vammaisille naisille lauantaina 30.9.2017.

En tiennyt feministisestä itsepuolustuksesta mitään, joten en osannut odottaa mitään. Lähdin avoimin mielin ja päivän aikana huomasin, että vammaiset naiset joutuvat elämänsä varrella moniin tilanteisiin, joissa feministisestä itsepuolustuksesta olisi ollut hyötyä.

Feministinen itsepuolustus
Alustajana oli Anna Saipio. Feministinen itsepuolustus on itsepuolustuslajien opetusta ja käyttöä osana feminististä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Feministisen itsepuolustuksen lähtökohtana on feministinen analyysi yhteiskunnasta ja sen sukupuolittuneesta väkivallasta.
Feministinen itsepuolustus sai alkunsa Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ajatuksena oli, että siellä, missä on valtaa, on vastarintaa. 60-70 luvulla Yhdysvalloissa naiset alkoivat kyseenalaistaa monia asioita. He nostivat esiin sen, että kotityö estää heiltä toimeentulon tai että raiskaus ei ollut uhrin syy. Nämä ja monet muut henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteisiä naisille ja ne erosivat miesten kokemuksista. Samalla henkilökohtaisesta tuli poliittista. Naiset katsoivat, että miehet eivät ymmärtäneet heidän erityiskysymyksiään. Perinteinen itsepuolustus ei lähtenyt naisten tarpeista eikä antanut myöskään mahdollisuutta jakaa kokemuksia ryhmässä. Näin kehittyi feministinen itsepuolustus, joka levisi Länsi-Eurooppaan 1970-luvun lopussa ja Suomeen 1980-luvun alussa.

Naisten Linja

Pirkko Justander, Anna Saipio, Marja Pihnala

Feministinen itsepuolustus ryhmässä merkitsee sitä, että jokainen vetää omat rajansa siitä, mitä kertoo. Toisen henkilökohtaista kokemusta ei kerrota missään muodossa eteenpäin. Toinen sääntö on se, että jokainen tulee kuulluksi. Siksi ryhmät aloitetaan ja lopetetaan kierroksella. Myös hyvät selviytymiskeinot jaetaan. Toisten tukeminen on tärkeää. Kun puolustaa jonkun elämäntilannetta, puolustaa samalla kaikkien naisten elämäntilaa.
Tutustuimme minä-ruutuun eli elämäntilaruutuun. Monet asiat, joko minä itse tai ympäristö rajaa minuutta ja omaa käyttäytymistä monin tavoin. Tällaiset asiat pienentävät minäruutua ja murentavat itsetuntoa. On opittava vetämään rajat asioille, jotka pienentävät minua ihmisenä. Esim. seksistiset vitsit aiheuttavat kiusallisia tilanteita naisille. Uskaltaako asettua vastustamaan sitä, että vitsit ovat huonoja ja mollaavat naisia vai tyytyykö tilanteeseen, jossa muut nauravat vitsille, joka tuntuu typerältä?

Feministiseen itsepuolustukseen kuuluu kolmen askeleen metodi, jolla voit muuttaa ikävää tilannetta:
Nimeä! Esim. ”kätesi on reidelläni”.
Kritisoi! ”En pidä siitä”.
Vaadi muutosta! ”Ota kätesi pois nyt heti”.

Opimme myös hallintatekniikoita, joita erityisesti miehet käyttävät hallitakseen naisia. On muistettava, että myös naiset saattavat käyttää näitä tekniikoita. On tärkeää tunnistaa hallintatekniikat ja oppia käyttämään vastatekniikoita.
Tällaisia hallintatekniikoita, jotka usein ovat tiedostamattomia ovat: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, tiedon pimittäminen, kaksoisrangaistus (teit niin tai näin, niin pieleen meni. Esim. nainen, joka lähtee hakemaan lastaan päiväkodista heti työajan päätyttyä on laiska eikä jousta. Jos et hae lastasi heti, olet huono äiti.) sekä häpäiseminen ja syyllistäminen.

Feministisestä itsepuolustuksesta voi lukea lisää: Lisa Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.
Sunniva Drake: Naisten itsepuolustus, ota yö takaisin.

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Naisten Linjalla on moninaisuuspäivystys numerossa 0800 02400. Puhelinpalvelu on naisille, joiden on esim. vammaisuuden, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi vaikeampaa saada tukea tai keskusteluapua kohdatessaan väkivaltaa. Väkivalta voi olla muutakin kuin seksuaalista väkivaltaa esim. rakenteellista.

Jutta Niala

Jutta Niala

Sointumaljarentoutus
Jutta Niala veti 25 minuutin sointumaljarentoutuksen, joka oli minulle uusi ja miellyttävä kokemus. Metallikuppien pehmeät soinnut veivät mennessään. Olin kuin tyhjiössä miellyttävien äänien ympäröimänä. Olo oli virkistynyt. Mukava kokemus.

Marja Pihnala, pj.


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.


Jätä kommentti

Puheenjohtajalla on asiaa

Rusetin hallitus kokoontui lauantaina 2.9.2017

Todettiin, että Rusetin jäsenistä 15 äänestää omassa yhdistyksessään Invalidiyhdistyksen liittovaaliehdokasta. 72 rusettilaista voi äänestää Rusetin omia ehdokkaita.

Invalidiliiton vaalit järjestetään 6.-17.11.17 ja vaalitoimikunta vahvistaa tuloksen 30.11.17. Rusetilla on kaksi ehdokasta; Anna -Stina Linden ja Selda Demirtas. Hallitus piti tärkeänä, että ehdokkaat pitävät blogia liittovaalit-blogissa Liittovaalit 2017 blogi Käykää lukemassa myöhemmin.

Hallitus suunnitteli vuoden 2018 toimintaa. Lähtökohtana olivat jäsenten 26.4. ideoimat ajatukset. Toimintasuunnitelmaa ryhdytään laatimaan tältä pohjalta.
Syyskokous on 17.11. klo 18.00 Voudintientien kerhokeskuksessa.

Rusetin sivut ovat kysyttyä erilaisiin ilmoituksiin ja mainoksiin. Päätettiin, että sivut on tarkoitettu Rusetin omaan toimintaan.

Kalevala-koru odottaa vammaisten naisten unelmia. Ota itsestäsi video, jossa kerrot unelmasi 17.9. Mennessä. Teemme koosteen, joka lähetetään Kalevala-korulle.

  • Tilaisuudet ja kurssit:
    18-25- vuotiaitten nuorten naisten kurssi pidetään 29.10. Helsingissä.
    Lomakeskus Kuusistossa oli 35 ladya ja päivä oli onnistunut. Lisää voit lukea rusettiry.com
    Kouvolassa pidetään hyvinvointikiertue 16.9.2017. Vielä mahtuu!
    Rusetti järjestää Kehonhuollon ja soveltavan liikunnan kurssin Liikuntakeskus Pajulahdessa 21-22.10.17. Mainokset ilmestyvät sivuillemme. Omavastuu jäseniltä 25€, muilta 40€.
Marja Pihnala

Marja Pihnala

Apurahahakemuksia ryhdytään laatimaan vuoden 2018 toiminnan turvaamiseksi. Hakemus tehty Mieli ja kroppa-kuntoon- kurssin järjestämiseksi.

Uusia jäseniä hyväksyttiin13! Tervetuloa! Hallitus riemuitsi, nyt meitä on 100!

Nettinäkyvyys: webmaster Anna-Stina Lindén kertoi, että Rusetin sivuja seurataan Australiassa saakka. Sivuillamme on vieraillut 785 eri ihmistä. Rusetin Instagrammissa on 58 kuvaa. Seuratkaa Instaamme. Twitterissä on tviitattu 266 kertaa ja seuraajia 190. Olemme siis mukavasti somessa.

Käytiin läpi taloutta, joka sekin on kunnossa.

Terv puheenjohtaja Marja Pihnala


Jätä kommentti

Rusetin Hyvinvointikiertue 13.5.2017 Tampereella

13.5.2017 iloinen ja energinen 30 hengen porukka kokoontui Scandic City Tampereelle.
SAM_0177Kuvassa keskellä lattialla istuu joogaopettaja Heidi Viheriälä, joka on kehitellyt vammaisille soveltuvan tuolijoogan. Kuvasta puuttuu niitä, joiden oli lähdettävä taipaleelle aiemmin.
Päivämme alkoi klo 11 ja päättyi klo 16.30. Tavoitteena oli tutustua tuolijoogaan, voimaantua, löytää vinkkejä onnelliseen elämään ja lauleskella. Kiitämme Invalidiliittoa, joka myönsi Rusetille hankeavustusta hyvinvointikiertueeseen. Jäi harmittamaan, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Päivästä vastasivat Pirkko Justander, Heidi Viheriälä, Kirsi Maria Mustonen ja Marja Pihnala.
”Onpa hienoa kuulua Rusetteihin. Vallan mahtava matka Tampereelle. Aloitus Heidin joogalla. Asiaa oli paljon, tyhmä pää oli ihan hukassa. Marjan vertaistuen voimaantumisesta oli mahtava ja Pirkon huumorillakin höystetty Hyvän mielen oppitunti todisti, että onnellisuutta voi opiskella. Lopuksi Kirsin johdatuksella laulettiin ja vaihdettiin kokemuksia, välillä syötiin ja kahviteltiin. Uusia tuttavuuksia tuli paljon vaikka nimet on vieläkin päässäni sekaisin. ” näin kommentoi osallistuja Leila Lehtinen Helsingistä.
TUOLIJOOGAA
SAM_0164
Jooga on itsehoitomenetelmä, jonka avulla voi hoitaa sekä kehoaan että mieltään, se on kehon ja mielen yhteistyötä. Useimmat vammaiset naiset eivät pysty menemään tavalliseen joogaan. Heidi Viheriälän kehittämä tuolijooga tuo tälle kentälle yhdenvertaisuutta. Menetelmässä henkilön ei tarvitse kyetä liikkumaan, vaan mielikuvien ja hengityksen avulla vaikeavammainenkin ihminen voi osallistua.
Heidi Viheriälän mukaan tuolijooga on istuen tehtyä sovellettua joogaa. Sen avulla henkilö, jolla on esim. jonkin tyyppinen liikuntarajoite saa joogaharjoituksesta täysin samat hyödyt kuin rajoitteeton henkilö saa seisten tehtävästä joogasta. Päivän aikana totesimme, että harmillista oli, että jos on epilepsia, ei tuolijoogaan voinut osallistua.
Tuolijoogan Suomeen kehitellyt Heidi Viheriälä sai massiivisen aivoinfarktin vuonna 2004. Hän halvaantui ja tasapaino katosi. Pari vuotta myöhemmin hän meni rollaattorin avulla kokeilemaan joogaa. Hän on vammautumisensa jälkeen kouluttautunut Suomen joogaliiton SJL jooganopettajaksi Suomen joogaopistolla Saarijärvellä. Nykyisin hän kiertää ohjaamassa joogaa ja tuolijoogaa eri yhdistyksissä.
SAM_0170Päivän aikana porukka ei jäänyt hiljaiseksi, sillä jokainen pääsi ääneen ryhmätöissä. Tässä emme voi kertoa ryhmätyöpohdinnoista, sillä niin Kaarinassa kuin Kouvolassakin toteutamme päivät saman sisältöisinä.

Täysin palkein laulettiin Kirsi Maria Mustosen vetämänä. Kirsi Maria on itsekin rusettilainen.

SAM_0176

Kuvassa Milla Ilonen ja Aila Peräjoki. Millalla oli kortti, jossa kehitysmaan nainen kantaa kuormaa päänsä päällä. Milla sanoi, että meillä vammaisilla naisilla on monenlaisia taakkoja kannettava. Selviydymme niistä yhdessä jakamalla kokemuksia ja voimaantumalla. Aila toimi vapaaehtoisena yleisavustajana.
SAM_0171
Tamperelaisen ja Rusetin hallituksen jäsenen Rita Järvisen kommentti päivästä:
”Päivä oli upea ja tykkäsin. Päivässä oli paljon kaikkea. Pirkon esitys oli niin hyvä, että olisi sinällään riittänyt. Jooga oli hyvä ja mielenkiintoinen. Kokonaisuutena päivä oli hyvä. Musiikkia voisi olla tipoteltuna siellä täällä.
Jatkamme Rusetin hyvinvointikiertuetta Kaarinassa Koivukankareella 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017.
MUKAVAA KESÄÄ!