Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Rusetin toimintakatsaus vuodesta 2018

Rusetti perustettiin 31.3. 2016. Mennyt vuosi 2018 oli järjestyksessä vasta toinen kokonainen toimintavuosi. Viime vuoden lopussa meitä rusettilaisia, ihaNaisia oli 134. Edellisen vuoden, siis vuoden 2017, lopussa meitä oli 109. Tätä kirjoittaessani on jäsenmäärä 142 ja tänään on tullut yksi hakemus.
Kuulumme Invalidiliittoon, Naisjärjestöjen Keskusliittoon ja Vammaisjärjestöjen naisverkostoon. Toiminnassa otetaan huomioon niin Invalidiliiton kuin Naisjärjestöjen Keskusliiton painopisteet. Invalidiliiton painotuksista meille ovat tärkeitä avoin järjestö ja esteettömyys. Seurasimme luonnollisesti vammaispalvelulain uudistumista sekä maakunta- ja sotelain etenemistä, mutta jätimme varsinaisen vaikuttamistyön Invalidiliitolle.
Rusetin tapa vaikuttaa on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun naisnäkökulmasta.
Viime vuonna osallistuimme seuraavasti:

meetoo- kampanja

Rusetti kirjoitti yhdessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kanssa 10.1. mielipidekirjotuksen ”Jos tahtoa on” Helsingin Sanomille. Mielipide julkaistiin. Kirjoitus käsitteli vammaisen naisen oikeutta valita asumisyksiköissä avustaja intiimeissä toimissa. Kuluvan vuoden maaliskuussa apulaisoikeuskansleri antoi asiasta ratkaisun https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1172/ jonka mukaan vammaisten henkilöiden oikeudet sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa tulee turvata.
Sattumalta vain muutamia hetki aiemmin Rusetti oli lähettänyt Invalidiliiton liittovaltuustolle aloitteen tästä samasta asiasta! Rusetti todellakin on ajan valtimolla.

YK-sopimus ja sen naisartikla 6

Jukka Kumpuvuori pyysi kesällä Rusetilta testiä Suomi- vammaisoikeuksien mallimaa 2030- julkaisua varten. Teksti lähettiin. Artiklan tiimoilta vierailtiin myös THL:ässä.

Rusetin tasa-arvoteko
Rusetti oli vuonna 2017 mukana Suomi 100 juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa hankkeessa. Rusetin tasa-arvoteko oli kartoittaa, miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestökentällä. Loppuraportti toimitettiin 29.10.2018 Naisjärjestöjen Keskusliitolle.

Istanbulin sopimuksen rinnakkaisraportti
Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseksi. Maaraportin lisäksi, jonka laatii Ulkoministeriö, naisjärjestöt tekevät oman selonteon. Selontekoa varten järjestettiin 29.10. Amnestyllä päivän mittainen kuuleminen. Euroopan neuvoston komitean jäsenet kyselivät Suomen tilanteesta. Rusetti oli mukana.

Operaatio itsenäinen elämä
Rusetti on ollut mukana 11 muun vammaisjärjestön kanssa Operaatio itsenäinen elämä- hankkeessa. Rusetti haluaa osaltaan olla varmistamassa, että tulevassa vammaispalvelulaissa säilytetään kaikki nykyisen henkilökohtaisen avun muodot, siten kun ne tälläkin hetkellä ovat, jotta voidaan varmistaa vammaisen naisen täysimääräinen osallistuminen yhteiskunnan eri alueilla, opiskelijana, työtekijänä, äitinä sekä vaikuttajana.

Valtuustoaloite Invalidiliitolle
Joukko Invalidiliiton harvinaisia diagnoosiyhdistyksiä sekä valtakunnallisista Rusetti tekivät yhdessä viime vuonna valtuustoaloitteen siitä, miten Invalidiliitto turvaa vammaisten nuorten edunvalvonnan laadun nyt ja jatkossa.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen lisäksi Rusetilla oli edustuksia eri puolilla:
Invalidiliitto
Valtuusto ja hallitus
Rusetin oma liittovaltuutettu Anna-Stina Lindén
sen lisäksi Rusetin hallituksesta Kristiina Karhos liittovaltuustossa Rusetin sihteeri
Riitta Jolanki liittohallituksessa. Heidät valittiin Etelä-Suomen edustajina.
Digi-hanke
Anna-Stina Lindén
Vaikuttamisen työryhmä
Kristiina Karhos sekä HIY, että Rusetti

Naisjärjestöjen Keskusliitto
Tasa-arvolla vaikuttavuutta (jatkoa Suomi 100 tasa-arvotekoa hankkeelle)
Marja Pihnala

Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Pirkko Justander
Kristiina Karhos
Aune Menna

Rusetilla oli myös omia hankkeita:
Digihanke Anna-Stina Lindén

Vammaisten naisten liikuntahanke, jossa oli viisi osiota
KokoNaisseminaari
9.3.-10.3. Pajulahti
Vesijuoksutapahtuma
7.4. Helsinki
Rusetin ja Invalidiliiton Itä-Suomen alueen Akkain Akatemia
21.4.-22.4. Siilinjärvi
Invalidiliiton Vammaisten naisten woimaviikonloppu
15.09.-16.09
Keho ja mieli virkistyneenä
6.10-7.10. Peurunka
Näiden viiden tapahtuman synteesinä syntyi Liikkumaan naiset tapahtuman malli, jota voi käydä tutkimassa Rusetin netistä ylhäällä oikealle olevasta otsikosta LIIKKUMAAN! Vuonna 2020 on tarkoitus pilotoida tapahtuma toivottavasti Vantaalla ja Seinäjoella. Kiitokset Ahos-säätiölle ja Kansansivistysrahastolle hankkeen mahdollistamisesta.

Vielä pari asiaa viime vuodelta:
Rusetin strategia KokoNainen elämä valmistui. Visiomme on: Voimaantuneet vammaiset naiset toteuttavat omia oikeuksiaan yhdenvertaisessa ja esteettömässä Suomessa.

Royalistijuhlat toukokuu 2018
Royalistijuhlat toukokuu 2018

Minusta on ihanaa, kun Rusetti osaa myös hörsöttää, keventää ja hassutella. Viime vuoden ehdoton blig-bling oli toukokuussa järjestetyt Rojalistijuhlat. Meillä oli mekot, harsot, hatut ja kakut. Katsoimme yhdessä Prinssi Harryn ja neiti Megan Marklen häät.

Nyt kun tilinpäätös on tehty, vuosikertomus kirjoitettu ja vastuuvapaus annettu, voinen huokaista sekä kaihosta että helpotuksesta ja toivottaa:
Kivaa Kesää Kaikille!
Vappupäivänä 1.5.2019
Pirkko Justander
puheenjohtaja

PS: Rusettilaisia juttuja kesällä ja syksyllä 2019:
Nyt kesällä ollaan mukana:
Henkilökohtaisen avun paraatissa Helsingissä ti.11.6. klo:14:00 alkaen.
Lähtö Narkikkatorilta ja kuljetaan Eduskuntatalon eteen, jossa on kansanedustajia ottamassa meitä vastaan. Tapahtuman järjestävät Assistentti.info, Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Invalidiliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Näkövammaisten liitto ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Rusetin hallituksen kokouksessa 28.4. sovittiin, että rusettilaisia lähtee paraatiin yhdessä ja kaikilla on joku rusetti kiinnitettynä johonkin. Pyritään myös tekemään oma kyltti.

Huomaa myös:
Helsinki Pride viikko 24.6.-30.6. ja siihen liittyvässä marssi
Marssipäivä ei ole vielä netissä. Naisjärjestöjen keskusliitto, johon Rusetti kuuluu, osallistuu tapahtumaan. Rusettilaisia voi mennä marssimaan heidän kanssaan. Emme järjestä marssille varsinaista omaa ryhmää, koska tapahtuma on niin lähellä Henkilökohtaisen avun paraatia.

Sitten syksyn omat tapahtumat, joita kannattaa laittaa jo alustavasti kalenteriin:
La. 21.9.2019 seminaari Kauniaisissa. Tapahtuma voi laajenta kaksipäiväiseksi, jos toisen päivän rahoitus järjestyy. Tieto tulee heinäkuussa.
La.12.10.Rusetin kirjallisuusterapiapäivä Helsingissä. Aiheena on Tyytyväisyystaidot. Päivän vetää Rusetin hallituksen jäsen ja kirjallisuusterapeutti Tuula Paasivirta.
La.23.11 Rusetin syyskokous Tampereella, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikista yllämainituista päivittyvät nettiin ja faceen!


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä ja kamerasta

Tänään 10.4.2019 olin Vantaan Invalidien naisten vertaisryhmän tapaamisessa. Aune Menna Rusetin hallituksesta oli kaverina. Saatiin yksi jäsenhakemus. Mahtavaa!

Kerroin verkostosta ja tietysti Rusetista. Katsottiin yhdessä verkoston 15 vee juhlavideo Uskalla olla nainen. Nyt, kun ei ole enää juhlavuodesta paineita, niin videon katsominen olikin yhtä juhlaa!

Kuvissa Vantaan ryhmää vetävä Minna ja Vantaan yhdistyksen puhis Eeva. Solmittiin puhiksen kanssa vähän lankoja ensi vuodelle. Siitä lisää myöhemmin.

Kiitos kutsusta ja keskityksestä!

Pirkko Justander, pj


Jätä kommentti

Puheenjohtajan kynästä

Tätä kirjoittaessa ovat kellot kääntyneet toiseksi viimeistä kertaa kesäaikaan. Nautitaan täysillä, että vielä näitä on yksi jäljellä tai kohta tästä päästään. Itse kuulun ensiksi mainittuihin.

Rusetin hallituksen seuraava kokous on su.7.4.2019. Maaliskuun kokouksessa päätimme tehdä valtuustoaloitteen Invalidiliitolle oikeudesta valita avustaja palveluasumisyksiköissä intiimissä avustamisessa. Olemmekin ajan hermoilla. Apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa samasta asiasta.

Vesijooga-tapahtuma on 14.4.2019 ja se on täynnä.

Ihanaa kevätaikaa IhaNaiset!

Pirkko Justander, pj

Perusoikeuksien toteutuminen sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa tulisi varmistaa konkreettisemmalla ohjauksella
28.3.2019 /


Jätä kommentti

Syyskokouksen satoa

Sääntömääräiset kokoukset ovat yhdistyksen tärkeimpiä kokouksia. Niistä määrätään laissa ja säännöissä. Sääntömääräisissä kokouksissa täytyy käsitellä tietyt asiat yhdessä.

Käsittelimme tulevan vuoden toimintaa. Päätimme jäsenmaksun suuruudesta, toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta ja valitsimme yhdistyksen puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet, sekä valitsimme toiminnantarkastajat ja tarvittavat tilintarkastajat.

Hallituksen jäseniksi tulivat 18.11.2018 valituiksi:
Pirkko Justander pj, Marja Pihnala varapj, hallitukseen Kristiina Karhos, Tiia Tallgren, Tuula Paasivirta, Aune Menna, Rita Järvinen, Sari Lehikoinen, Anna-Stina Lindén ja sihteeriksi Riitta Jolanki. Kiitos luottamuksesta.

Skype mahdollisti osallistumisen myös digitaalisesti.  Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu vahvistui muuttumattomasti €12. Vahvistettiin Rusetin Strategia KokoNainen elämä vuosille 2019-2022. Kokouspaikasta kiitämme Helsingin Invalidien yhdistyksen toimitilaa ja Marja Pihnalaa tarjoilusta.

Jäsenistömme tuki on ensiarvoisen tärkeää- lämmin kiitos. Tästä on hyvä jatkaa.


1 kommentti

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Akkain Akatemiassa naisenergiaa

Viime syksynä lupasimme, että Rusetti lähtee Siilinjärvelle Akkain Akatemiaan. Itä-Suomen alueen naiset ovat viidesti järjestäneet Akkain Akatemian. Autolla huristelimme Pirkko Justanderin kanssa 400-kilometrin matkan 20.4. 2018. Siilinjärven Kunnonpaikassa meitä odotteli hyväntuulinen Lehikoisen Seija. Onneli Wäck saapui Kouvolasta. Kävimme läpi ohjelman.

Lauantaina 21.4. 2018 odotimme jännittyneinä naisten tuloa. Paikalla oli 57 naista! Kyllä Itä-Suomessa saadaan naiset liikkeelle. Hienoa! Seija Lehikoinen ja Raija Patronen toivottelivat meidät tervetulleiksi. Päivää juonsi Onneli. Alkuun nähtiin myös hauska youtubepätkä Tyyne Kettusen päivitys sotesta.

Aluksi pohdimme, mitä kaikkea ihanaa sisältyykään naisen elämään. Naiset tuumivat, että ihanuutta on päästä laittautumaan, ostamaan kauniita vaatteita ja olla ihailun ja hemmottelun kohteena; ”rouva näyttää tänään kauniilta.” Monelle oli tärkeää olla äiti ja mummo. Todettiin, että on etuoikeus olla nainen. Naiseus on upeaa eikä sitä edes yhdellä lauseella voi kuvata. Tasa-arvo miesten kanssa oli tärkeää. Totta kai oltiin sitä mieltä, että nainen pystyy ajattelemaan monipuolisesti, myös miesten puolesta. Oma raha ja vapaus olivat naisille tärkeitä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että saamme yhteisissä tilaisuuksissa naisenergiaa ja näissä tapahtumissa uskallus jakaa ajatuksia lisääntyy.
Naisena olo ei ole pelkkää ihanuutta, vaan naisina ja erityisesti vammaisina naisina kohtaamme monenlaisia ongelmia, jotka vaativat voimia. Keskusteluissa nousi esiin omaishoitajan taakka, joka tekee arjesta kovaa. Miten jaksaa päivästä toiseen? Moni läsnäolija oli kohdannut alistamista ja vähättelyä jopa oman pätevyyden kyseenalaistamista. Oltiin koettu, etteivät naiset kelpaa johtamaan yhdistyksissä tai taloyhtiöissä. Seurustelukumppanin löytäminen voi olla hankalaa, toisaalta kokemusta oli myös siitä, että vammainen nainen on helppo nakki. Rakennetun ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista. Myös näkymättömät esteet ts. asenteet näkyvät kaikkialla: kysytään avustajalta asioita eikä vammaiselta ihmiseltä itseltään. Maamme palvelujärjestelmä sinänsä aiheutti myös monia harmaita hiuksia. Köyhyys ja yksinäisyys koskettavat myös vammaisia naisia.

pexels-photo-1054803.jpegTämän jälkeen pohdittiin YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen artiklaa 6, joka korostaa sitä, että vammaisilla naisilla on oikeus nauttia täysimääräisesi ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet varmistavat kaikkien naisten kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen. Jokainen pääsi miettimään, mikä on asia, johon juuri minulla on oikeus.
Välillä hytkyttiin Makareenan tahdissa niin, että hiki virtasi.

Pirkko Justander pohti omassa osuudessaan, voiko onnellisuutta opetella? Pirkko kertoi, miten hän on opetellut onnellisuutta. Pirkko on treenannut aivojaan ja lukenut positiiviseen ajatteluun ja elämän tarkoitukseen liittyvää kirjallisuutta. Pirkko kertoi myös voimalauseuden merkityksestä sekä hyvän päiväkirjan tekemisestä. On hyvä muistaa, että aivot ohjautuvat näkemään hyviä asioita. Lisäksi kuultiin murehtimissessioista ja elämysten nauttimisesta.

Kahvitauon jälkeen tutustuttiin aivojumppaan. Aloitettiin juomalla vettä, jotta saatiin aivojen sähkömagneettiskemiallinen toiminta liikkeelle, hierottiin aivonappeja, tehtiin ristikäyntiä, energiakahdeksikkoa ja kehitettiin aivojumpalla näkemistä ja kuuntelua. Aivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä. Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison, joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Liikkeiden hauskoille nimille on pedagoginen syy: ne tekevät oppimisesta iloista! Sittemmin Paul on yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin kaikenikäisille.
Aivojumppa harjaannuttaa keskittymiskykyä, parantaa itseluottamusta, auttaa onnistumista ja stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.
Muutamat liikkeet kohdistuvat erityisesti näkemiseen ja kuulemiseen. Toisten liikkeiden vaikutus taas näkyy monimutkaisemmissa taidoissa. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi. Aivojumppaa käytetään nykyisin yli 80 maassa.

pexels-photo-735656.jpegEnsimmäisen päivän päätteeksi tutustuimme Pirkon habajumppaan. Neljä erilaista liikettä, jotka tehdään 30 kertaa varmistavat sen, että haba kasvaa ja allit pysyvät loitolla. Puntteina käytettiin vesipulloa. Lopuksi jaettiin kotiin vietäväksi paperi, jossa oli yhdeksän tapaa pitää itsestä huolta.
Tunnekierroksessa jokainen pääsi kertomaan lauseella päivästä ja lopuksi Pirkko kertoi, miten hän on käsitellyt tunteita.

Naiset jäivät jatkamaan vielä Akkain Akatemiaa seuraavana päivänä Seijan ja Onnelin johdolla. Me huristelimme takaisin Helsinkiin.

Marja Pihnala pj


Jätä kommentti

Vammaisurheilun naiset rikkovat normeja

Vammaisurheilun parissa toimivat naiset ottivat varaslähdön naisten päivään (8.3.) tiistaina 6 maaliskuuta 2018 Yhdysvaltojen suurlähetystön ja VAU:n järjestämässä Valokeilassa vammaisurheilun naiset -keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa seurattiin Facebook Liven kautta Athletes without limits -keskustelua ja pohdittiin lasikattojen murtamista.

Keskustelijoista Rusetti ry:n Pirkko Justander totesi, että meillä Suomessa vammaisten lasikaton murtaa lähes poikkeuksetta mies. Naiset ovat olleet vähemmistö vähemmistössä, ainakin mitä tulee esikuvina olemiseen.

Istumalentopallovaikuttaja, entinen maajoukkuepelaaja Helena Skogström nosti esille vertaisuuden, jota samassa joukkueessa pelaavat naiset kokevat. Samasta vertaisuudesta puhui myös entinen paralympiauimari Reeta Lindeman, joka toimii tällä hetkellä Suomen Paralympiakomiteassa koordinaattorina. Monelle joukkue on se ympäristö, jossa itsensä kokee ensimmäistä kertaa ehjäksi ja vahvaksi.

Valokeilassa1[9150]

Kuva US Embassy Iida Jaakkola

Keskustelussa puhuttiin myös leimautumisesta, termeistä ja identiteetistä. Special Olympics -urheilija Sanna Sepponen kertoi kohtaamastaan ”kehari” tai ”downi” -nimittelystä, joka kertoo paljon yhteiskunnassamme olevista asenteista. Meillä on vielä matkaa siihen, että erilaisuus nähdään rikkautena. Jokainen voi kuitenkin toimia esimerkkinä ja rajojen rikkojana, kuten esimerkiksi HUN ry:n puheenjohtaja Anneli Iltanen, joka on itse näkövammaisena toiminut vammattomien vesijumpan ohjaajana jo vuosien ajan.

Omien esimerkkien lisäksi keskustelun aiheena oli YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus ja sen toteutuminen Suomessa. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi kuljetuspalveluilla voidaan vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen olla aktiivinen ja päästä osallistumaan. Tältä osin keskustelussa todettiin myös, että olemme kaukana valmiista ja toimivasta mallista, joten vaikuttamistyötä tarvitaan edelleen. Siinä onnistuminen on kiinni niin esimerkkinä toimivista aktiiveista kuin järjestöistä ja päätöksentekijöistä.

Suurlähetystö ja VAU totesivat, että tämä keskustelu oli hyvä aloitus sille työlle, jota aiheen parissa tullaan jatkamaan. Alkuperäinen teksti: Riikka Juntunen/ Vau


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.