Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry

Rusetti solmii yhteen MoniNaiset tytöt ja naiset


Jätä kommentti

Digineuvontaa Turussa 28.11.2018

Tervetuloa rusettilaisten omaan digineuvontaan:
aika: ke 28.11.2018 klo 16.15- 18.15
paikka: Happy House, Turku ( Ursininkatu 11, 20100 Turku )
Happy House on esteetön lähellä Turun Kauppatoria

Tervetuloa rusettilaiset naiset & tytöt sekä jäsenyyttä vielä miettivät. Tilaisuus on open-house periaatteella.
– Käy vaikkapa vain piipahtamassa…kysymyksesi esittämässä

Meitä saapuu Leena Saari ja Anna- Stina Lindén, Rusetti ry digineuvojat vastaamaan kysymyksiin, opastamaan, kenties pitämään digi powerpoint esityksen. Osallistujilla olisi hyvä olla oma älylaite mukana, mutta ei välttämätön.

Tilaisuus on vapaamuotoinen ja matalan kynnyksen ilmainen osallistujille
– digineuvoja on vapaaehtoinen vertainen ja opastaja, joka toimii lähellä sinua
– neuvonta tapahtuu ystävältä ystävälle periaatteella
– selkeää, rauhallista ja ystävällistä
– neuvonta on luottamuksellista
– neuvotaan asiakkaan ehdoilla
– eteenpäin ohjaamista

  • Pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon: p 050 3704682 tai rusettiry(at)gmail.com Kiitos paljon ja Turussa nähdään

WP_20181027_20_43_28_Rich

 


Jätä kommentti

Rusetin varsinaisille jäsenille

Tervetuloa Invalidiliiton 80-v. juhlavuoden kiertueelle!

Juhlimme Invalidiliiton 80-v. juhlavuotta kakkukahvien ja paneelin merkeissä.

Kakkukahvien yhteydessä sinulla on mahdollisuus tutustua taiteilija Katriina Haikalan Unboxing Humans -valokuva- ja videonäyttelyyn. Kahvitilaisuuden jälkeen vuorossa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa nostetaan erityisesti esiin sote- ja maakuntauudistukseen liittyen keskeisiä vammaispoliittisia teemoja: esteettömyys ja yhdenvertaisuus, palvelujen laatu ja saatavuus. Keskustelijoiksi olemme kutsuneet keskeisiä poliittisia päättäjiä.

Mukana kiertueella on myös Invalidiliiton tsemppilähettiläs, ratakelaaja Henry Manni.

Kakkukahvit tarjoillaan klo 13.30 alkaen ja paneelikeskustelu on klo 15-17.
Tapahtumapaikat:

  • Ti 25.9. Scandic Oulu, Saaristonkatu 4, Oulu
    Ma 1.10. Synapsia-talo, Nordenskiöldinkatu 18 b, Helsinki
    To 4.10. Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere
    Pe 5.10. Logomo Logi 1-2, Köydenpunojankatu 14, Turku
    To 11.10. Kaupungintalo, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta
    Pe 12.10. Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16, Kuopio

HUOM! Pakollinen ilmoittautuminen sähköpostilla: rusettiry (at) gmail.com

Mukaan pääsee 100 ensimmäistä kaikista yhdistyksistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Saat vahvistuksen mukaan pääsystä!
Synapsiaan 30.8. mennessä
Muut paikat 7.9. mennessä MUISTA kertoa ilmoittautumisen yhteydessä
ruokavaliosi, tarvitsetko yleisavustajan palveluja, tuotko oman avustajan

Tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta matka- tai muita kuluja ei korvata.
PS: Menethän sinne, mikä on Sinua lähinnä!


Jätä kommentti

Rusetin 2017 hyvinvointikiertue päättyi

Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys järjesti Invalidiliiton tuella hyvinvointikiertueet Tampereella 13.5.2017, Kuusistossa 26.8.2017 ja Kouvolassa 16.9.2017. Naisenergiaa eli girlpoweria oli kaikissa tilaisuuksissa. Olihan meitä 96 kaikkiaan. Vertaistuesta saimme voimaa!

Päivän ohjelma oli kaikkialla sama. Päivät alkoivat joogaopettaja Heidi Viheriälän tuolijoogalla. Tuolijooga olikin monelle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys myös vaikeavammaisille naisille. Ei haitannut, vaikka kädet tai jalat eivät toimineet. Hengitys ja mielikuvat toimivat.

Marja Pihnala veti osion Vertaistuesta voimaantumiseen. Porukat pantiin pohtimaan sitä, mikä naiseudessa on ihanaa. Sitten mietittiin ryhmissä, mikä nakertaa vammaisen naisen elämää ja mihin kaikkeen on oikeus naisena YK-sopimuksen artiklan 6. mukaan. Päivä jatkui Pirkko Justanderin luennolla Voiko onnellisuutta opetella. Kaikki saivat häneltä konkreettisia eväitä kotiin vietäväksi. Onnellisuutta voi todellakin opetella. Lopuksi laulettiin ja laulua veti Kirsi Mustonen.

Kouvolassa Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen kiitti meitä: ”Kiitos teille, että tulitte luoksemme ja järjestitte hyvän hyvänmielen ja naisenergiaa pulppuavan päivän.” Toinen osallistuja kommentoi: ”Päivä oli kevyt, levollinen ja täyteläinen.” Saimme kaikilla paikkakunnilla erittäin myönteisen palautteen. Selvää on, että nyt päästiin vasta raapaisemaan pintaa naisen elämästä. Jatkossa on tärkeää lähteä syventämään niitä aihealueita, jotka eniten koskettavat elämäämme naisina.

Alle on koottu lyhyesti sitä, mikä naiseudessa on parasta.

Naisena oleminen on ihanaa. Olemme ensisijaisesti naisia ja vasta sitten vammaisia naisia. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Elämä tuo viisautta ottaa ylpeänä itsensä sellaisena kuin on. On mukavaa saada tuntea ääripäitä, raivoa ja onnea, kiitos naishormoonien. Naisena saa muuttaa mielipidettään, olla juuri minä, ihminen. Välillä naisena oleminen on rankkaakin, mutta ihanaa. Parhaiten osaan olla nainen, upea sellainen.

Naiseuteen kuuluu se, että saa hömpsötellä naisellisten juttujen parissa. Miehet eivät näitä juttuja ymmärrä. Elämään kuuluvat pitsit, helmet, strassit, paljetit, bling-bling, korkkarit ja ystävät. On ihanaa laittautua ja pukeutua kauniisti omalle tyylilleen sopivalla tavalla ja saada muilta ihailua mieheltäkin.
On kiva olla taloudellisesti itsenäinen ja saada tehdä työtä, josta on haaveillut.
Erilaiset roolit seurustelukumppanina, prinsessana, puolisona, äitinä ja isoäitinä olivat monen huulilla.
Naisena oleminen on ihanaa, luovaa, tunteellista, läsnä olevaa, tyttöenergiaa ja naisten juttuja. On hienoa kannustaa muita naisia ja tyttöjä olemaan oma itsensä. Pidetään yhteyttä, näin yhteisöllisyys kasvaa.

MIKÄ NAKERTAA VAMMAISENA NAISENA?

ryhmätöitä

Ryhmätöissä pohdittiin ongelmia, joita vammaiset naiset kohtaavat päivittäin. Ongelmat käsittelivät seuraavia kokonaisuuksia: ympäristön suhtautuminen vammaisiin naisiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät haasteet, seurusteluun ja perheen perustamiseen sekä äitiyteen liittyvät kysymykset ja esteettömyys.

Vammaisiin naisiin suhtautuminen: Yleinen kokemus oli, ettei vammaista naista oteta todesta. Ympäristö vähättelee aikaansaannoksia, suhtautuu ylimielisesti tai yliolkaisesti. Mielipiteet saatetaan ohittaa. Nainen kokee alistamista ja monenlaista hyväksikäyttöä.
Etenkin vaikeavammaiset naiset kertoivat ylipuhumisesta ts. joku puhui heidän puolestaan tai sitten puhuttiin esim. avustajalle. Naisia oli holhottu, ylipaapottu, autettu liiallisesti, hyysätty, oltu yliystävällisiä tai ohitettu ihmisenä. Pitäisikö päästä kuntouttavasta työotteesta pois! Pyörätuolissa olevaa ihmistä ei kuunnella, vaan ystävälle kerrotaan häntä koskevat asiat ja ajatellaan, että vamma on päässä, ei jaloissa.
Toisaalta oli kokemusta siitä, että vammaista naista kohdeltiin ”sankarinaisena”, jolloin tapahtuu ylistämällä alistaminen.

Puhuttiin kiltin tytön syndroomasta. On kuntouduttava, jumppaan on suhtauduttava vakavasti. Pitää jumpata aina vain enemmän, pitää parantua, että kelpaa ja on mahdollisimman normaali. Ympäristö pakottaa olemaan ”normaali” ei vammainen nainen, vaikka olemme tyytyväisiä juuri tällaisina. Kun sanoo, että on ”ihanaa olla vammainen”, tämä herättää suuttumusta ja pahennusta.
Myös viranomaiset ja ns. vammattomat saattavat vähätellä. Jo perheessä pitäisi lapsikatraassa kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla.
Monet naiset kertoivat heihin kohdistuneista odotuksista. Koska olit selviytynyt vammautumisesta ja elänyt vammaisena, sinun oletettiin olevan kiitollinen mistä tahansa huomiosta jopa vainoamisesta. Vammaiset naiset kokivat monenlaisia ulkonäköpaineita. Vamma rajoittaa esim. käyttämästä korkokenkiä. Kehon muodot ja kurvit vaativat vaatetukselta omat niksinsä jne. Vaikeaa on myös se, kun vamma tai sairaus ei näy ulospäin.

Koulutus ja työelämä: Kokemus oli, että koulutus on vammaisilla naisilla heikompi. Työelämään pääseminen on vaikeaa, vaikka olisi koulutustakin. Vaaditaan 110%:n panos, että saa työtä. Vammaista työnhakijaa ei aina arvosteta.

Seurustelu, parisuhde ja äitiys: Vammaiset naiset koetaan neutraaleiksi sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi, joilla ei ole mitään tietoa hormonien hyrräämisestä. Avioliitossakin olevan tarpeita väheksytään esim. kun hän menee hakemaan hormonikierukkaa.
Seksuaalikasvatusta ei välttämättä saa koulussakaan. Naisen oman kehon suojelu jää vieraaksi eikä seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuta vammaisten naisten kohdalla.
Oli koettu, etteivät miehet huoli vammaista naista kumppaniksi. Vammaisen naisen seuranhaku tuntuu ongelmallisemmalta kuin miesten ja perheen perustaminen on vaikeaa. Vammaisiin äiteihin suhtautuminen voi olla negatiivista ja ilkeää.

Esteettömyys: Esteelliset pukukopit, gynekologipöydät, portaat ja kynnykset hankaloittavat itsenäistä toimimista. Päivittäisissä toiminnoissa kaupungilla saattaa olla ongelmia kuten wc-käynneillä. Invavessat ovat nuorten varaamia tai niitä pidetään varastona. Kaiteitten puuttuminen, kapeat WC:t, kynnykset ja portaat pois.

On ihanaa. että osaamme nauttia naisena olosta sellaisina kuin olemme. Päivät osoittivat, että vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa.

Rusetin tiimiTIIMIMME KIITTÄÄ KAIKKIA UPEITA NAISIA! KIITOS MYÖS INVALIDILIITOLLE AVUSTUKSESTA!

Marja Pihnala pj

Kuvassa vasemmalla Heidi Viheriälä, Pirkko Justander, Marja Pihnala. Takana oikealta Kirsi Mustonen, Anu Ghimire ja Rusetin webmaster Anna-Stina Lindén. Laura Lundström on kuvan ottaja.


Jätä kommentti

Rusetin hyvinvointikiertue 26.8.2017 Lomakotikoivukankareella

Hyvinvointikiertueen toinen etappi oli Lomakeskus Koivukankareella Kuusistossa. Tavoitteena oli tutustua tuolijoogaan, voimaantua ja löytää ideoita onnelliseen elämään sekä laulaa. Kiitämme Invalidiliittoa hankeavustuksesta, joka mahdollisti hyvinvointikiertueen.
35 eri-ikäistä ladya oli kokoontunut jo klo 11.00 tuolijoogaamaan jooganopettaja Heidi Viheriälän kanssa. joogaa

Heidi muistutti, että joogan avulla voi hoitaa sekä kehoaan että mieltään. Heidin kehittämässä tuolijoogassa ei ole väliä toimivatko kädet tai jalat. Mielikuvien ja hengityksen avulla voi osallistua vaikeavammaisenakin.

Hilkka Suominen Paraisilta kertoi fiiliksistään seuraavana päivänä: ”Olen vieläkin intoa täynnä tuosta joogasta. Tämä oli aivan uutta. Heidi toi hienosti esille, miten hengityksen sai mielikuvissa ohjattua eri aluille ja sitä tunsi, miten se vaikutti myönteisesti. Tunsin, kuinka elämä virtasi eri osissa kehoani. Tällaista en aiemmin ollut havainnut. Voimaantunut tunne on seurannut minua illalla sänkyyn asti ja mikä myönteinen havainto, että jalat eivät ole kylmät. Tästä sain kipinän, että tätä voisi itsekseenkin harjoitella. Oli hieno päivä.”kuusistossa

Kuvassa Ritva Soukka, joka oli porukan ikäleidi 87-v, Hilkka Suominen, Leila Häkkinen ja Marja Pihnala.
Ryhmätöissä pääsivät kaikki kertomaan ajatuksiaan naisena ja vammaisena naisena olemisesta. Kokemuksiahan riitti kaikille jaettavaksi. Vertaistuen kautta voimaannuttiin. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää erityisen artiklan 6, joka käsittelee naisia. Miksi emme voimaantuisi?
”Heidi Huttunen Helsingistä kommentoi päivää: ” Lauantai Kuusistossa oli aivan upea päivä. Erityisen iloinen olen siitä, kuinka Rusetti kokoaa erilaisia, eri-ikäisiä, niin taitavia osaavia ja ajattelevia naisia yhteen. Kun on itse ollut hyvin yksin oman vammaisuutensa kanssa, edelläkävijänä monessa ja joutunut usein elämään tehotytön viitta hartioilla, oli mielenkiintoista kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia. Oli ihana huomata, kuinka tässä vertaisessa porukassa sai olla ylpeästi oma vaivainen ja ihana itsensä. Tämän jälkeen jaksan taas vähän paremmin.”
Tiina Kumpuvuori Turusta kertoi päivästä näin: ”Olen puolittain laitoslapsi ja muistan lapsena, kun olin Folkhälsanin kuntoutusosastolla 4-8 kk vuodessa. Se on samananlainen paikka kuin Lastenlinna, mutta ruotsiksi. Muistan vielä, kun meitä siellä esiteltiin lääkärikandeille alasti kuin kanat orrella. Meidän kehomme oli julkista riistaa. Kerrottiin, että kun tämä jalka vääntyy näin, niin tapahtuu näin. Muistan sen vielä niin kuin eilisen päivän. Ei ollut kiva olla siellä pikkuhoususillaan. Kukaan ei kysynyt, että sopiiko sinulle. Nämä alistavat ja syrjivät rakenteet voimme saada yhdessä pois naisenergiaa käyttämällä. Meidän pitää yhdistää kaikki vammaisten naisten voimat ja tehdä siitä jotain värikästä ja hauskaa, mutta kuitenkin samalla vaikuttavaa. Se ei ole pelkästään hauskanpitoa, vaan vaikuttamista asioihin. Tätä tarkoitin ”Girlpowerilla”, jota koimme yhdessä Kuusistossa. Rakenteissa oleva alistaminen ei näy. Esimerkiksi Kelan ja lääkäreiden toiminta on sellaista.”
Pirkko Justanderin alustus sai kaikki nauramaan ja välillä taas pohdiskelemaan, mitä kaikkea pitäisikään omissa aivoissa tapahtua. Onnellisuus on mahdollista!

Päivän päätteeksi lauloimme Kirsi Maria Mustosen säestämänä ja päätimme hankkia Rusetille naisten oman laulukirjan.
Totesimme päivän päätteeksi, että päivä oli hieno. Vielä, jos jotain lisäisi, se olisi taukojumppa. Sehän otetaan seuraavalla kerralla mukaan ohjelmaan.koko jengi


Jätä kommentti

Hyvinvointikiertue Varsinais-Suomi, Kuusisto 26.8.2017

Sieppaa

Kiitos tukijat Invalidiliitto ja Työväen Sivistysliitto-TSL